You are browsing the archive for Mika Honkanen.

Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta

- May 22, 2018 in Uncategorized

Minulta toivottiin yhteenvetoa ja tilinpäätöstä ajastani OKF:n hallituksessa. Toimin hallituksessa kolme kautta:
  • maaliskuu 2015 – toukokuu 2016, rahastonhoitaja
  • toukokuu 2016 – joulukuu 2016, varapuheenjohtaja
  • vuosi 2017, hallituksen puheenjohtaja
Kun aloitin rahastonhoitajana maalikuussa 2015 oli yhdistyksen aiempi hallitus tehnyt päätöksen palkata toiminnanjohtaja ja tehtävässä oli aloittanut Teemu. Toiminnanjohtaja aloitti samaan aikaan kuin uusi hallitus. Aloin uutena rahastonhoitajana vähän ihmetellä, mistä rahat tulisivat toiminnanjohtajan palkkaan. Oli otettu tietoinen riski palkata toiminnanjohtaja. Haastavasta tilanteesta selvittiin hyvin, vaikka meni yli ½ vuotta, että talous saatiin siedettävään kuntoon. Laskujen maksamisen eräpäiviä ei tarvinnut enää sen jälkeen siirtää. Tein työtä aika yksin. Voin sanoa, että opin valtavasti raha-asioista vuoden aikana. Holvi oli beta-vaiheessa (laskujen maksaminen ei aina toiminut). Tilitoimisto Emu oli paljon nykyistä pienempi (tein paljon enemmän itse). Varapuheenjohtajan parasta antia oli Open Knowledge Leadership -koulutus, joka kesti 4 kuukautta. Tähän koulutukseen oli valittu noin 25 ihmistä eri puolilta maailmaa. Maailmanlaajuinen kurssi oli niin raskas, että vain 50% aloitteista vei sen maaliin. Minusta tehtiin kurssille ryhmäpäällikkö, jonka tehtävänä oli saada 4 ihmistä maaliin asti. “Valmistuin ryhmäni kanssa” ja opin, että yrittäminen, ajanhallinta, rajaaminen ja priorisointi ovat elämän tärkeimpiä taitoja, varsinkin aatteellisissa yhdistyksissä :slightly_smiling_face: Opin myös sen, että suurin osa kurssin ihmisistä oli “Open Knowledge” -perhettä. Aktiiveja, jotka ovat olleet pitkään mukana (useimmat yli 10 vuoden ajan). Kansainvälisesti ongelmat ovat samoja kuin Suomessa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru vain puolikas sellainen myös kansainvälisessä toiminnassa. Parasta oli, että tutustuin avoimuuden ihmisiin joka puolelta maailmaa. Puheenjohtajana opin sen, että yhdistys on yhteispeliä. Edes PJ ei voi määrätä muita, vaan ainoastaan pyrkiä kuuntelemaan hallitusta. Hallituksessa valtaa käyttää enemmistö, ei PJ. On tilanteita, jossa PJ voi olla henkilökohtaisesti eri mieltä, mutta hallituksen enemmistön mukaan mennään eteenpäin. Suuri onni oli se, että Antti “Jogi” Poikola suostui toimimaan rahastonhoitajana. Tiesin, että hän hoitaa tehtävän viimeisen päälle hyvin, eikä minun tarvitse murehtia siitä. Se on tosi iso asia yhdistyksessä, jossa on paljon säännöllisiä menoja, mutta ei säännöllisiä tuloja. Yhtälö on haasteellinen ilman perusrahoitusta. Olen tehnyt edellisen 4 vuoden aikana yli 8000 tuntia töitä ammattimaisesti monen eri työnantajan palveluksessa ohjelmointirajapintoihin, avoimeen dataan ja MyDataan liittyen. Minulla ei ole tarjota oikotietä onneen. Olen halunnut oppia uutta, valmis tekemään paljon töitä, toimimaan itsenäisesti ja luomaan tästä itselleni ammatin. Olen onnistunut tässä. Nyt opiskelen hallitsemaan aikaani paremmin ja keskittymään olennaiseen tarkemmin. Vinkkini uusille jäsenille on, että perehdy itsenäisesti yhdistyksen projektien loppuraportteihin. Niissä on todella paljon arvokasta tietoa. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on pitää yhdistyksen ilmapiiristä huolta, katsoa talouden perään ja ohjata yhdistyksen toimintaa (huomioiden mm. yhdistyksen säännöt ja muut asetukset). Pöytäkirjat tulee laatia niin yksiselitteisesti, ettei niistä voi riidellä monitulkinnallisuuden takia jälkikäteen. Avoimen hallinnon on oltava poikkeuksellisen hyvin hallittu kokonaisuus. Strategian laatiminen ja toiminta on koko jäsenistön vastuulla. Hallitus edustaa parhaimmillaan monipuolisesti jäsenistöä, mutta jäsenistöllä on todellinen valta yhdistyksessä. Tekemällä oppii. Virheitä tekemällä oppii enemmän. Opin paljon niiltä superlahjakkailta ihmisiltä, joiden kanssa sain tehdä tämän 3 vuoden aikana töitä. En olisi voinut kuvitellakaan, että yhdistyksen talous on näin vahvassa kunnossa. Vuoden 2017 hallitus sai eilen yhdistyksen kevätkokoukselta vastuuvapauden. Tuntuu hienolta saada tämä ajanjakso elämässäni päätökseen. Kiitän kaikkia ihmisiä, joiden kanssa sain olla toimimassa näiden hienojen asioiden puolesta. En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Olen hyväksynyt sen, ettei minun tarvitse tietää ja luotan paljon enemmän maailman keskeneräisyyteen kuin aiemmin. Minulle jäin näistä kolmesta vuodesta hyvin paljon uusia verkostoja elämääni ja opin todella paljon. Kiitos kaikille! Mika Honkanen | Hallituksen PJ 2017 | Open Knowledge Finland The post Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta

