You are browsing the archive for aleksi.

Vaalivahti käynnistyy – tule osaksi joukkoa, joka tuo vaalimainokset ensi kertaa näkyviin

- February 10, 2019 in Featured, Open Democracy

Millaisilla viesteillä eduskuntavaaleissa 2019 vaikutetaan äänestäjiin? Liittyykö sosiaalisen median käytön kasvuun kärjistettyjen tai kielteisten viestien yleistyminen? Ovatko uudenlaiset ilmiöt, kuten viestien kohdentaminen henkilötiedon avulla tai politiikan ulkopuolisten toimijoiden informaatiovaikuttaminen rantautumassa Suomeen?

Näihin kysymyksiin vastaaminen on entistä vaikeampaa, koska kansalaisten tiedon hankinta ja sitä myöten myös poliittinen viestintä siirtyy kasvavassa määrin digitaalisille alustoille ja sosiaaliseen mediaan.

Vaalivahti-hanke pyrkii muuttamaan tilanteen. Se kutsuu äänestäjät joukkoistamaan vaalimainosten keräämisen vuoden 2019 vaaleissa Suomessa. Tulokset julkaistaan avoimena datana. Hanke käynnistyy 10. helmikuuta ja jatkuu eurovaalien yli. Sinäkin voit osallistua osoitteessa vaalivahti.fi.

 

 

Kun puolueet julkistavat vaalijulisteensa tai mainostavat sanomalehdissä, ovat viestit ja vaalilupaukset laajalti tiedossa ja tarkasteltavissa. Sen sijaan sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä kohdistuu usein yksinomaan ehdokkaiden omille kannattajille sekä saman henkisille ihmisille. Digitaalisten alustojen kautta politiikasta oppiva saattaa nähdä juuri hänelle räätälöityjä viestejä, jotka näkevät vain samoista asioista kiinnostuneet. Siksi kukin sosiaalisesta mediasta tietoja hakeva voi saada erilaisen vaikutelman ehdokkaista, ja kokonaiskuvan saaminen vaihtoehdoista on vaikeaa. Samalla poliittisten viestien tarkastelu, niiden haastaminen ja julkinen keskustelu niiden laadusta ei ole mahdollista, sillä viestit näkyvät vain kohderyhmille.

Etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sosiaalisen median vastuuton ja joskus jopa laiton käyttö vaalikampanjoissa on synnyttänyt skandaaleja ja asettanut vaalituloksia kyseenalaiseksi. Julkisessa keskustelussa aiheesta on laajasti hyväksytty, että poliittisen mainonnan ja viestinnän tulisi olla tarkasteltavissa ja läpinäkyvää julkisen keskustelun laadun ja reilun vaalikamppailun takaamiseksi. Kolme merkittävintä digitaalista alustayritystä: Google, Facebook ja Twitter ovatkin hyväksyneet tämän periaatteen, ja ovat alkaneet julkaista avointa tietokantaa poliittisesta mainonnasta läpinäkyvyyden nimissä.

Kolmen alustayrityksen järjestelyt läpinäkyvyyden takaamiseksi tulevat kattamaan myös Euroopan, mutta tämän aikataulusta ei ole varmuutta. Siksi kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja journalistien on työskenneltävä sen eteen, että vuoden 2019 eduskuntavaalien digitaalisia kampanjoita voidaan tarkastella julkisesti. Tiedon kerääminen kohdennetusta verkkoviestinnästä on mahdollista joukkoistamisen eli äänestäjien osallistumisen avulla. Joukkoistamiseen perustuvia hankkeita on jo toteutettu Yhdysvalloissa, Iso-BritanniassaSaksassa sekä Ruotsissa näyttävästi.

Vaalivahti-hankkeen tavoitteena on tuottaa avoin tietokanta digitaalisesta poliittisesta viestinnästä Facebook-alustalla vaalien alla. Hankkeen tavoitteena on saada 1000 Suomessa asuvaa liittämään selaimiinsa ohjelmisto, joka kerää tietoa heihin kohdistuvasta mainonnasta, anonyymissä muodossa. Syntyvän tietokannan pohjalta on mahdollista saada yleiskuva erilaisille kohderyhmille kohdistetuista poliittisista viesteistä. Näin muodostuva tietokanta tarjotaan vaalien alla avoimesti äänestäjien, journalistien ja tutkijoiden käyttöön ja tallennetaan myöhemmin arkistoksi.

