Les expéditions de données comme outil de concertation : lancement d’une expérimentation avec la CAF de Paris

Samuel Goeta - January 22, 2017 in école des données, Evenement, OKFN France, open knowledge France

Après avoir fait le constat d’une relative méconnaissance des politiques sociales familiales mises en oeuvre pour aider les familles à élever leurs enfants et à faire face aux charges financières de leur éducation, la Caf a souhaité comprendre et apprendre de l’expérience des personnes qui, sur le terrain, travaillent au quotidien dans les quartiers (missions locales, conseils de quartiers, associations etc.) mais aussi, et surtout, que l’analyse des besoins soit construite directement avec les habitants et les familles concernées. logo_caf L’École des Données a proposé de conduire à Paris une série d’expéditions de données dans trois quartiers d’arrondissements (quartier de Chevaleret dans le 13è, quartier des Frères Voisin dans le 15è et quartier La Chapelle dans le 18è) pour répondre à la demande de la CAF de Paris d’un diagnostic partagé émergeant en grande partie des constats des habitants. Cette expérimentation fait partie d’un dispositif nommé Conventions Territoriales Globales (CTG) qui a pour objectif de coordonner l’action de ces différents acteurs afin de s’accorder sur un projet territorial et social adapté aux besoins des habitants et des familles. Qu’est ce qu’une expédition de données ? Les expéditions de données sont un des formats d’événement mis en œuvre dans le cadre du projet École des données. Comme leur nom l’indique, il s’agit d’un travail d’exploration : à partir d’une problématique initiale, un groupe de participants accompagné d’un guide, enquête sur le sujet en exploitant des données. Un guide anime l’expédition de données en suivant ces quatre grandes étapes :
  • Tour de table : présentation des participants, de leurs centres d’intérêts et de leurs compétences.
  • Définition des problématiques : chaque participant propose sur des posts-it des angles (questions ou problématiques précises) liés aux thématiques pré-sélectionnées, le Sherpa aide à les regrouper et les problématiques finales  de l’expédition sont ensuite définies et validées collectivement.
  • Travail sur les données : les participants sont répartis en groupes. Chaque groupe tente de répondre à une problématique proposée à partir de données. Accompagnés par les médiateurs de l’École des Données, les groupes identifient les données utiles, les analysent, si besoin à l’aide d’outils informatiques, techniques statistiques ou visualisations, et produisent une restitution écrite.
  • Restitution : après plusieurs heures de travail, les groupes restituent et discutent des résultats de l’expédition. L’expédition de données se termine par une évaluation du dispositif par les participants.
L’expédition dure une journée (9h – 18h) et a lieu dans un espace ouvert au public et adapté aux travaux numériques. Logo École des Données Qu’attendre de ces expéditions de données ? Le format des expéditions de données permettra d’établir un diagnostic commun avec les habitants en orientant le débat autour d’éléments objectifs et fiables qui pourront remettre en cause certains préjugés ou, au contraire, renforcer les enseignements issus du ressenti des habitants. Par ailleurs, les expéditions de données permettront de faire le point sur les données disponibles, leur qualité, et à l’issue de l’expédition, de savoir quelles améliorations leur apporter si nécessaire. Enfin, cette série d’expédition de données servira d’expérimentation pour mieux comprendre l’intérêt de l’utilisation de données ouvertes dans des situations de concertation et d’interroger les publics qui se mobilisent dans de tels dispositifs de médiation. Notez les dates ! Les expéditions de données en détails par thématique :
  • Dates : le 4 mars, le 1er avril et le 8 avril 2017
  • Lieux : Caf du 13è, Caf du 15è, Caf du 18è
  • Horaires : 10h-17h
Possibilité de garde d’enfant sur place – Vous pouvez venir en famille.
  • Thèmes : Accès aux droits et inclusion numérique, Parentalité, Relations parents / école
  • Objectif : Former les participants à chercher, analyser et manipuler des données pour répondre à une ou plusieurs questions liés à un enjeu de diagnostic social.
  • A retenir : Événement limité à 20 personnes maximum. Les participants doivent amener leur ordinateur portable et s’engager à rester toute la durée de l’expédition.
Pour s’inscrire c’est par ici > Formulaire Un projet de l’École des données Cette expédition s’inscrit dans le cadre de l’École des Données, un projet de l’Open Knowledge Foundation qui vous apprend à rendre les données utiles pour vous et pour les autres. Car savoir c’est pouvoir ! Le site de l’École des données vous permet d’accéder à des cours en ligne pour s’autoformer. Il est inspiré du site School of Data de l’Open Knowledge Foundation.