- May 22, 2018 in 2015, 2016, 2017, blog, hallitus, ihmiset, jatkuvuus, muistelmat, oppiminen, strategia, talous, tilinpäätös, yhdistys, yhdistystoiminta

Minulta toivottiin yhteenvetoa ja tilinpäätöstä ajastani OKF:n hallituksessa. Toimin hallituksessa kolme kautta:
  • maaliskuu 2015 – toukokuu 2016, rahastonhoitaja
  • toukokuu 2016 – joulukuu 2016, varapuheenjohtaja
  • vuosi 2017, hallituksen puheenjohtaja
Kun aloitin rahastonhoitajana maalikuussa 2015 oli yhdistyksen aiempi hallitus tehnyt päätöksen palkata toiminnanjohtaja ja tehtävässä oli aloittanut Teemu. Toiminnanjohtaja aloitti samaan aikaan kuin uusi hallitus. Aloin uutena rahastonhoitajana vähän ihmetellä, mistä rahat tulisivat toiminnanjohtajan palkkaan. Oli otettu tietoinen riski palkata toiminnanjohtaja. Haastavasta tilanteesta selvittiin hyvin, vaikka meni yli ½ vuotta, että talous saatiin siedettävään kuntoon. Laskujen maksamisen eräpäiviä ei tarvinnut enää sen jälkeen siirtää. Tein työtä aika yksin. Voin sanoa, että opin valtavasti raha-asioista vuoden aikana. Holvi oli beta-vaiheessa (laskujen maksaminen ei aina toiminut). Tilitoimisto Emu oli paljon nykyistä pienempi (tein paljon enemmän itse). Kun johtaa 20 erilaista projektia taloudellisesti ja tietää, ettei voi tehdä tappiota, niin todellakin saa timanttisen kokemuksen hanke-salkun johtamisesta. Kun samaan aikaan “liikevaihto” kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa — tulee kokemuksesta sellainen, että sen jälkeen pärjää missä tahansa sisäisen tai ulkoisen laskentatoimen työssä. Varapuheenjohtajan parasta antia oli Open Knowledge Leadership -koulutus, joka kesti 4 kuukautta. Tähän koulutukseen oli valittu noin 25 ihmistä eri puolilta maailmaa. Maailmanlaajuinen kurssi oli niin raskas, että vain 50% aloitteista vei sen maaliin. Minusta tehtiin kurssille ryhmäpäällikkö, jonka tehtävänä oli saada 4 ihmistä maaliin asti. “Valmistuin ryhmäni kanssa” ja opin, että yrittäminen, ajanhallinta, rajaaminen ja priorisointi ovat elämän tärkeimpiä taitoja, varsinkin aatteellisissa yhdistyksissä ? Opin myös sen, että suurin osa kurssin ihmisistä oli “Open Knowledge” -perhettä. Aktiiveja, jotka ovat olleet pitkään mukana (useimmat yli 10 vuoden ajan). Kansainvälisesti ongelmat ovat samoja kuin Suomessa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru vain puolikas sellainen myös kansainvälisessä toiminnassa. Parasta oli, että tutustuin avoimuuden ihmisiin eri puolelta maailmaa. Ihailin ihmisten osaamista ja halua muuttaa maailmaa, mutta huomasin, että liian moni yrittää tehdä liikaa ja olennaiseen keskittyminen on erittäin tärkeää. Puheenjohtajana opin sen, että yhdistys on yhteispeliä. Edes PJ ei voi määrätä muita, vaan ainoastaan pyrkiä kuuntelemaan hallitusta. Hallituksessa valtaa käyttää enemmistö, ei PJ. On tilanteita, jossa PJ voi olla henkilökohtaisesti eri mieltä, mutta hallituksen enemmistön mukaan mennään eteenpäin. Suuri onni oli se, että Antti “Jogi” Poikola suostui toimimaan rahastonhoitajana. Tiesin, että hän hoitaa tehtävän viimeisen päälle hyvin, eikä minun tarvitse murehtia siitä. Se on tosi iso asia yhdistyksessä, jossa on paljon säännöllisiä menoja, mutta ei säännöllisiä tuloja. Yhtälö on haasteellinen ilman perusrahoitusta. Olen tehnyt edellisen 4 vuoden aikana yli 8000 tuntia töitä ammattimaisesti monen eri työnantajan palveluksessa ohjelmointirajapintoihin, avoimeen dataan ja MyDataan liittyen. Minulla ei ole tarjota oikotietä onneen. Olen halunnut oppia uutta, valmis tekemään paljon töitä, toimimaan itsenäisesti ja luomaan tästä itselleni ammatin. Olen onnistunut tässä. Nyt opiskelen hallitsemaan aikaani paremmin ja keskittymään olennaiseen tarkemmin. Vinkkini uusille jäsenille on, että perehdy itsenäisesti yhdistyksen projektien loppuraportteihin. Niissä on todella paljon arvokasta tietoa helposti saatavilla. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on pitää yhdistyksen ilmapiiristä huolta, katsoa talouden perään ja ohjata yhdistyksen toimintaa (huomioiden mm. yhdistyksen säännöt ja muut asetukset). Pöytäkirjat tulee laatia niin yksiselitteisesti, ettei niistä voi riidellä monitulkinnallisuuden takia jälkikäteen. Avoimen hallinnon on oltava poikkeuksellisen hyvin hallittu kokonaisuus. Strategian laatiminen ja toiminta on koko jäsenistön vastuulla. Hallitus edustaa parhaimmillaan monipuolisesti jäsenistöä, mutta jäsenistöllä on todellinen valta yhdistyksessä. Tekemällä oppii. Virheitä tekemällä oppii enemmän. Opin paljon niiltä superlahjakkailta ihmisiltä, joiden kanssa sain tehdä tämän 3 vuoden aikana töitä. En olisi voinut kuvitellakaan, että yhdistyksen talous on näin vahvassa kunnossa. Vuoden 2017 hallitus sai eilen yhdistyksen kevätkokoukselta vastuuvapauden. Tuntuu hienolta saada tämä ajanjakso elämässäni päätökseen. Kiitän kaikkia ihmisiä, joiden kanssa sain olla toimimassa näiden hienojen asioiden puolesta. En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Olen hyväksynyt sen, ettei minun tarvitse tietää ja luotan paljon enemmän maailman keskeneräisyyteen kuin aiemmin. Minulle jäin näistä kolmesta vuodesta hyvin paljon uusia verkostoja elämääni ja opin todella paljon. Kiitos kaikille! Mika Honkanen The post Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta appeared first on Open Knowledge Finland.