 

Vaalivahti tulee käyttämään hyväkseen Iso-Britanniassa kehitettyä WhoTargets.me-ohjelmistoa. Voit osallistua hankkeeseen jo nyt asentamalla laajennuksen selaimeesi. Samalla sinulle annetaan henkilökohtaista tietoa siitä, miten oma poliittinen ”kuplasi” eroaa muiden Suomen kansalaisten kuplasta. Voit lukea hankkeesta lisää vaalivahti.fi-sivulla.

Open Knowledge Finland on saanut hankkeen toteuttamiseen tukea Kordelinin Säätiöltä, Helsingin Sanomain Säätiöltä sekä FUUGin Säätiöltä.

The post Vaalivahti käynnistyy – tule osaksi joukkoa, joka tuo vaalimainokset ensi kertaa näkyviin appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta

- October 8, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, Open Democracy, Open Government Data, projects

Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnasta vierailleista tietokannan, joka kuvaa yli 24 500 tapaamista eduskunnassa, vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa ilman läpinäkyvyyttä tai yhteisiä pelisääntöjä. Järjestö tarjoaa tietokannan kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Eduskunta pitää kirjaa rakennuksessa päättäjien vieraana olleista henkilöistä. Vierailijatiedot kertovat siis muun muassa mitä asiantuntijoita, järjestöjä ja yrityksiä kansanedustajat ovat kuulleet. Eduskunta päätti alkaa tuhota vierailijatietoja siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus oli todennut ne julkisiksi. Aiheesta syntyi paljon julkista keskustelua syyskuussa.  Tosiasiassa silppurilta säilyi joukko vanhempia tietoja. Kun eduskunta viime huhtikuussa alkoi tuhoamaan tietoja, se tulkitsi lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää tiedot edellisen vuoden ajalta. OKFI pyysi eduskunnalta pääsyä vanhempiin vierailijatietoihin, ja työskenteli pitkään muuttaakseen nämä sähköiseen, rakenteiseen muotoon niiden läpikäymisen helpottamiseksi. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa pimennossa ja vailla pelisääntöjä. Eduskunnassa läpinäkyvyyttä hoidetaan julkaisemalla listoja valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta muiden tapaamisten kautta tapahtuva lobbaaminen on ollut hämärän peitossa. Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella. OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja. Tietojen avulla toimittajat pystyvät kysymään parempia kysymyksiä edunvalvonnasta sekä selvittämään poliittisten päätösten taustaa. Vierailijatietojen kaltainen aineisto ei itsessään riitä edunvalvonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi, mutta OKFI toivoo sen synnyttävän keskustelua läpinäkyvyyden ja avoimempien toimintatapojen tarpeesta. Edunvalvonta kuuluu demokratiaan, mutta ongelmia syntyy silloin kun se ei ole avointa. Ilman läpinäkyvyyttä tapahtuva lobbaaminen voi kannustaa toimintatapoihin, jotka eivät kestäisi päivänvaloa. Lisäksi kansalaisilla on oikeus tietää, millä lailla eturyhmät ovat vaikuttaneet poliitikkoihin – onhan heidän vastuulla myös vaaleissa valita edustajat heidän toimintansa perusteella. OKFI ja Avoin ministeriö valmistelevat kansalaisaloitetta, joka muuttaisi eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Aloite pyrkii luomaan yhteisen järjestelmän, jonka pohjata kansanedustajan ja puolueen henkilökunta voisivat julkaista kalenteristaan tapaamisensa sidosryhmien kanssa. Aloite sekä siihen liittyvä kampanja käynnistetään lähiviikkoina. Aiheesta järjestetään lehdistötilaisuus perjantaina 13.10. kello 9. Toimittajia, jotka haluavat saada pääsyn tietokantaa pyydetään tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta pyydetään paikalle. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä osoitteessa http://okf.fi/lehdisto-ilmoittautuminen. Jos et pääse paikalle mutta haluaisit käyttää tietoja työssäsi, ota yhteyttä osoitteeseen teemu.ropponen@okf.fi. Tiedon jakaminen on mahdollista myös vastuullisesti toimivien freelance-toimittajien kanssa. Aika: Perjantai 13.10. klo 9-10

Paikka: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, FI-00180 Helsinki

The post Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan vierailijatietojen julkisuus – surullinen mutta pieni osa kokonaisuutta

