You are browsing the archive for Mikael Seppälä.

Open Funding Evening: Help us do funding & get a job! Mon 25.2. 17-19

- February 9, 2019 in Events

Join us at Maria 01, entrance 5E, Corner room on Mon 25.2.2019 17-19 for an evening dedicated to explore our Open Funding practices and opportunities for applying for funding to fulfill ideas you or others might have and get a job. Let us know if you’re coming by clicking “Going” on Facebook: https://www.facebook.com/events/524294514757857/ Open Knowledge Finland is almost completely funded by the projects that we do. As openness is a core value to us, we do Open Funding, meaning Open Knowledge Finland serves as a project platform for it’s members. You can come to us with your project ideas and we can help you find and exercise funding opportunities for them if they’re aligned with our purpose and you’re willing to do the projects thorough our association. Open Funding also means that we plan funding applications together and we support making these by free lunches or dinners To follow and join in what we’re doing you might want to: Check our Funding Trello board: http://okf.fi/funding Join the #funding channel on the Open Knowledge Finland Slack. Join the Open Knowledge Finland Slack for the discussion, you can get an invite here: https://okfi-slack.herokuapp.com/ The general activities of Open Knowledge Finland are funded by a 18 % general fee of the projects income but for this the projects get:
  • Usage of the well-known Open Knowledge Finland brand
  • Administrative support
  • Payroll and billing functions
  • An active community of people who can volunteer and help out
  • The post Open Funding Evening: Help us do funding & get a job! Mon 25.2. 17-19 appeared first on Open Knowledge Finland.

    Open Funding Evening: Help us do funding & get a job! Mon 25.2. 17-19

    - February 9, 2019 in Events

    Join us at Maria 01, entrance 5E, Corner room on Mon 25.2.2019 17-19 for an evening dedicated to explore our Open Funding practices and opportunities for applying for funding to fulfill ideas you or others might have and get a job. Let us know if you’re coming by clicking “Going” on Facebook: https://www.facebook.com/events/524294514757857/ Open Knowledge Finland is almost completely funded by the projects that we do. As openness is a core value to us, we do Open Funding, meaning Open Knowledge Finland serves as a project platform for it’s members. You can come to us with your project ideas and we can help you find and exercise funding opportunities for them if they’re aligned with our purpose and you’re willing to do the projects thorough our association. Open Funding also means that we plan funding applications together and we support making these by free lunches or dinners To follow and join in what we’re doing you might want to: Check our Funding Trello board: http://okf.fi/funding Join the #funding channel on the Open Knowledge Finland Slack. Join the Open Knowledge Finland Slack for the discussion, you can get an invite here: https://okfi-slack.herokuapp.com/ The general activities of Open Knowledge Finland are funded by a 18 % general fee of the projects income but for this the projects get:
  • Usage of the well-known Open Knowledge Finland brand
  • Administrative support
  • Payroll and billing functions
  • An active community of people who can volunteer and help out
  • The post Open Funding Evening: Help us do funding & get a job! Mon 25.2. 17-19 appeared first on Open Knowledge Finland.

    Uuden työn menetelmien työpaja

    - February 6, 2019 in ResponsiveOrg Finland, training

    Uusi työ on ihmisläheistä, osallistavaa ja edistää nopeaa tekemään oppimista. Tule oppimaan näitä mahdollistavia menetelmiä! Aika ja paikka: ke 13.3.2019 14:00-17:00 Maria 01 (Lapinlahdenkatu 16) Liput: Ennakkoliput: 49 euroa koodilla ‘earlybird’, voimassa 28.2.2019 asti
    Normaali lippu: 59 euroa Open Knowledge Finland ry:n jäsenet: 49 euroa koodilla ‘okfimember’ Lippujen peruminen ja rahojen palauttaminen ei ole mahdollista, mutta lipun voi siirtää toiselle. Ota yhteyttä, jos haluat siirtää lipun jollekin muulle. Paikkoja työpajaan on vain 30, joten toimi nopeasti ja varmista paikkasi! Oletko kiinnostunut työn uusista muodoista, mutta et ihan tietoinen siitä, miten niitä voisi soveltaa omassa työssä? Kaipaatko työltäsi enemmän mahdollisuuksia toteuttaa omia ideoitasi, enemmän keskustelua tai enemmän toimintaa? Tämän kaiken aikaansaamiseksi ei tarvitse ryhtyä mihinkään suureen organisaatiomuutokseen tai vaihtaa työpaikkaa johonkin nuorekkaaseen IT-konsulttitaloon. Tässä työpajassa opit tekemällä tiimien työtä helpottavia, käytännöllisiä toimintatapoja, joita voi lähteä kokeilemaan vaikka heti seuraavana päivänä. Koulutettava paketti on kokeiltu ja käytössä Open Knowledge Finlandissa. Kurssilla opit toimintatapoja, jotka auttavat seuraavissa tilanteissa:
  • Miten päästään työn suunnittelusta nopeaan toiminnan kautta oppimiseen? (Sprintti)
  • Kuinka tiimin työstä voidaan tehdä läpinäkyvää ja tiimin yhteistä sen sijaan, että jokainen tekee vain omalla vastuullaan olevia tehtäviä? (Kanban)
  • Miten jokainen voi saada äänensä ja osaamisensa kuuluviin kokouksissa? (Rinki ja päätöksenteon käsimerkit)
  • Miten päästään helposti tuumasta toimeen, mutta tavoilla, jotka eivät tuota organisaatiolle haittaa? (Suostumukseen perustuva päätöksenteko)
  • Kuinka tehdään mokaamisesta hyväksyttyä ja osa tiimin yhteistä oppimisprosessia? (Retrospektiivi)
  • Miten lisätään ymmärrystä yhteisistä toimintatavoista ja voidaan muokata niitä yhdessä? (Tiimin pelisäännöt)
  • Kuinka organisaation rakenne voi tukea sekä pysyviä että muuttuvia tiimejä? (Ympyrät ja saippuakuplaorganisaatio)