International Open Data Conference 2016 | #IODC16

- December 22, 2016 in Uncategorized

Mika Honkanen ja Teemu Ropponen osallistuivat International Open Data Conferenceen (www.opendataconf.com) Espanjan Madridissa viikolla (3.10. – 7.10.2016). Osallistuminen osa VNK TEAS rahoittamaa avoimen datan kustannustehokas hyödyntäminen -projektia. Paikalla oli noin 1660 osallistujaa ympäri maailmaa. Tavoitteenamme oli selvittää, mitä avoimen datan vaikuttavuudesta tiedetään ja millaista tutkimusta ja verkostoja siitä on olemassa. Tätä varten oli järjestetty keskiviikkona kokonainen päivän “Open Data Research Symposium” sivutapahtuma: http://odresearch.org/. Osoitteessa on tapahtuman agenda ja esitykset, sekä julkaisut. Alla olevassa kuvassa on esitetty datavisualisointi melkein koko tapahtuman osallistujista ja heidän taustoista. Tapasimme noin 250 ihmistä tapahtuman aikana. Keskustelimme “älykkäistä kaupungeista”, avoimen datan mittaamisesta, CKANista, avoimista budjeteista, baltian maiden avoimesta datasta, pohjoismaalaista yhteistyöstä, USA-EU yhteistyöstä, avoimen datan käytöstä eri sovelluksiin ja B2B & B2C & B2G. cuk70b_xyaamxa3-1 Suomi on avoimen datan kärkimaita maailmassa, mutta myös muualla tehdään paljon avoimuuden eteen töitä. Eri maiden vahvuudet vaihtelevat. Suomen vahvuus on avoimuuden luonnollisuus. Anders Chydenius (1729–1803) sain läpi vuonna 1766 kirjoitus- ja painovapausasetuksen (förordning angående skrif- of tryckfriheten). Se oli maailman ensimmäinen julkisuuslaki. Asetuksella vahvistettiin julkisuus valtion organisaatio- ja toimintaperiaatteeksi antamalla yksityiskohtaiset säännökset yleisten asiakirjain julkisuudesta. Painovapauden näkökulmasta se merkitsi jokaiselle tunnustettua oikeutta julkaista painettuna valtiopäivä-, oikeudenkäynti- ja muita viranomaisten hallussa olevia asiakirjoja. The post International Open Data Conference 2016 | #IODC16 appeared first on Open Knowledge Finland.

