Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta
Mika Honkanen - May 22, 2018 in Uncategorized
- maaliskuu 2015 – toukokuu 2016, rahastonhoitaja
- toukokuu 2016 – joulukuu 2016, varapuheenjohtaja
- vuosi 2017, hallituksen puheenjohtaja
Mika Honkanen - May 22, 2018 in Uncategorized
Mika Honkanen - May 22, 2018 in 2015, 2016, 2017, blog, hallitus, ihmiset, jatkuvuus, muistelmat, oppiminen, strategia, talous, tilinpäätös, yhdistys, yhdistystoiminta
Mika Honkanen - December 22, 2016 in Uncategorized
Mika Honkanen - December 22, 2016 in Uncategorized
Mika Honkanen - December 12, 2016 in Uncategorized
Mika Honkanen - December 12, 2016 in blog, Open Knowlede, open knowledge finland, Open Knowledge Leaders Program
Avoimuus tarkoittaa, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa mihin tahansa tarkoitukseen.Mutta miltä tuntuisi miettiä ilman digitaalisia laitteita monta tuntia sitä, mitä eroa on avoimuudella ja vapaudella? Tai miten avoimuus rakennetaan? Tai miten vapaaehtoistyötä voi johtaa? Näitä mietittiin kurssilla paljon. Pavel Richterin (CEO, Open Knowledge International) kommentti häiriköihin oli yksinkertaisesti “ulos yhteisöstä ja mitä nopeammin, sitä parempi”. Toisaalta, kuka määrittelee yhteisön arvot ja eri sanojen merkitykset? Jos katsomme tarkasti, avoimuus tarkoittaa jokaiselle vähän eri asioita. Mitä Open Knowledgen johtaminen sitten on? Oman kokemukseni mukaan se on 80% viestintää, motivointia ja ihmisten tukemista. Se on ihmisten kasvun tukemista, ilman, että annetaan “valmiita vastauksia” tai vaaditaan muita ajattelemaan yhdellä (samalla) tavalla. Se on erilaisten ihmisten ja ajatusten sovittamista yhteen. Johtamisessa ei ole hopealuotia (engl. there is no silverbullet). Se nöyryyttä oman osaamisen suhteen. Toisaalta se on huolehtimista, että asiat tulevat tehdyksi ja ihmiset eivät pala loppuun niitä tehdessään. Se anteeksiantoa virheitä kohtaan. Se tarkkaa tehtävien rajausta ja määrittelyä. Se on sen ymmärtämistä, että asiat muuttuvat jatkuvasti ja Open Knowledgen pitää elää ajassa mukana. Avoimuus ei suinkaan tarkoita, että ihmiset voivat käyttäytyä miten haluavat. Avoimuuden tueksi tarvitaan selkeät yhdessä sovitut säännöt, joiden noudattaminen turvaa avoimuuden olemassaolon. Avoimuuden mahdollistaa hyvät säännöt ja yhteiset toimintaperiaatteet. Ilman sääntöjä avoimuutta ei voi rakentaa, koska toiminta on silloin täysin yksilöiden omista (usein ristiriitaisista) ajatuksista lähtevää ja toisiinsa törmäävää. Avoimuuden rakentaminen ei onnistu virtuaalisesti, se vaatii ihmisten säännöllistä tapaamista.
Oma projektiniKurssille osallistuneista jokaisen tuli tehdä oma projekti. Projektin tekeminen oli kaikille varmasti suuri oppimiskokemus. Lähes kaikki aloittivat aivan liian suurella ja kunnianhimoisella projektilla. Ihmisten tuli joka viikko raportoida oman projektinsa edistymisestä minulle (ryhmänvetäjä). Huomasin äkkiä, että ihmisten projektit olivat liian laajoja ja suuria. Aloin toivomaan, että ihmiset tekisivät pienempiä ja tarkemmin rajattuja projekteja (vähemmän, mutta paremmin kohdentuvaa työtä). Pyysin heitä mietimään, mikä asiassa on kaikista tärkeintä. Paritoa lainatakseni, usein 20% tärkeimmästä tuo 80% kokonaisarvosta. Ja lopun 80% tekeminen lisää lopputuloksen arvoa vain 20%. Mikä tärkeimpiä asioita Open Knowledgessa? Priorisointi ja sen ymmärtäminen, että avoimuuden saavuttaminen voi viedä seuraavat 100 vuotta. Kyseessä on hitaasti etenevä maratoni, ei nopea 100 metrin printti. Suljettu elefantti syödään mukavasti hyvin pieni pala kerrallaan rauhallisesti nauttien.
Suurimmalle osalle tuntui olevan haaste tehdä vähemmän, keskittyä ja miettiä tarkemmin, viestiä selvemmin ja välttää liikaa tekemistä.Tein oman johtamistaitoja kehittävän projektini viestinnästä. Aluksi ajattelin tehdä sen budjettihackista. Iteroinnin kautta suoritettu priorisointi kuitenkin muutti projektia ja opin rajaamaan siitä paljon pienemmän. Viestintä on erittäin tärkeä asia “johtamisessa”. Usein sanotaan, että johtajan työstä yli 80% on viestintää eri sidosryhmien kanssa. Viestinnän puute aiheuttaa monenlaisia ongelmia organisaatioon, jotka voivat tilanteen jatkuessa kärjistyä. Iteroin projektin tavoitteita ja aihetta koko syksyn ajan. Avoimuuden sanoman kiteyttäminen oli enemmän arvoa luovaa toimintaa ja samalla tarkemmin rajattu projekti oli helpompi toteuttaa. Lopulta keskityin avoimiin innovaatioihin. Se kannatti, sillä Rufus toivoi, että tekisin oman projektini lopputuloksista esityksen Youtubeen. Katsotaan, jos sitä jossain vaiheessa ehtisi tämän tekemään. Haluan kiittää Open Knowledge Finland ry:tä taloudellisesta tuesta kurssille osallistumisen suhteen. Yhdistys maksoi kurssimaksuni ja osan majoituksestani, joka varmasti vaikutti omalta osaltaan siihen, että osallistuin kurssille. Tärkein anti itselleni kurssilta oli se, että sain tutustua ympäri maailmaa noin 25 hienoon ihmiseen. Lisäksi vähän syvemmin noin 6 omaa ryhmäläiseen, joista osa ollut edistämässä Open Knowledgen asioita jopa 20 vuoden ajan. Rufuksen mielenpainavimpia lauseita oli, että “avoimuuden toteutuminen voi viedä seuraavat 100 vuotta”. Esimerkiksi lääkkeet ja lääketiede on edelleen hyvin suljettua. The post Open Knowledge Leadership Program, mitä opin? appeared first on Open Knowledge Finland.
Mika Honkanen - September 30, 2016 in avoin data, Featured, nesta, Open Data, Open Government Data, projects, social innovation, sosiaalinen innovaatio, VNK_projekti