  • Kohdeyleisö: Kurssi on tarkoitettu kenelle vain, joka haluaa oppia hyödyntämään uuteen työhön liittyviä ihmisläheisiä, osallistavia ja nopean toiminnan avulla oppimista tukevia työn muotoja, mutta jolla ei ole näistä entuudestaan kovinkaan paljoa kokemusta. Toimintatavat sopivat hyvin kokemuksemme perusteella järjestöihin, jotka perustuvat vertaisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Niitä voi kuitenkin hyödyntää minkä tahansa tyyppisissä organisaatioissa. Kurssin hyödyt osallistujille: Kurssin jälkeen osaat soveltaa uuden työn menetelmiä, joita voi viedä helposti omaan arkeen. Menetelmät ovat toisistaan irrallisia, joten kaikkea ei tarvitse ottaa kerralla käyttöön, vaan niiden soveltuvuutta voi kokeilla oman tiimin kanssa pikkuhiljaa. Järjestäjät ja ohjaajat: Kurssin järjestää Open Knowledge Finland ry:n ResponsiveOrg Finland -työryhmä. Kurssilla esitellyt menetelmät ovat arkisessa käytössä Open Knowledge Finland ry:ssä. Voit lukea tästä lisää: https://fi.okfn.org/2019/01/21/itseohjautuvuutta-tukevat-kaytanteet-open-knowledge-finlandissa/ Ostamalla lipun voit tukea yhdistyksen ja sen työryhmän toimintaa avointen yhteistyön menetelmien edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikael Seppälä on yhteisömanageri, palvelumuotoilija ja kouluttaja, joka on erikoistunut verkostomaisiin, teknologiaa hyödyntäviin yhteistyön muotoihin ja systeemiajatteluun. Aki Saariaho on opettaja ja filosofi. Aki on kouluttautunut myös dialogien ja sosiokratian menetelmien ohjaajaksi, jotka osaltaan tekevät maailmasta paremman paikan. Janne Heinonen työskentelee digikehityksen parissa. Hänellä on pitkä kokemus digitaalisesta viestinnästä ja palvelukehityksestä sekä laaja-alainen ote ongelmien ratkaisemiseen. Tarmo Toikkanen on Open Knowledge Finland ry:n puheenjohtaja, joka edistää käytännössä uusien yhteistyön muotojen soveltamista yhdistyksen ja sen hallituksen työskentelyssä. Ota ihmeessä yhteyttä seuraavan lomakkeen avulla, jos on kysymyksiä tai jos voimme auttaa jotenkin! [contact-form-7] The post Uuden työn menetelmien työpaja appeared first on Open Knowledge Finland.

    Get your ticket to our Basic visual methods for systems thinking training!

    - January 31, 2019 in Social Innovation for Systems Change Finland, training

    Learn the basics of applying systems thinking at work!

    Time & Place: 20th of March, Wednesday, 14:00–17:00, held at Maria 01 (Lapinlahdenkatu 16) Tickets: Early bird: 49 EUR using the code ‘earlybird’ valid until 28.2.2019 OKFI members: 49 EUR using the code ‘okfimember’ Normal ticket: 59 EUR Don’t delay – spots are limited to 30 so register today! Discount tickets are available to members of Service Design Network Finland Limited number of free tickets are available for students by request Are you a social innovator, designer, activist, public official or another world changer? Do you work on climate issues, in healthcare or other big and difficult challenges that seem messy? Are you looking for holistic ways to approach the problems you are facing? Or are you simply curious what systems thinking is, and what it could offer? We warmly invite you to join this hands-on workshop for anyone with limited or no systems thinking experience to gain a basic understanding of what it is and why it is important. During the workshop, you will learn and apply an easy-to-use visual method — Rich Pictures — to help gain an understanding of messy situations. The value for learning is not in the method itself, but the discussion which brings out multiple perspectives on the issue at hand. We will also introduce how systemic solutions differ from how we usually approach problems. Who is it for: People who are interested or curious but have little to no experience in using systems thinking methods. Anyone facing messy situations in their everyday work and life, feeling stuck, and looking for new ways to approach them. Learning outcome: During the hands-on workshop you will get a brief overview of the systems thinking approach. You will learn and apply the Rich Pictures method and understand what a systemic intervention to a systemic situation might be like. Rich Pictures can be used for doing research interviews or regular meetings at work. The working language of the course is English. This is the first workshop in series about applying systems thinking in your work. In the following workshops you will have the chance to learn how to further explore challenges with a lot of unknowns, and how to deal with them by applying other systems thinking methods and approaches. Organizers and facilitators: This course is organized by the Social Innovation for Systems Change Finland working group of Open Knowledge Finland. Our purpose is to support learning community around participatory and social practices for innovation that might have an impact on society. By buying a ticket you can also support our activities. Helén Marton is a designer who likes to to wrestle with messy sustainability challenges by contributing her skills in visual communication, facilitation and design research. Her practical experience includes mapping the Finnish food systems while collaborating with the Ministry of Agriculture, Forestry and Environment. Mikael Seppälä is a Service Designer, Community Manager and Educator with a broad understanding of participatory collaboration methods and socio-technical systems. He’s a pracademic that seeks to bridge academic and theoretical approaches into practice. Gunta Krumina is one of the working group members of transformative entrepreneurs passionate about positive impact on society, seeking to bring into practice innovative collaboration methods and design thinking in a broader sense. She has practical experience in building a new collaborative business model for a startup company, as well as for a few social communities. Any questions? Feel free to send us a message by filling in the form below! [contact-form-7] The post Get your ticket to our Basic visual methods for systems thinking training! appeared first on Open Knowledge Finland.