- September 15, 2017 in Featured

Kansanedustajilla on monenlaisia vierailijoita eduskunnassa, kuten huolestuneita kansalaisia sekä perheenjäseniä. Rakennuksessa käy myös järjestäytynyttä vaikutustyötä tekeviä lobbaajia. Lobbaaminen ei aina ole mitään salakähmäistä suhmurointia. Päinvastoin, viisaat päättäjät kuuntelevat tasapuolisesti ja monipuolisesti erilaisia näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Vaikuttamistyö tulisi kuitenkin tehdä avoimesti, niin että olisi selvää kenen nimissä ja millä tavoitteilla toimitaan. Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2016, että tiedot eduskunnassa vierailevista ihmisistä sekä siitä kenen luona he vierailevat ovat julkisia. Oikeusjutun taustalla oli Avoimen ministeriön, avoimen hallinnon puolesta työskentelevän kansalaisjärjestön, sekä Svenska YLE:n pyrkimykset selvittää järjestäytyneiden lobbaajien vaikutusta eduskunnan toimintaan ja lainsäädäntöön. KHO:n päätöksestä huolimatta eduskunta on evännyt pääsyn vierailijatietoihin ja alkanut tuhota niitä. Oikeuden päätöksen jälkeen eduskunta muutti aiempaa käytäntöään ja alkoi poistaa tietoja vierailijoista päivittäin. Se on myös kieltänyt pääsyn päivittäisiin tietoihin, vaikka asiakirjat on todettu julkisiksi niitä toimituksellisiin tarkoituksiin pyytäville. Asiasta raportoitiin laajasti suomalaisessa lehdistössä (esimerkiksi HS). Eduskunnan hallinto on esittänyt toiminnalleen joukon perusteluita. Joiltain osin, esimerkiksi tietoteknisten rajoitteiden osalta, nämä perustelut tuntuvat ontuvan. Vierailijoiden yksityisyyttä koskevat huolet ovat perusteltuja. Huomattavaa on kuitenkin, että asiakirjoihin tutustuvilla toimittajilla tai järjestöillä ei ole oikeutta julkaista tietoa ihmisistä, joiden vierailu rakennuksessa liittyy yksityisasioihin.   Kiistasta pontta laajempiin uudistuksiin Julkisuusperiaatteen ja oikeuden päätöksen kiertäminen asettaa 100-vuotiaan Suomen eduskunnan varsin kyseenalaiseen valoon. Vastuu sen varmistamisesta, että vaikuttamistyö tapahtuu asiallisella tavalla, on kuitenkin hallinnon sijaan poliittisella johdolla, kansanedustajilla. Nyt tarvitaan poliittista johtajuutta ja aloitteita, jotka muuttavat eduskunnan toimintaa avoimempaan suuntaan ja tukevat kansalaisten luottamusta edustajiensa toimintaan. Hyvin järjestetyssä hallinnossa journalistien ei esimerkiksi tarvitsisi käyttää vierailijalistoja selvittääkseen ketä ylimmässä vallankäytössä on kuultu. Vaikuttamistyön avoimuuden takaamiseen olisi parempiakin keinoja. Yhä useampaan Euroopan maahan on perustettu vaikuttaja- tai vaikuttamisrekisteri, johon järjestäytynyttä vaikutustyötä tekevien tulee liittyä. Sen kautta he ilmoittavat jos lobbausta tekevät edustavat muita, kuinka paljon vaikuttamiseen käytetään resursseja ja mitkä sen tavoitteet ovat. Euroopan unioni on parhaillaan laajentamassa omaa läpinäkyvyysrekisteriään ja muuttamassa sitä pakolliseksi. Myös Irlannissa otettiin 2 vuotta sitten käyttöön pakollinen rekisteri lobbaajille sekä rajoituksia pyöröovi-ilmiölle, eli ihmisten siirtymiselle politiikasta edunvalvontaan. Suomenkin kannattaisi seurata tätä kehitystä ja tukea rehellistä edunvalvontaa varmistamalla, että kaikki lobbausta tekevät ovat yhtä avoimia toiminnastaan. Läpinäkyvyys ei tietenkään itsessään tee autuaaksi. Epäselvät maan tavat poliittisessa vaikuttamisessa tulisi korvata selkeillä pelisäännöillä, joiden toteutumista myös seurataan tosissaan. Muun muassa Eero Heinäluoma on ottanut aiheeseen vahvasti kantaa ja esittänyt, että aika pelisääntöjen sopimiseen on nyt.   Avoin eduskunta -hankkeesta vision suuntaviivat Open Knowledge Finland ja Avoin ministeriö työskentelevät tällä hetkellä Avoin eduskunta -tutkimuksen ja kampanjan parissa. Osana kampanjaa keräämme esimerkkejä, ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksista uusista keinoista, joiden kautta poliittisen vaikuttamisen läpinäkyvyys ja vastuullisuus voitaisiin järjestää. Tavoitteemme on myös edistää yhteiskunnallisesti tärkeiden päätöksentekoa koskevien tietojen saatavuutta osaksi julkista keskustelua. Siksi myös työskentelemme vierailijatietojen julkisuuden puolesta. Tavoitteenamme on käydä rakentavaa keskustelua eduskunnan hallinnon sekä poliittisten päättäjien kanssa siitä, kuinka pääsy vierailijatietoihin voitaisiin järjestää turvallisella tavalla. Samalla toivomme, että julkisen keskustelun huomio keskittyisi laajempiin pyrkimyksiin tehdä eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Suomen suuren syntymäpäivän kunniaksi toivomme myös Arkadianmäeltä kantautuvan myönteisempiä uutisia.   Aleksi Knuutila (OKFI) Teemu Ropponen (OKFI) Joonas Pekkanen (Avoin ministeriö)   The post Eduskunnan vierailijatietojen julkisuus – surullinen mutta pieni osa kokonaisuutta appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData is taking off in the public sector – what is its impact?