Einladung: Magnus Manske am 4. Februar in Bern!

murielstaub - January 20, 2017 in Allgemein, Bern, event

Gemeinsam mit Wikimedia CH laden wir Sie am Samstag, 04. Februar 2017 um 14:00 Uhr zu der Keynote von Magnus Manske im Impact Hub Bern ein. Bereits als Student hat Magnus Manske zu Nupedia, dem Vorgänger-Projekt von Wikipedia, beigetragen und später eine der ersten Versionen der freien MediaWiki Software entwickelt, die heute für die Wikimedia Projekte eingesetzt wird. Am 4. Februar wird Magnus in Bern die Nutzungs- und Anpassungsmöglichkeiten von MediaWiki aufzeigen und über die unterschiedlichen Extensions sprechen, mit einem speziellen Fokus auf der Wikibase Extension, welche für Wikidata und bald auch für Wikimedia Commons eingesetzt wird.

Danish Energinet.dk will use CKAN to launch Energy DataStore – a free and open portal for sharing energy data

Open Knowledge International - January 20, 2017 in ckan, News

For immediate release Open data service provider Viderum is working with Energinet.dk, the gas and electricity transmission system operator in Denmark, to provide near real-time access to Danish energy data. Using CKAN, an open-source platform for sharing data originally developed by Open Knowledge International, Energinet.dk’s Energy DataStore will provide easy and open access to large quantities of energy data to support the green transition and enable innovation.

alternative_energiesImage credit: Jürgen Sandesneben, Flickr CC BY

What is the Energy DataStore?

Energinet.dk holds the energy consumption data from Danish house-holds and businesses as well as production data from windmills, solar cells and power plants. All this data will be made available in aggregated form through the Energy DataStore, including electricity market data and near-real-time information on CO2 emissions. The Energy DataStore will be built using open-source platform CKAN, the world’s leading data management system for open data. Through the platform, users will be able to find and extract data manually or through an API. “The Energy DataStore opens the next frontier for CKAN by expanding into large-scale, continuously growing datasets published by public sector enterprises”, writes Sebastian Moleski, Managing Director of Viderum, “We’re delighted Energinet.dk has chosen Viderum as the CKAN experts to help build this revolutionary platform. With our contribution to the success of the Energy DataStore, Viderum is taking the next step in fulfilling our mission: to make the world’s public data discoverable and accessible to everyone.” Open Knowledge International’s commercial spin-off, Viderum, is using CKAN to build a responsive platform for Energinet.dk that publishes energy consumption data for every municipality in hourly increments with a look to provide real-time in future. The Energy DataStore will provide consumers, businesses and non-profit organizations access to information vital for consumer savings, business innovation and green technology. As Pavel Richter, CEO of Open Knowledge International explains, “CKAN has been instrumental over the past 10 years in providing access to a wide range of government data. By using CKAN, the Energy DataStore signals a growing awareness of the value of open data and open source to society, not just for business growth and innovation, but for citizens and civil society organizations looking to use this data to address environmental issues.” Energinet.dk hopes that by providing easily accessible energy data, citizens will feel empowered by the transparency and businesses can create new products and services, leading to more knowledge sharing around innovative business models.
Editor’s Notes:
Energinet.dk
Energinet.dk owns the Danish electricity and gas transmission system – the ‘energy’ motorways. The company’s main task is to maintain the overall security of electricity and gas supply and create objective and transparent conditions for competition on the energy markets.
CKAN
CKAN is the world’s leading open-source data portal platform. It is a complete out-of-the-box software solution that makes data accessible – by providing tools to streamline publishing, sharing, finding and using data. CKAN is aimed at data publishers (national and regional governments, companies and organizations) wanting to make their data open and available. A slide-deck overview of CKAN can be found here.
Viderum
Viderum is an open data solutions provider spun off from Open Knowledge, an internationally recognized non-profit working to open knowledge and see it used to empower and improve the lives of citizens around the world.
Open Knowledge International  
Open Knowledge International is a global non-profit organisation focused on realising open data’s value to society by helping civil society groups access and use data to take action on social problems. Open Knowledge International does this in three ways: 1) we show the value of open data for the work of civil society organizations; 2) we provide organisations with the tools and skills to effectively use open data; and 3) we make government information systems responsive to civil society.
For more information, please contact Sierra Williams sierra.williams@okfn.org +44 07807 869884