    Helsinki Open Week 2019 planning meetup Wed 13.2.2019

    - January 21, 2019 in Events, OK Festival

    Since our good friends at the MyData conference decided to go global with it’s own organization this year perhaps 2019 might be the year we highlight the other cool stuff related to openness that is in the works and bubbling under to reinvent what Open Knowledge and Open Knowledge Finland is all about. We are proceeding to plan the Helsinki Open Week 2019 in the autumn of 2019 to showcase the cool stuff related to openness that is happening in Helsinki. Join us at Maria 01 on Wed 13.2. 16:30-18:30 entrance 5E, Corner Room to get back to the issue.
    Let us know if you can make it buy hitting “Going” on the Facebook event! https://www.facebook.com/events/670658629999053/
    Running memo: http://okf.fi/okevent2019-memo Also join the Slack channel: https://okfi.slack.com/messages/CE1APPXE2/ You can get an invite on the OKFI Slack from here if you’re not there already: https://okfi-slack.herokuapp.com/ The post Helsinki Open Week 2019 planning meetup Wed 13.2.2019 appeared first on Open Knowledge Finland.

    Itseohjautuvuutta tukevat käytänteet Open Knowledge Finlandissa

    - January 21, 2019 in blog, ResponsiveOrg Finland

    Open Knowledge Finland ry on vuonna 2012 perustettu järjestö, joka pyrkii edesauttamaan reilun ja avoimen digitaalisen yhteiskunnan syntyä avoimen tietämyksen ja avoimen yhteistyön avulla. Järjestön arvomaailmaan on alusta alkaen kuulunut järjestökentältä ja muutenkin kansalaisyhteiskunnasta tuttu tasavertaisuuden ja hajautetun toiminnan periaatteet, vaikka formaalit yhdistyslain mukaiset rakenteet yhdistyksellä. Tämän myötä toiminnassa korostunut itseohjautuvuus on siis ollut osa yhdistyksen toimintaa, ja tämä on huomioitu esimerkiksi Filosofian Akatemian Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon toimittamassa Itseohjautuvuus — Miten organisoitua tulevaisuudessa? -kirjassa. Vaikka Open Knowledge Finland on itseohjautuvuutta tukevilla arvoilla saanut merkittäviä tuloksia, kuten esimerkiksi nyttemmin omaksi globaaliksi yhdistyksekseen muuttuneen MyData-liikkeen käynnistäminen, itseohjautuvuus ei ole ollut täysin mutkatonta. Tästä syystä lähdimme kehittämään yhdistyksessä ymmärrystä itseohjautuvuutta tukevista käytänteistä. Kirjoitimme vajaa vuosi sitten blogikirjoituksen otsikolla Sosiaaliset ja teknologiset käytänteet verkostoajan organisaatioissa verkosto-organisoitumisesta ja mainituista yhdistyksen itseohjautuvuutta tukevista käytänteistä, joista on lyhyt kertaus seuraavassa.
    Teknologiaa ja sosiaalisia verkostoja hyödyntävät verkosto-organisaatiot edellyttävät uusia, avoimempia yhteistyön muotoja, joissa Facebookin, Slackin, Google Driven, Loomion ja muiden kaltaisten teknologisten työvälineiden rinnalla on sosiaalisia käytänteitä, jotka mahdollistavat verkostomaisen, hajautetun, jaettuun toimijuuteen perustuvan yhteistyön. Olemme Open Knowledge Finlandissa edistäneet avoimuuden arvoa teknologian avulla yhdistyksen perustamisesta alkaen vuodesta 2012. Henkilötietoja lukuunottamatta budjettimme, päätöksentekomme, verkostomme sekä tiimimme kommunikaatio, yhteistyövälineemme ja dokumenttimme ovat olleet kenen tahansa avoimesti tarkasteltavissa. Osallistuminen toimintaamme on pyritty näiden avulla tekemään mahdollisimman helpoksi.
    Olemme kuitenkin huomanneet, että tietämystä koskevan avoimuuden rinnalla kaipaamme sosiaalisia käytänteitä, jotka voisivat auttaa meitä olemaan tehokkaita yhteistyön tekemisessä jaetun toimijuuden avulla. Tätä varten haluamme ruokkia ResponsiveOrg Finland -verkoston toimintaa. Sosiaalisia toimintatapoja, jotka perustuvat ihmisiin luotamiseen, osallisuuteen ja hajautettuun vastuuseen voi hakea esimerkiksi Sosiokratia 3.0:sta, Holakratiasta, Management 3.0:sta tai pitämällä silmät auki minkä vain tarkoitusta palvelevan läheteen suhteen. Pyrimme edistämään yksittäisten toimintatapojen leviämistä yhteisössämme Open Collaboration in OKFI kanban-taulun avulla, joka löytyy osoittesta: http://okf.fi/opencollab