- April 12, 2017 in Featured, projects

MyData is a model for making the data economy work for the people. Open Knowledge Finland, and particularly the MyData Working Group, can take a good chunk of the credit for formulating MyData as an idea, as well as lobbying others to take it seriously. Some of the early research on the topic was done in collaboration with the Finnish government. Now the idea has set root not only new data-driven businesses, but also public services. The Finnish state and municipalities are among the first to start giving people access to their own personal data. The government programme, the document that sets in stone the goals and priorities of Finland’s governing coalition, might not be the most entertaining read, but it does set the direction of new public initiatives and reform in the country’s ministries. Among its numerous instructions stands one clear point about a revaluation of the way that public actors make use of data. It says:
“People’s right to decide about and monitor their personal information will be enhanced, while ensuring the smooth transfer of data between the authorities.”
A single sentence remains a bit ambiguous, but of course there is no shortage of text produced by the government. MyData has featured prominently also in the strategic research commissioned by the Finnish cabinet office, such as the work on the effective use of open data, as well as the study on big data strategy. Finnish ministries have adopted MyData as their official stance when contributing to EU-wide decisions on topics such as the data economy, and municipal governments have also commissioned work on the topic. Those who care to read more technical documents will notice MyData also listed as a principle in the enterprise architecture of the Finnish public IT system. Slowly but surely, this strategic goal is being translated into action. One technological development that can enable the Finnish public MyData ecosystem is a new, standardised system for transmitting data. The Finnish authorities have been working for a while on a “National Data Exchange Layer” (known as Palveluväylä in Finnish), modelled after Estonia’s X-Road system. The system achieves something simple but powerful. It creates a shared, interoperable way of sending information from any single system to another. Once in operation, we will not have to do additional work to receive information from any particular system. The data will flow like power in an electricity network: once your appliance has the standard plug to connect it to the network, you are ready to go. Large reserves of data will soon be connected to this exchange layer. A national law, covering hundreds of different public services, mandates that Finnish public services to begin to connect to it July 2017. Through the apps of suomi.fi, a single interface for many electronic public services, people are already able to log in and see what a handful of the most important public databases say about them. Eventually this will amount to a  fairly comprehensive view of what the government knows about an individual. Once this structure is in place, it’s not an arduous task to fulfil a central part of MyData, the possibility for individual’s to transfer their data and use it in other services to their advantage. What remains to be built is a platform for making the data machine-readable and authorising transfers, what sometimes has been called a MyData-operator. The interface for doing this was already sketched out in Maankoodauskurssi, a hackathon that brought together Finnish tech companies to work on significant public issues. The government already has plans in place for starting several pilots, allowing some of the more promising data sources to be opened for personal use and other services. In addition to work done with the Data Exchange Layer, some apps are being developed that are specific to certain service areas. For instance, Koski will pool information about education from schools and universities and support its repurposing. Kanta is not only a personal health record but eventually also a repository for information recorded by individuals themselves. Open Knowledge Finland is playing a small part in this fundamental shift in the public sector’s data architecture. We are working together with the Finnish cabinet office on a research project that will try define the significance of MyData for public services more precisely, and provide some recommendations. Our focus is above all on trying to understand the potential benefits of MyData, in particular in changing the practices of public service delivery. We will also try to demonstrate the difference that open standards and good service design can make in building a functional system. Hence the name of the project, “MyData Muutosvoimana”, or “MyData as a change agent”. While the work is on-going, we will be blogging about our favourite ideas – so watch this space! The post MyData is taking off in the public sector – what is its impact? appeared first on Open Knowledge Finland.