OKBR mobiliza sociedade para assinar Manifesto para Identificação Digital no Brasil

Elza Maria Albuquerque - January 19, 2017 in Destaque, identidade digital, manifesto identidade digital no brasil, Open Knowledge Brasil, privacidade

multitasking-1733890_1280   O Manifesto para Identificação Digital no Brasil está pronto. A iniciativa, lançada no final do ano passado, foi construída de maneira aberta e colaborativa por interessados e especialistas no assunto. Ele é uma carta de princípios que busca assegurar que as iniciativas que implementem tecnologias digitais na identificação do cidadão no Brasil assegurem os direitos básicos à privacidade e à liberdade de expressão, além de ter, como norte, a segurança e o direito à propriedade dos próprios dados, ainda que estes estejam armazenados em servidores de terceiros. Cláudio Machado, um dos realizadores do manifesto, destaca o contexto em que estamos. “Neste momento em que o Brasil está discutindo a reforma do sistema nacional de identificação civil, a discussão sobre a proteção da identidade digital proposta por esse manifesto vem em muito boa hora. Melhor ainda que ele esteja alicerçado por princípios norteadores, em vez de implementações tecnológicas e modelos de organização inadequados à natureza técnica da internet. Se queremos ver o Brasil como um player relevante na economia digital, é fundamental levar o manifesto adiante.” O objetivo do Manifesto é ser uma ferramenta para a sociedade se posicionar em relação à privacidade e à segurança de dados pessoais dos cidadãos; é tornar a identificação digital uma ação segura, justa e transparente. Leia o Manifesto para Identificação Digital no Brasil e assine! É possível acompanhar quem assinou a carta no canal que criamos no Trello. Mobilização da sociedade e governo O próximo passo da iniciativa é mobilizar pessoas e organizações para assinar o Manifesto. Com as assinaturas, a OKBR vai buscar que autoridades responsáveis por iniciativas dentro do governo e que estejam vinculadas com os conteúdos do documentos se comprometam com os princípios e diretrizes apontados no texto. Em princípio, o Manifesto será enviado para  autoridades do TSE (Tribunal Superior Eleitoral), Ministério do Planejamento e Ministério da Transparência do Governo Federal. “Os princípios descritos neste manifesto precisam ser adotados de maneira rígida pelos governos e todos atores da sociedade que lidam com a identidade de cidadãos. O direito à privacidade tem a importância de manter o indivíduo com o controle de tudo o que quiser compartilhar, sejam sentimentos, pensamentos, segredos, posicionamentos, localização, propriedades, comunicações e tudo que seja de propriedade e interesse privado. Porém, na era digital, não podemos deixar mencionar que a facilidade de interação e organização de informações invalidem este direito com a perda de controle do indivíduo do que é propriamente seu”, disse Thiago Rondon, conselheiro e um dos idealizadores do Manifesto. Já Yasodara Cordova, conselheira da OKBR, também idealizadora do Manifesto, reforça a responsabilidade do governo nesse processo. “A identificação pode ser a porta de acesso para a desburocratização na prestação de serviços de governos, mas também é a brecha para que um cidadão possa ter seus dados pessoais expostos e distribuídos na Internet de modo irreparável. O governo deve estar ciente disso quando decidir armazenar informações sobre o cidadão: privacidade, democracia e liberdade de expressão andam sempre juntas.” Flattr this!

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

Heidi Laine - January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

Heidi Laine - January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Why Design for Data?