    Missä ollaan tänä päivänä? Open Collaboration in OKFI kanban-taulun tavoitteena oli edistää itseohjautuvuutta tukevien käytänteiden oppimista järjestöyhteisössä. Open Knowledge Finland toimii pääosin pienien, toisistaan erillisten tiimien varassa ja tästä syystä käytänteiden levittäminen ei ole kovin nopeaa. Yhdistyksen hallituksella on käytössä joitain, projektitiimeissä toisenlaisia ja joissain meetupeissa käytetään toisenlaisia juttuja. Rounds Laajimmalle levinneet käytänteet ovat rounds (puhekierros) ja päätöksenteon käsimerkit. Sosiokratiasta tuttu rounds perustuu siihen, että jokainen kokoukseen tai tilaisuuteen osallistuva pääsee vuorollaan ääneen vähintään tilaisuuden alussa (check-in) ja mahdollisesti tilaisuuden lopussa (check-out). Roundsin tavoitteena on virittää kaikki osallistujat yhteiseen tilaan sekä mahdollistamalla oman kokemuksen jakamisen ja kuulluksi tulemisen että saamaan kaikki kuuntelemaan toisiaan. Roundseja tehdään joko niin, että jokainen puhuu vuorollaan tai niin, että edellinen puhuja siirtää puheenvuoron valitsemalleen seuraavalle henkilölle. Aloituskierros, check-in round. Lähde: http://okf.fi/resporg-daretolearn Päätöksenteon käsimerkit Toinen yleisessä käytössä oleva käytänne on sosiokratiasta peräisin olevat päätöksenteon käsimerkit. Siinä missä kokouksissa äänekkäimmät ovat äänessä ja kuvittelemme ääneen sanottujen asioiden perusteella, että olemme kaikki samaa mieltä, näin ei yleensä ole. Päätöksenteon käsimerkit, jotka toimivat eräänlaisena päätöksenteon hetkellä joukkoistettuna kivi-paperi-sakset -pelinä, auttavat kaikkia tuomaan omat ajatuksensa esille. Jos henkilö on samaa mieltä päätösesityksen kanssa hän nostaa peukun pystyyn (consent). Jos puolestaan ei ole esitystä vastaan, mutta jos siihen liittyy jotain, mikä vielä arveluttaa (concern), henkilö laittaa käden suoraksi kämmen alaspäin. Näissä tilanteissa henkilölle tarjotaan tilaisuus jakaa ajatuksensa koko joukolle, mutta ehdotus voi silti mennä läpi tai sitten sitä voidaan uudistaa jollain tavalla. Erityisin seikka päätöksenteon käsimerkeissä on se, että se pyrkii tuomaan positiivisesti esiin päätösesitystä koskevan vastustuksen (objection). Yleensä meillä on taipumus mukautua enemmistön mielipiteisiin, mutta tällöin paljon viisautta vaihtoehtoisista tavoista ajatella tai toimia saattaa jäädä väliin. Käden esittäminen suorana kämmen ylöspäin onkin sosiokratiassa “vastustuksen lahja”, jonka tavoitteena on pysäyttää muut miettiämään seikkoja, jotka ovat yhteiselle pyrkimykselle haitallisia tai sellaisia, joita yksittäinen henkilö ei voi mitenkään hyväksyä. Vastustus toimii myös palautteena päätösesityksen uudistamiselle. Päätöksenteon käsimerkit. Lähde: http://okf.fi/resporg-daretolearn Tärkeää näissä käsimerkeissä on se, että kyseessä ei ole äänestys, jossa enemmistön mielipide voittaa, vaan kaikille sopivan päätösesityksen tuottaminen. Siinä missä poliittinen, äänestykseen perustuva päättäminen voi tuottaa polarisaatiota, kaikille hyväksyttävissä oleva päätös on parhaimmillaan hyvin inklusiivinen erilaisillekin näkemyksille. Siinä missä itselle mieluisin vaihtoehto tai preferenssi (preference) rajaa paljon päätöksenteon avaruutta, kaikille hyväksyttävissä oleva päätös avaa paljon enemmän vaihtoehtoja päätösesitykselle. Suostumukseen perustuva päätöksenteko pyrkii tukemaan erilaisia näkökulmia yhdistelevien päätösten luomista. Suostumukseen perustuva hyväksyttävissä oleva päätös. Lähde: http://okf.fi/resporg-daretolearn Siinä missä hajautuneisuus on ollut haasteena käytänteiden laajalle levittämiselle Open Knowledge Finland ry:ssä, pitkään yhdessä ja tiiviisti toiminut MyData-tiimi on kehittänyt yhteistoimintaansa tietoisesti eteenpäin ja on paljon edellä muuta yhdistystä. Kenties avaamme MyData-tiimin itseohjautuvaa toimintaa ja sen tueksi kehitettyjä käytänteitä lisää jossain vaiheessa. Retrospektiivit Retrospektiivit ovat MyData-tiimin tapa oppia yhdessä ja he tekevät niitä lähes kuukausittain. Muuten Open Knowledge Finlandissa retrospektiivejä tehdään yleensä projektin päätteeksi. Retrospektiivit eroavat perinteisestä oppimisesta siinä, että ne pyrkivät luomaan psykologisesti turvallisen tilan, jossa voidaan käsitellä vaikeitakin aiheita sekä virheitä ilman niihin usein liittyvää syyttelyä. Näiden tavoitteena on edistää tiimin yhteistä tekemistä eikä kiinnittää huomiota