International Open Data Conference 2016 | #IODC16

- December 22, 2016 in Uncategorized

Mika Honkanen ja Teemu Ropponen osallistuivat International Open Data Conferenceen (www.opendataconf.com) Espanjan Madridissa viikolla (3.10. – 7.10.2016). Osallistuminen osa VNK TEAS rahoittamaa avoimen datan kustannustehokas hyödyntäminen -projektia. Paikalla oli noin 1660 osallistujaa ympäri maailmaa. Tavoitteenamme oli selvittää, mitä avoimen datan vaikuttavuudesta tiedetään ja millaista tutkimusta ja verkostoja siitä on olemassa. Tätä varten oli järjestetty keskiviikkona kokonainen päivän “Open Data Research Symposium” sivutapahtuma: http://odresearch.org/. Osoitteessa on tapahtuman agenda ja esitykset, sekä julkaisut. Alla olevassa kuvassa on esitetty datavisualisointi melkein koko tapahtuman osallistujista ja heidän taustoista. Tapasimme noin 250 ihmistä tapahtuman aikana. Keskustelimme “älykkäistä kaupungeista”, avoimen datan mittaamisesta, CKANista, avoimista budjeteista, baltian maiden avoimesta datasta, pohjoismaalaista yhteistyöstä, USA-EU yhteistyöstä, avoimen datan käytöstä eri sovelluksiin ja B2B & B2C & B2G. cuk70b_xyaamxa3-1 Suomi on avoimen datan kärkimaita maailmassa, mutta myös muualla tehdään paljon avoimuuden eteen töitä. Eri maiden vahvuudet vaihtelevat. Suomen vahvuus on avoimuuden luonnollisuus. Anders Chydenius (1729–1803) sain läpi vuonna 1766 kirjoitus- ja painovapausasetuksen (förordning angående skrif- of tryckfriheten). Se oli maailman ensimmäinen julkisuuslaki. Asetuksella vahvistettiin julkisuus valtion organisaatio- ja toimintaperiaatteeksi antamalla yksityiskohtaiset säännökset yleisten asiakirjain julkisuudesta. Painovapauden näkökulmasta se merkitsi jokaiselle tunnustettua oikeutta julkaista painettuna valtiopäivä-, oikeudenkäynti- ja muita viranomaisten hallussa olevia asiakirjoja. The post International Open Data Conference 2016 | #IODC16 appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Leadership Program