Mikael Seppälä - January 19, 2017 in Design for Data

Design for Data is a topic some of us at Open Knowledge Finland are interested in exploring and promoting. If you’re interested in it you can join the Design for Data Facebook group: https://www.facebook.com/groups/1771522599837619/ design-for-data-2 Data-Driven Design, or using Data to inform Design decisions, is a topic that has already garnered a lot of attention. An approach that is on the rise is Design for Data which implies a different causal relationship between the two in which Design, by which I mean understanding user/customer needs through research and iterating possible solutions using customer-tested prototypes, is used to transform what and how data is handled within the chosen domain. Adding human research methods and rapid, iterative, co-creative prototyping to the mix offers the ability to develop concepts that can inform data-decisions. Design for Data approaches can be applied in multiple contexts: data modeling, open data initiatives, both content and Developer Experience issues related to APIs, MDM projects that seek to integrate data around human needs rather than systems, finding opportunities for applications of MyData. Once more with feeling: What is Design? Variants of Design Thinking are all the rage right now as many might have noticed. However, being a relatively new discipline to enter the development approach mix, many still equate the practice with the design of concrete objects or interfaces that have to do with the crafts and the arts. Even though look & feel are of course part of the human experience, Design Thinking variants Service Design and Systemic Design, or what I like to call Service Systems Design, incorporate also higher order elements like the service/product/offering/value proposition and the whole socio-technical system. design-for-data-3   Data Challenges Organizations employ Data Models on similar levels spanning from solutions (= services) to the Enterprise level where they are often used for Business Intelligence applications including their underlying Data Warehouses, opening data using APIs or other formats, integrations between existing solutions and creating new solutions. Mapping similar tables and fields between solution data models is pretty straightforward but things tend to get complicated when there are external demands for how data is handled. These demands can arise from regulatory changes and be driven by business or human needs. For example the EU GDPR requires data controllers and/or processors to enable consumers and citizens to be able to provide consent to the usage of their data, erase their data and have the right to be forgotten. The global MyData movement, which advocates the person’s right of data portability or the ability to transfer one’s data from one service to the other, is a phenomenon that might also have implications to how enterprise data should be handled. MDM initiatives especially in Europe are currently challenged with creating a capability for Personal Data Management which also require changes to consumer-/citizen-facing services to comply with regulation. In addition to developing a link between uncovered user problems/needs and solutions, Design for Data can be applied to understand ethical and trust issues as well as concerns of the people and their activities that are described by the data. Putting the Two Together: A Call for Design for Data Developers often start in the solution space to create whatever they seek to create. Most of the value of Design exists in exploring the problem space which is the focus of users (the need to get a problem solved or get a job done) and businesses that seek to bridge problems to new solutions. Adding Design for Data approaches and practices to data challenges offers valuable perspectives in enhancing to end-users, businesses and developers. End-users stand to benefit from an added understanding of their needs and concerns within solutions and the complex inter-organizational and interpersonal situations they face in their lives. Design is often also applied to businesses. Especially startups but increasingly also established organizations are looking to understand the problem space better to create new opportunities for innovation. If data is to be a source of revenue, it is important to understand the possibilities to both end users and digital business ecosystems in promoting multi-sided value creation. Developers use data to create solutions. However even though there is a lot of data available there is a learning curve to get acquainted with the data content and its possibilities. We could use design to shorten this learning curve and the overall developer experience. design-for-data-4   Looking for more inspiration? You might want to check out these recent posts by various people to learn more about opportunities related to Design for Data. Sarah Gold: Design for Data https://projectsbyif.com/ideas/design-for-data Richard Pope: Designing digital services that are accountable, understood, and trusted http://blog.memespring.co.uk/2016/11/23/oscon-2016/ Maria Izquierdo & Martin Jordan: Data & Services http://www.slideshare.net/MartinJordan/data-services-service-lab-london Juuso Parkkinen: Data Needs Ethics! http://ouzor.github.io/blog/2016/12/21/data-ethics.html The post Why Design for Data? appeared first on Open Knowledge Finland.

Why Design for Data?