yksiöiden epäonnistumisiin. Retrospektiivit ovat rakentavia, sillä vaikka ne pyrkivät arvioimaan mennyttä toimintaa, ne pyrkivät formuloimaan epäonnistumisista ja onnistumisista oppeja, joita käytetään tiimin työssä tulevaisuudessa. Open Knowledge Finlandissa käytämme yleensä vähintään Retrospective Starfish -menetelmää fasilitoimaan oppimista koskevaa keskustelua. Retrospective Starfish on yksi retrospektiivin muoto. Lähde: http://okf.fi/resporg-daretolearn Saippuakuplaorganisaatio ja piirit Siinä missä Open Knowledge Finland ry:n toiminnan hajautuneisuus on ollut haaste käytänteiden levittämiselle, siinäkin piilee mahdollisuus kehittää uudenlaisia tapoja organisoitua, jotka eivät perustu pitkäaikaiseen ja staattiseen sitoutumiseen, vaan dynaamiseen, aikarajojen avulla tapahtuvaan organisoitumiseen. Sosiokratiassa on ns. Building Organizations -käytänteiden sarja, joka tähtää vallan ja vastuun delegoimiseen, joka muodostaa siinä organisoitumisen perustan. Tutkimme parhaillaan näitä sen suhteen, että voisivatko ne tarjota mahdollisuuksia tuottaa hajautettuun vapaaehtoistoimintaan soveltuvan saippuakuplaorganisaation. Saippuakuplan ajatus on perustaa tiimi tai rooli, joka toimii hetken vastuutettuna tekemään jonkin määritellyn asian ja lakkaa, kun tämä on valmis tai siihen liittyvä tavoite on saavutettu. Saippuakuplaorganisaatio toimii staattisen organisaation rinnalla dynaamisesti. Sosiokratian tapa kehittää organisaatioita rakentuu roundsienkin taustalla oleviin piireihin, jotka koostuvat keskenään periaatteessa vertaisista toimijoista, jotka pyrkivät yhdessä tekemään suostumukseen perustuvia kaikkia tyydyttäviä päätöksiä. Näitä piirejä voi olla organisaatioissa useita ja Open Knowledge Finland ry:n uudessa hallituksessa on innostuttu Holakratiasta, joka on periaatteessa avoimessa käytössä olevan sosiokratian lisensoitu versio, mutta on sosiokratiaa hieman rakenteisempi ja hierarkkisempi. Siinä missä sosiokratiassa voi olla monenlaisia organisaatiorakenteita, holakratiassa organisaatio on lähtökohtaisesti hierarkkinen ja kaikki piirit ovat vähintään alisteisia hallitukselle. Sosiokratian potentiaalisia organisaatiorakenteita. Lähde: https://sociocracy30.org/resources/#se-illustrations Holakratia-innostuksen myötä olemme perustaneet Glassfrog-sovellukseen version yhdistyksen organisaatiosta, joka voisi tarjota läpinäkyvyyttä, miltä saippuakuplaorganisaatio näyttää kulloisellakin hetkellä ja tarjota välineen tehdä organisoitumista koskevia päätöksiä. Käytämme myös Loomiota yhdistyksen päätöksenteossa ja parhaillaan mietimme, miten sitä voisi käyttää rinnan Glassfrogin kanssa. Open Knowledge Finland ry:n piirit Glassfrogissa. Lähde: https://app.glassfrog.com/organizations/16183/ Lopuksi Itseohjautuvuus pyrkii vastaamaan maailmaan ja konteksteihin, joissa mikään ei ole valmista ja jossa yhteistoiminnallinen, jatkuva oppiminen on onnistumisen ehto eikä niinkään tarkkaan ennakkoon määritellyt suljetut prosessit ja roolit. Vaikka olemme Open Knowledge Finland ry:ssä toimineet itseohjautuvasti jo vuosia, ilman sitä tukevia käytänteitä olemme onnistumisista huolimatta myös epäonnistuneet monissa asioissa. Tästä huolimatta me olemme täällä kaikki sekä yksilöinä että yhteisöinä oppimassa ja juuri on kytkeytyneissä, kompleksisissa ja muuttuvissa konteksteissa enemmän arvoa kuin näennäisesti rajatussa kontekstissa tehokkaalla ja kontrolloivalla hallinnalla. Katsotaan missä olemme ensi vuonna oppimispoluillamme.
    http://responsiveorg.fi ResponsiveOrg Finland invites you to explore and promote practices by which teams and organizations can be better at responsiveness to changes, people, futures and operating as a network. Join in: Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/ Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI WWW: http://responsiveorg.fi “#responsiveorgfi” on the OKFI Slack: https://okfi.slack.com/messages/C63E7JM1C/ “#opencollaboration” on the OKFI Slack: https://okfi.slack.com/messages/C41151NLX/ Click here for a Slack invite: https://okfi-slack.herokuapp.com/ Contact: @mikaelseppala @OKFFI The post Itseohjautuvuutta tukevat käytänteet Open Knowledge Finlandissa appeared first on Open Knowledge Finland.