- December 12, 2016 in Uncategorized

Rufus Pollock ja Irina Bolychevsky järjestivät tänä vuonna ensimmäisen kerran Open Knowledge Leaders Programin (http://leaders.rufuspollock.org/). Se alkoi 2,5 päivän intensiivisellä luennoilla Berliinissä (pe 15.7. – su 17.7.2016) ja jatkoi virtuaalisena seuraavan noin neljän kuukauden ajan. Valmistuminen kurssilta tapahtui la 19.11.2016. Opin heti aluksi, että useat kurssille osallistuneet ovat olleet Open Knowledge liikkeessä kauan mukana ja heidän välille oli kehittynyt syvä vuorovaikutussuhde jo ennen kurssia. Esimerkiksi Rufus on ollut yli 12 vuotta Open Knowledge Internationalin johdossa. Oli erittäin mukavaa tutustua ulkomailla asuvaan “Open Knowledge -perheeseen” Berliinissä. Törmäsin osaan heistä syksyn aikana MyData 2016 -tapahtumassa sekä International Open Data Conferencessa Madridissa. Tärkein anti itselleni kurssilta oli siis se, että sain tutustua ympäri maailmaa noin 25 hienoon ihmiseen, joiden kanssa haluan olla tekemisissä myös jatkossa tämän kurssin jälkeen. Ja lisäksi vähän syvemmin noin 6 omaa ryhmäläiseeni, joista osa ollut ajamassa Open Knowledgen asioita jopa 20 vuoden ajan. Kaikista tärkein teema kurssilla oli miettiä, mitä avoimuus on? Open Knowledgen vuonna 2004 laatiman määritelmän mukaan: “Open means anyone can freely access, use, modify, and share for any purpose(subject, at most, to requirements that preserve provenance and openness).” Eli vapaasti käännettynä: Avoimuus tarkoittaa, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa mihin tahansa tarkoitukseen. Mutta miltä tuntuisi miettiä ilman digitaalisia laitteita monta tuntia sitä, mitä eroa on avoimuudella ja vapaudella? Tai miten avoimuus rakennetaan? Tai miten Wikipedian ongelmat (liiallinen häiriöiden sietäminen) vältetään Open Knowledgen yhteisössä? Sitä tehtiin tällä kurssilla paljon. Pavel Richterin (Open Knowledge Internationalin CEO) kommentti häiriköihin oli yksinkertaisesti “ulos yhteisöstä ja mitä nopeammin, sitä parempi”. Mitä Open Knowledgen johtaminen sitten on? Oman kokemukseni mukaan se on 80% viestintää, motivointia ja ihmisten tukemista. Se on ihmisten kasvun tukemista, ilman, että annetaan “valmiita vastauksia” tai vaaditaan muita ajattelemaan yhdellä (samalla) tavalla. Se nöyryyttä oman osaamisen suhteen. Toisaalta se on sen huolehtimista, että asiat tulevat tehdyksi ja ihmiset eivät pala loppuun niitä tehdessään. Se tarkkaa tehtävien rajausta ja määrittelyä. Se on sen ymmärtämistä, että asiat muuttuvat jatkuvasti ja Open Knowledgen pitää elää ajassa mukana. Avoimuus ei suinkaan tarkoita, että ihmiset voivat käyttäytyä miten haluavat. Avoimuuden tueksi tarvitaan selkeät yhdessä sovitut säännöt, joiden noudattaminen turvaa avoimuuden olemassaolon. Ilman sääntöjä avoimuutta ei voi rakentaa, koska toiminta on silloin täysin yksilöiden omista (usein ristiriitaisista) ajatuksista lähtevää ja toisiinsa törmäävää. Suomen Open Knowledge on halunnut lisäksi olla itse hyvin avoin toiminnaltaan ja pyrkiä uudistamaan yhdistyksen toimintaa olemalla hyvin läpinäkyvä. Kurssille osallistuneista jokaisen tuli tehdä oma projekti. Tämäkin oli suuri oppimiskokemus. Aivan aluksi kurssille muodostettiin noin 5 ryhmää. Omassa ryhmässäni minut äänestettiin ryhmänjohtajaksi. Ehkä avain asia tässä oli se, että halusin kuulla mitä muut tekevät enemmän kuin kertoa omista ajatuksistani (opin uutta kuuntelemalla muita). Jokainen ohjelmaan osallistunut teki oman projektin. Projektin tekeminen oli kaikille varmasti suuri oppimiskokemus. Kaikki aloittivat aivan liian suurella ja kunnianhimoisella projektilla. Kun sitten joka viikko ihmisten piti raportoida omasta edistymisestään minulle, huomasin äkkiä, että ihmisten projektit olivat liian suuria ja siksi ihmiset eivät tehneet niiden eteen töitä muun elämän (usein päivätyö, perhe ja elokuun kesälomat lisäksi). Niinpä aloin pian toivomaan, että ihmiset tekisivät paljon vähemmän töitä (pienempiä ja tarkemmin rajattuja projekteja) ja miettivät mikä asiassa on kaikista tärkeintä. Paritoa lainatakseni, usein 20% tärkeimmästä tuo 80% kokonaisarvosta. Ja lopun 80% tekeminen lisää lopputuloksen arvoa vain 20%. Oma projektini Tein oman johtamistaitoja kehittävän projektini viestinnästä. Aluksi ajattelin tehdä sen budjettihackista. Iteraatioiden kautta tunnistin kuitenkin, että avoimuuden sanoman kiteyttäminen oli enemmän arvoa luovaa toimintaa ja samalla tarkemmin rajuttu projekti oli helpompi toteuttaa. Lopulta keskityin avoimiin innovaatioihin. Se kannatti, sillä Rufus toivoi, että tekisin oman projektini lopputuloksista esityksen Youtubeen. Katsotaan, jos sitä jossain vaiheessa ehtisi tämän tekemään. The post Open Knowledge Leadership Program appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Leadership Program, mitä opin?

- December 12, 2016 in blog, Open Knowlede, open knowledge finland, Open Knowledge Leaders Program