Mikael Seppälä - January 19, 2017 in Design for Data

Design for Data is a topic some of us at Open Knowledge Finland are interested in exploring and promoting. If you’re interested in it you can join the Design for Data Facebook group: https://www.facebook.com/groups/1771522599837619/ design-for-data-2 Data-Driven Design, or using Data to inform Design decisions, is a topic that has already garnered a lot of attention. An approach that is on the rise is Design for Data which implies a different causal relationship between the two in which Design, by which I mean understanding user/customer needs through research and iterating possible solutions using customer-tested prototypes, is used to transform what and how data is handled within the chosen domain. Adding human research methods and rapid, iterative, co-creative prototyping to the mix offers the ability to develop concepts that can inform data-decisions. Design for Data approaches can be applied in multiple contexts: data modeling, open data initiatives, both content and Developer Experience issues related to APIs, MDM projects that seek to integrate data around human needs rather than systems, finding opportunities for applications of MyData. Once more with feeling: What is Design? Variants of Design Thinking are all the rage right now as many might have noticed. However, being a relatively new discipline to enter the development approach mix, many still equate the practice with the design of concrete objects or interfaces that have to do with the crafts and the arts. Even though look & feel are of course part of the human experience, Design Thinking variants Service Design and Systemic Design, or what I like to call Service Systems Design, incorporate also higher order elements like the service/product/offering/value proposition and the whole socio-technical system. design-for-data-3   Data Challenges Organizations employ Data Models on similar levels spanning from solutions (= services) to the Enterprise level where they are often used for Business Intelligence applications including their underlying Data Warehouses, opening data using APIs or other formats, integrations between existing solutions and creating new solutions. Mapping similar tables and fields between solution data models is pretty straightforward but things tend to get complicated when there are external demands for how data is handled. These demands can arise from regulatory changes and be driven by business or human needs. For example the EU GDPR requires data controllers and/or processors to enable consumers and citizens to be able to provide consent to the usage of their data, erase their data and have the right to be forgotten. The global MyData movement, which advocates the person’s right of data portability or the ability to transfer one’s data from one service to the other, is a phenomenon that might also have implications to how enterprise data should be handled. MDM initiatives especially in Europe are currently challenged with creating a capability for Personal Data Management which also require changes to consumer-/citizen-facing services to comply with regulation. In addition to developing a link between uncovered user problems/needs and solutions, Design for Data can be applied to understand ethical and trust issues as well as concerns of the people and their activities that are described by the data. Putting the Two Together: A Call for Design for Data Developers often start in the solution space to create whatever they seek to create. Most of the value of Design exists in exploring the problem space which is the focus of users (the need to get a problem solved or get a job done) and businesses that seek to bridge problems to new solutions. Adding Design for Data approaches and practices to data challenges offers valuable perspectives in enhancing to end-users, businesses and developers. End-users stand to benefit from an added understanding of their needs and concerns within solutions and the complex inter-organizational and interpersonal situations they face in their lives. Design is often also applied to businesses. Especially startups but increasingly also established organizations are looking to understand the problem space better to create new opportunities for innovation. If data is to be a source of revenue, it is important to understand the possibilities to both end users and digital business ecosystems in promoting multi-sided value creation. Developers use data to create solutions. However even though there is a lot of data available there is a learning curve to get acquainted with the data content and its possibilities. We could use design to shorten this learning curve and the overall developer experience. design-for-data-4   Looking for more inspiration? You might want to check out these recent posts by various people to learn more about opportunities related to Design for Data. Sarah Gold: Design for Data https://projectsbyif.com/ideas/design-for-data Richard Pope: Designing digital services that are accountable, understood, and trusted http://blog.memespring.co.uk/2016/11/23/oscon-2016/ Maria Izquierdo & Martin Jordan: Data & Services http://www.slideshare.net/MartinJordan/data-services-service-lab-london Juuso Parkkinen: Data Needs Ethics! http://ouzor.github.io/blog/2016/12/21/data-ethics.html The post Why Design for Data? appeared first on Open Knowledge Finland.

Pressemitteilung statt Offenheit: Open Government ist mehr als nur Open Data

Open Knowledge Foundation Deutschland - January 19, 2017 in Uncategorized

Das Bundesverkehrsministerium (BMVI) hat gestern mitgeteilt, dass es amtliche Wetterdaten des Deutschen Wetterdienstes zur gebührenfreien Nutzung für die Öffentlichkeit freigeben will. Minister Dobrindt freut sich laut Mitteilung, dass ein “einzigartiger Datenschatz” geöffnet werde. Anscheinend hat das Bundeskabinett gestern einem Entwurf für die Änderung des DWD-Gesetzes zugestimmt.

Happy Birthday: 5 Jahre Opendata.ch!

murielstaub - January 19, 2017 in Allgemein, National

5-years-opendata-ch_redHeute vor 5 Jahren haben rund drei Duzend Aktivisten & Aktivistinnen den Verein Opendata.ch gegründet. Herzlichen Dank allen, die bereits bei der Gründung mit dabei waren und merci all denjenigen, die sich in der Zwischenzeit angeschlossen und uns unterstützt haben!
Herzlichen Glückwunsch euch allen!