    What’s beyond democracy? Join our Social Innovation for Systems Change Finland group

    - January 16, 2019 in Featured, Social Innovation for Systems Change Finland

    Are you trying to transform a social system? What do you need in order to become more successful in your change efforts? We warmly invite you – social innovator, designer, activist, public official or other world changer – to a network of conversation around responding to complex social challenges. Our intention is to bring together people who want to apply design methods, systems thinking and collaborative approaches to systems change. Whether you’ve already done that successfully or keep bumping into obstacles, come deepen your network, share your experiences and talk about how we might collectively become more effective at changing the systems we want to see flourish. Open Knowledge Finland’s Social Innovation for Systems Change Finland group focuses on creating an Open Society and what should come together to enable one. Tags include but are not restricted to: #openinnovation #participation #systemsthinking #opendata etc. Want to join in? Check the web page: https://socinn.fi
    Join #socinnfi on Slack: https://okfi.slack.com/messages/CD68D0X8A/
    Join the Facebook group: https://www.facebook.com/groups/SocInnFI/ The post What’s beyond democracy? Join our Social Innovation for Systems Change Finland group appeared first on Open Knowledge Finland.

    Kansalaissensorit – yhteistoiminnallista elinympäristön parantamista

    - December 19, 2018 in blog, Social Innovation for Systems Change Finland

    Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntija-lehdessä 5/2018.
    Kollektiivinen älykkyys (collective intelligence) on lähestymistapa, joka pyrkii edesauttamaan uusia ihmisten ja koneiden yhteistyön muotojen synnyttämistä. Miten sitä voisi käyttää ihmisten elinympäristöjen parantamiseen?
    Siinä missä perinteisesti ympäristön erityisosa-alueiden, kuten esimerkiksi ilmansaasteista syntyvien pienhiukkasten, mittaaminen on ollut alan asiantuntijoiden ja heidän käytössään olevien suurten ja kalliiden mittalaitteiden työtä, IoT (Internet of Things) ja siihen liittyvät sensorit avaavat uusia mahdollisuuksia kansalaistieteelle tällä alueella. Maailmalla on käynnissä muutamia hankkeita, joissa rakennetaan kansalaisten mittauksiin soveltuvia sensoreita, tarjotaan pääsy dataan sekä dataan perustuvia visualisointeja tai visualisointialustoja. Sen sijaan, että kansalaisen pitäisi olla teknologianörtti osatakseen tehdä tämän kaiken itse, hankkeissa pyritään auttamaan kansalaisia käyttöönoton kanssa tai tekemään se mahdollisimman helpoksi tehdä itse. Pari mainitsemisen arvoista projektia ovat Open Knowledge Stuttgartin käynnistämä ja sittemmin EU:n alueella laajalti levinnyt Luftdaten ja Kickstarter-rahoituksella käyntiin lähtenyt Smart Citizen -projekti. Stuttgart on Saksan autoteollisuuden kehto ja kaupungissa on todella vaikea liikkua ilman autoa. Tämän seurauksena ilmansaasteet rehottavat, mutta kaupunki ei teollisuuden lobbaamana suostu julkaisemaan ilmastotietoja muuten kuin puoli vuotta mittaushetken jälkeen. Vastavoimana tälle syntyi Luftdaten-projekti, jossa kehitettiin avoimeen lähdekoodiin, avoimesti dokumentoituihin laitteisiin ja avoimeen dataan perustuva visualisointialusta, joka mahdollistaa kuntalaisten mitata reaaliajassa elinympäristönsä pienhiukkasia (PM2.5, PM10) koskevia saasteita ja nähdä muiden käyttäjien reaaliaikaisia mittaustuloksia kartalla. Luftdatenin tuottaman tiedon myötä ilmansaastekysymyksiä on saatu nostettua osaksi paikallisia poliittisia kampanjoita. LuftDaten.infon ilmanlaatusensorihavainnot kartalla. Kuvakaappaus: Luftdaten.info/OpenStreetMap. Lisenssi: DbCL v1.0 https://opendatacommons.org/licenses/dbcl/1.0/ Siinä missä Luftdaten keskittyy pääsääntöisesti pienhiukkasten mittaamiseen, Smart Citizen -projekti on lähtenyt liikkeelle laajemmin kansalaisten elinympäristöjä koskevista