Rufus Pollock ja Irina Bolychevsky järjestivät tänä vuonna ensimmäisen kerran Open Knowledge Leaders Program -koulutuksen (http://leaders.rufuspollock.org/). Koulutus alkoi 2,5 päivän intensiivisellä luennoilla Berliinissä (pe 15.7. – su 17.7.2016) ja jatkoi virtuaalisena seuraavan noin neljän kuukauden ajan. Valmistuminen kurssilta tapahtui la 19.11.2016. Berliinin viikonlopun jälkeen järjestettiin noin 7 luentoa virtuaalisesti. Yhden luennon kesto on noin 3 tuntia ja tyyppisesti ne olivat sunnuntaisin. Tämän lisäksi osallistujat jakautuivat ryhmiin ja ryhmät valitsivat keskuudestaan ryhmänjohtajat. Minut valittiin oman ryhmäni ryhmänjohtajaksi. Opin heti aluksi, että useat kurssille osallistuneet ovat olleet Open Knowledge liikkeessä kauan mukana ja heidän välille oli kehittynyt syvä vuorovaikutussuhde jo ennen kurssia. Esimerkiksi Open Knowledgen perustaja Rufus on ollut yli 12 vuotta Open Knowledge Internationalin johdossa. Oli erittäin mukavaa tutustua ulkomailla asuvaan “Open Knowledge -perheeseen” Berliinissä. Ihmisiin, joita yhdistää intohimo avoimuuteen. Kaikista tärkein teema kurssilla oli miettiä, mitä avoimuus on? Open Knowledgen vuonna 2004 laatiman määritelmän mukaan: “Open means anyone can freely access, use, modify, and share for any purpose (subject, at most, to requirements that preserve provenance and openness).” Eli vapaasti käännettynä:
Avoimuus tarkoittaa, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa mihin tahansa tarkoitukseen.
Mutta miltä tuntuisi miettiä ilman digitaalisia laitteita monta tuntia sitä, mitä eroa on avoimuudella ja vapaudella? Tai miten avoimuus rakennetaan? Tai miten vapaaehtoistyötä voi johtaa? Näitä mietittiin kurssilla paljon. Pavel Richterin (CEO, Open Knowledge International) kommentti häiriköihin oli yksinkertaisesti “ulos yhteisöstä ja mitä nopeammin, sitä parempi”. Toisaalta, kuka määrittelee yhteisön arvot ja eri sanojen merkitykset? Jos katsomme tarkasti, avoimuus tarkoittaa jokaiselle vähän eri asioita. Mitä Open Knowledgen johtaminen sitten on? Oman kokemukseni mukaan se on 80% viestintää, motivointia ja ihmisten tukemista. Se on ihmisten kasvun tukemista, ilman, että annetaan “valmiita vastauksia” tai vaaditaan muita ajattelemaan yhdellä (samalla) tavalla. Se on erilaisten ihmisten ja ajatusten sovittamista yhteen. Johtamisessa ei ole hopealuotia (engl. there is no silverbullet). Se nöyryyttä oman osaamisen suhteen. Toisaalta se on huolehtimista, että asiat tulevat tehdyksi ja ihmiset eivät pala loppuun niitä tehdessään. Se anteeksiantoa virheitä kohtaan. Se tarkkaa tehtävien rajausta ja määrittelyä. Se on sen ymmärtämistä, että asiat muuttuvat jatkuvasti ja Open Knowledgen pitää elää ajassa mukana. Avoimuus ei suinkaan tarkoita, että ihmiset voivat käyttäytyä miten haluavat. Avoimuuden tueksi tarvitaan selkeät yhdessä sovitut säännöt, joiden noudattaminen turvaa avoimuuden olemassaolon. Avoimuuden mahdollistaa hyvät säännöt ja yhteiset toimintaperiaatteet. Ilman sääntöjä avoimuutta ei voi rakentaa, koska toiminta on silloin täysin yksilöiden omista (usein ristiriitaisista) ajatuksista lähtevää ja toisiinsa törmäävää. Avoimuuden rakentaminen ei onnistu virtuaalisesti, se vaatii ihmisten säännöllistä tapaamista.
Oma projektini
Kurssille osallistuneista jokaisen tuli tehdä oma projekti. Projektin tekeminen oli kaikille varmasti suuri oppimiskokemus. Lähes kaikki aloittivat aivan liian suurella ja kunnianhimoisella projektilla. Ihmisten tuli joka viikko raportoida oman projektinsa edistymisestä minulle (ryhmänvetäjä). Huomasin äkkiä, että ihmisten projektit olivat liian laajoja ja suuria. Aloin toivomaan, että ihmiset tekisivät pienempiä ja tarkemmin rajattuja projekteja (vähemmän, mutta paremmin kohdentuvaa työtä). Pyysin heitä mietimään, mikä asiassa on kaikista tärkeintä. Paritoa lainatakseni, usein 20% tärkeimmästä tuo 80% kokonaisarvosta. Ja lopun 80% tekeminen lisää lopputuloksen arvoa vain 20%. Mikä tärkeimpiä asioita Open Knowledgessa? Priorisointi ja sen ymmärtäminen, että avoimuuden saavuttaminen voi viedä seuraavat 100 vuotta. Kyseessä on hitaasti etenevä maratoni, ei nopea 100 metrin printti. Suljettu elefantti syödään mukavasti hyvin pieni pala kerrallaan rauhallisesti nauttien.
Suurimmalle osalle tuntui olevan haaste tehdä vähemmän, keskittyä ja miettiä tarkemmin, viestiä selvemmin ja välttää liikaa tekemistä.
Tein oman johtamistaitoja kehittävän projektini viestinnästä. Aluksi ajattelin tehdä sen budjettihackista. Iteroinnin kautta suoritettu priorisointi kuitenkin muutti projektia ja opin rajaamaan siitä paljon pienemmän. Viestintä on erittäin tärkeä asia “johtamisessa”. Usein sanotaan, että johtajan työstä yli 80% on viestintää eri sidosryhmien kanssa. Viestinnän puute aiheuttaa monenlaisia ongelmia organisaatioon, jotka voivat tilanteen jatkuessa kärjistyä. Iteroin projektin tavoitteita ja aihetta koko syksyn ajan. Avoimuuden sanoman kiteyttäminen oli enemmän arvoa luovaa toimintaa ja samalla tarkemmin rajattu projekti oli helpompi toteuttaa. Lopulta keskityin avoimiin innovaatioihin. Se kannatti, sillä Rufus toivoi, että tekisin oman projektini lopputuloksista esityksen Youtubeen. Katsotaan, jos sitä jossain vaiheessa ehtisi tämän tekemään. Haluan kiittää Open Knowledge Finland ry:tä taloudellisesta tuesta kurssille osallistumisen suhteen. Yhdistys maksoi kurssimaksuni ja osan majoituksestani, joka varmasti vaikutti omalta osaltaan siihen, että osallistuin kurssille. Tärkein anti itselleni kurssilta oli se, että sain tutustua ympäri maailmaa noin 25 hienoon ihmiseen. Lisäksi vähän syvemmin noin 6 omaa ryhmäläiseen, joista osa ollut edistämässä Open Knowledgen asioita jopa 20 vuoden ajan. Rufuksen mielenpainavimpia lauseita oli, että “avoimuuden toteutuminen voi viedä seuraavat 100 vuotta”. Esimerkiksi lääkkeet ja lääketiede on edelleen hyvin suljettua. The post Open Knowledge Leadership Program, mitä opin? appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuutta eteenpäin Nestan sosiaalisen innovaatioiden mallilla