tietotarpeista. Se perustuu Luftdatenin lailla myös vahvasti avoimeen kehitykseen, mutta Smart Citizen sensorisetti pitää myös pienhiukkasten mittaamisen lisäksi sisällään esimerkiksi valoa ja melua mittaavia sensoreita. Smart Citizen -sensorisetin ympärille onkin EU-rahoitteisessa monikansallisessa Making Sense -hankkeessa kehitetty työpajoja, joissa kansalaisille opetetaan sensorien käyttöä ja edistetään niiden tuottaman tiedon avulla vaikuttamista omaan elinympäristöön. Esimerkiksi Madridissa mitattiin kaupungin katujen melutasoja ja järjestettiin kansalaisille palvelumuotoiluun sekä yhteiskehittelyyn perustuvia työpajoja, joissa pyrittiin kehittämään melua vaimentavia ratkaisuja paikkoihin, joissa sitä ilmeni kaikkein eniten.
    Sensorien tuottaman tiedon yhdistäminen ihmisten kokemuksiin ja näiden yhdistelmän hyödyntäminen kaupunkilaisten toimijuuden sekä osallisuuden lisäämisessä pitää sisällään todella kiinnostavia mahdollisuuksia.
    Suomessa tämänkaltaisen mittauksiin ja kokemuksiin perustuva kaupunkikehittäminen on lähdössä vasta liikkeelle. Ilmatieteenlaitos on mukana monikansallisessa iSCAPE Living Labs EU-hankkeessa, jossa Smart Citizen -sensorisetin uutta versiota testataan kansalaisten kanssa Suomen oloissa syksyllä 2018. Ilmatieteenlaitoksen projekti painottaa pääsääntöisesti kansalaistiedettä ja -mittauksia eikä niinkään omaan elinympäristöön vaikuttamista datan perusteella. Kansalaissensorien käytön mahdollisuuksia on edistänyt myös Forum Virium Helsingin IoT-ekspertti Aapo Rista. Taannoisessa Vekotinverstaan ja Open Knowledge Finland ry:n järjestämässä työpajassa Aapo ja muutamat muut aihepiiristä kiinnostuneet rakensivat omatekoisia, yhteensä noin 40-50 euroa maksavia kokoonpanoja. Nämä koostuivat pienhiukkassensori SDS011:stä, joka mittaa PM2,5 ja PM10 pienhiukkasia, Bosch Sensortecin BME680-sensorista, joka mittaa ilman suhteellista kosteutta, lämpötilaa, painetta sekä ilmaan haihtuvia, ihmisille mahdollisesti haitallisia VOC-kaasuja. Sensorien tietoja käsittelee IoT-”tietokone” eli mikrokontrolleri ESP8266. Tässä muutaman euron hintaisessa piirissä on mukana WLAN-piiri, muistia yksinkertaisten IoT-sovellusten ajamiseen ja GPIO-portti erilaisten sensoreiden tai muiden lisälaitteiden kytkemiseen. Tee-se-itse kansalaissensorisetti ilman suojakuorta. Kuva: Aapo Rista. Lisenssi: CC 4.0 BY-SA. Näiden edullisten sensorien elinkaari on muutamista kuukausista vuoteen, joten niiden huolto tai vaihtaminen tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä. Tämän lisäksi kalliita ammattilaisten laitteita käyttävät ilmastotieteilijät suhtautuvat kriittisesti näihin edullisiin sensoreihin, sillä yleinen käsitys on, ettei niiden tuottamien mittausten laatu ei ole tieteellisiin tarkoituksiin riittävän tarkkaa. Kansalaissensorien mittaustuloksia kannattaakin verrata toisiin vastaaviin, että voidaan löytää viallisten sensorien tuottamia poikkeamia. Ilmastosensorityöpajan jälkimainingeissa Aapo Rista sai vietyä kahdeksi viikoksi kuusi kansalaissensoria HSY:n Helsingin Mäkelänkadulla sijaitsevaan konttiin, jossa otettuja mittaustuloksia oli mahdollista verrata ammattilaisten käyttämän laitteen tuloksiin. Pääsääntöisesti mittaustuloksissa ei ollut merkittäviä eroja, mutta edulliset sensorit eivät kyenneet samaan mittaustarkkuuteen kuin kalliit. Kansalaissensorit HSY:n kontissa Mäkelänkadulla. Kuva: Aapo Rista. Lisenssi: CC 4.0 BY-SA. Kansalaiset eivät sen sijaan ole välttämättä kiinnostuneita mittausten tarkkuudesta, vaan siitä, että saavat liikennevalojen tasolla olevaa informaatiota, jonka avulla he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Aasialaisilla turisteilla näkee usein hengityssuojaimia, koska he ovat tottuneet käyttämään niitä kaupunkioloissa. Suomessa niille ei välttämättä ole kaiken aikaa tarvetta, mutta Ristan mukaan esimerkiksi tilanteissa, joissa joku polttaa omakotitaloalueella risuja, ympäristön pienhiukkastasot saattavat olla väliaikaisesti ihmisille haitallisia, vaikka