- September 30, 2016 in avoin data, Featured, nesta, Open Data, Open Government Data, projects, social innovation, sosiaalinen innovaatio, VNK_projekti

David Puttnan perusti Nestan vuonna 1997 siksi, että hänen mielestään Iso-Britannia ei tukenut riittävästi sosiaalisia innovaatioita. Nestan tavoitteena on edistää lahjakkuutta, luovuutta ja innovaatioita tieteessä, teknologiassa ja taiteessa. Sen synnyn mahdollisti vuonna 1998 asetettu kansallinen lottolaki (engl. National Lottery Act). Nestan hallituksen nimeää Iso-Britannian hallituksen ulkoministeri, mutta muuten organisaatio on itsenäinen julkisesta hallinnosta. Sosiaalisen innovaation voidaan määritellä olevan uusien ideoiden kehittämistä ja käyttöönottoa (tuotteita, palveluita ja malleja), jotka vastaavat ensisijaisesti sosiaaliseen tarpeeseen. Tämä laaja määritelmä pitää sisällään innovaatioita esimerkiksi reiluun kauppaan, etäoppimiseen, hoitokotiin, kaupunkiviljelyyn, jätteiden vähentämiseen ja oikeudenkäyntiin. Oikeastaan sovelluskohteiden rajauksena on ainoastaan tekijöiden mielikuvitus. Sosiaalisia innovaatioita voivat luoda yksilöt, ryhmät, yhdistykset, yleishyödylliset toimijat, kaupalliset toimijat ja julkinen sektori yhdessä toimimalla ja vuorovaikuttamalla keskenään. Sosiaaliset innovaatiot eroavat muista innovaatioista pääasiallisesti sen takia, että niitä tehdään ensisijaisesti sosiaalisista, ei taloudellisista lähtökohdista. Taloudellisia lähtökohtia ovat esimerkiksi (liike)voiton tavoittelu innovaation avulla. Sosiaalisten innovaatioiden mittaaminen, toiminnan muodot, menetelmät ja muut eroavat jonkin verran liiketoiminnallisista lähtökohtiin suunnitelluista vastineista. Taloudellisten liiketoimintamallien suora soveltaminen sosiaalisiin innovaatioihin saattaa aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi liiallinen ideoiden yksityistäminen ja tekijänoikeuksien avulla suojaaminen todennäköisesti pysäyttää innovaatioprosessin, eikä vahvista sitä. Nestan kehittämä sosiaalisten innovaatioiden prosessimalli rakentuu 6 vaiheesta (kuva) Ensimmäisessä (1) vaiheessa pyritään listaamaan kaikki tavoitteet ja ongelmat, joiden aiheuttajiin — ei oireisiin — etsitään ratkaisuja. Toisessa (2) vaiheessa kerätään ehdotuksia ja ideoita edellisessä vaiheessa esille tulleisiin haasteisiin monin eri tavoin. Useat erilaiset metodit auttavat keräämään näkemyksiä ja kokemuksia laajasti eri tietolähteistä. Kolmannessa (3) vaiheessa tehdään prototyyppejä ja pilotteja, joissa edellisen vaiheen ideoita testataan käytännössä. Mallin tässä vaiheessa voidaan joko yksinkertaisesti vain kokeilla erilaisia ideoita läpi tai käyttää tarkemmin suunniteltuja kokeiluja, prototyyppejä ja sattumanvaraisia kontrolloituja testejä. Tämä vaihe on erityisen tärkeä sosiaalisten innovaatioiden kannalta, koska iteroinnin kautta — tekemällä kokeiluja, virheitä ja oppimalla niistä — voidaan erilaisista lähtökohdista tulevia asiantuntijoita yhdistää ja eri sidosryhmien välisiä jännitteitä ratkaista. Samalla varmistetaan ideoiden toimivuus käytännössä. Neljännessä (4) vaiheessa käytännössä toimivista ideoista tehdään jokapäiväinen käytäntö. Vaihe sisältää yleensä idean terävöitymistä (sisältäen usein karsintaa) ja pidemmän aikavälin taloudellisten resurssien varmistamista. Julkisella sektorilla se tarkoittaa budjetin, henkilöstöresurssien ja muiden asiaan vaikuttavien asioiden — kuten lainsäädäntöön — vaikuttamista. Usein pelkkä projekti ei vielä johda pysyvään muutokseen, koska projektilla on aina alku ja loppu. Viidennessä (5) vaiheessa mallia levitetään useisiin eri organisaatioihin ja eri toimialoille. Siinä hyödynnetään useita erilaisia strategioita innovaation levittämiseen ja kasvattamiseen. Vaikka skaalaaminen on teollistumisen käsite — ja voi toisinaan olla harhaanjohtava — kuvaa se hyvin tämän vaiheen tavoitteita. Kuudennessa (6) ja viimeisessä vaiheessa tähdätään järjestelmän tai systeemin muuttumiseen. Systeeminen muutos sisältää usean eri kokonaisuuden vuorovaikutusta. Esimerkiksi sosiaalista liikehdintää, liiketoimintamalleja, lakien ja asetusten muuttamista, dataa ja infrastruktuuria ja kokonaan uusia tapoja ajatella ja toimia. Systeemisen tason muutos tarkoittaa yleensä uusia malleja ja arkkitehtuureja, jotka koostuvat useista pienistä innovaatioista. Sosiaaliset innovaatiot kohtaavat usein esteitä ja vihamielisyyttä vanhoja toimintatapoja ylläpitäviltä tahoilta. Systeeminen muutos sisältää yleensä julkisen ja yksityisen sektorin muutosta pidemmällä aikavälillä. nesta_sosiaalinen_innovaatio Avoimen datan koko kehitys on tähän asti tapahtunut pääasiallisesti mallin tasolla 1-3 sekä maailmalla että Suomessa. Avoimen datan vaikuttavuuden mittaamista ja sen kustannustehokasta hyödyntämistä pohditaan tällä hetkellä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN-TEAS) rahoituksella toteutettavassa ”Avoimen datan kustannustehokas hyödyntäminen” –hankkeessa. Hanke on Etlan ja Open Knowledge Finland ry:n yhteinen. Siinä tähdätään toimiin, joiden avulla avoimessa datassa päästään mallin tasoille 4-6. Tason 6 toimintaa ovat mm. lainsäädäntöön vaikuttaminen niin, että avoimesta datasta tulee hallinnon oletustoimintatapa ja esimerkiksi julkisessa hallinnossa olevat tietojärjestelmät tukevat automaattisesti avoimen datan tietovirtojen julkaisua, jopa reaaliaikaisesti ja esimerkiksi henkilötiedot automaattisesti tietovirroista poistaen. Paljon on siis vielä mahdollisuuksia tehostaa avoimen datan vaikuttavuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Katso lisää tästä aiheesta alla olevista linkeistä: Murray, R. & Caulier-Grice, J. & Mulgan, G. 2010. The Open Book of Social Innovation. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nesta.org.uk/sites/default/files/the_open_book_of_social_innovation.pdf Viitattu 30.9.2016. 224 ss. Nesta & The Young Foundation. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.socialinnovator.info/about/why-do-we-need-social-innovation. Viitattu 28.9.2016. Stanford Graduate School of Business. Defining Social Innovation. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.gsb.stanford.edu/faculty-research/centers-initiatives/csi/defining-social-innovation. Viitattu 28.9.2016. The post Avoimuutta eteenpäin Nestan sosiaalisen innovaatioiden mallilla appeared first on Open Knowledge Finland.