emme sitä välttämättä koekaan. Kenties reppuun ripustettu ilmanlaatusensori voisi lähettää kännykän kautta notifikaation, kun Suomessakin kannattaisi ottaa ulkosalla hengityssuojain käyttöön. Luftdatenin kaltaisen sensoriverkon tuottaman alueita koskevan informaation rinnalla kansalaissensoreilla voisi olla käyttöä myös muihin omaa elämää koskevien valintojen tekemiseen. Ilmatieteenlaitoksen ja Ultrahackin marraskuussa 2018 järjestettyyn Copernicus Atmoshackiin osallistunut tiimi kehitti AirGotchin, variaation takavuosien lasten tamagotchi-lelulaitteesta, joka mittaa ilmanlaatua ja pyrkii lukuja sekä mittauskäyriä houkuttelevammalla tavalla vaikuttamaan käyttäjänsä valintoihin liikkua kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä verrattuna siihen, että ottaisi oman autonsa alleen. Mahdollisuudet yhdistää ympäristöä koskevat mittaustulokset käyttäytymistä muokkaaviin tuuppauksiin ovat rajattomat. Teknologian sanotaan usein kehittyvän eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että teknologian hinta halpenee samalla, kun sen laatu paranee. Siinä missä vielä 2000-luvun alussa käytössä olevat tietokoneet olivat työpöytäversioita, muutamaa vuotta myöhemmin niiden tehoa vastaavat tai ne jopa ylittävät kännykät mahtuivat taskuihimme. Puhelimiksi tarkoitetuista laitteista tuli kameroilla varustettuja viihdekeskuksia, joiden käyttö puhelimina taitaa olla monilla muuta käyttöä vähäisempää. Kenties elinympäristön mittaaminen ja mittaustulosten yhdistäminen inhimillisiin kokemuksiimme mahdollistaa jo lähitulevaisuudessa nykyistä laajempaa toimijuutta oman elinympäristömme kehittämisessä tai arjessa tehtävien valintojen ohjaamisessa. Isoimmat ratkaistavat haasteet tällä hetkellä piilevät kansalaisille mielekkäiden käyttötapausten tunnistamisessa, mittauslaitteiden käyttöönoton yksinkertaistamisessa sekä toimintaan kannustavan tiedon visualisoinnissa tai muunlaisten, esimerkiksi mainitun AirGotchin, kaltaisten ihmisten ja informaation vuorovaikutuksen muotojen kehittämisessä. MBA, KTM, KM, YTM Mikael Seppälä on organisoitumisen, palvelumuotoilun ja datan hyödyntämisen asiantuntija, jonka innostuksen kohteena ovat uudet, verkottuneet ihmisiä ja koneita yhdistävät toimintamallit. Hän toimii yhteisömanagerina Open Knowledge Finland ry:ssä ja Participatory Smart Environment Lab -verkostossa. Participatory Smart Environment Lab Participatory Smart Environment Lab on avoin verkosto, joka pyrkii edistämään kansalaisten ja organisaatioiden kyvykkyyksiä hyödyntää ympäristöä mittaavia sensoreita sekä niiden käyttöön perustuvaa osallistavien, elinympäristön kehittämiseen tähtäävien kokeilujen synnyttämistä.
    Osallistu keskusteluun Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/parselab/
    Lähteet Aapo Rista/Forum Virium Helsinki: Ilmanlaadun mittausta kansalaissensoreilla https://vekotinverstas.fi/ilmanlaadun-mittausta-kansalaissensoreilla/ Ilmatieteenlaitoksen iScape Citizen Science Vantaa -kansalaissensoriprojekti: https://livinglabs.iscapeproject.eu/vantaa/2018/10/23/iscape-citizen-science-vantaa/ Luftdaten-kansalaissensoriprojekti: http://luftdaten.info Smart Citizen-kansalaissensoriprojekti: https://smartcitizen.me/ Ultrahack Copernicus Atmoshack: https://ultrahack.org/atmoshack2018 Deutche Welle: Citizen science fights air pollution: https://www.dw.com/en/citizen-science-fights-air-pollution/a-38904865 The post Kansalaissensorit – yhteistoiminnallista elinympäristön parantamista appeared first on Open Knowledge Finland.

    Open Knowledge Festival 2019 planning kickoff Thu 22.10.

    - November 9, 2018 in Events, OK Festival

    Welcome to join us for the Open Knowledge Festival 2019 kickoff at Maria 01, door 5E, room Nudist on Thu 22.10. 17-18:30! Facebook event: https://www.facebook.com/events/870128053377047/ Finland hosted the Open Knowledge Festival back in 2012 and it was one of the igniting moments from Open Knowledge Finland. The event featured talks, tracks and workshops on a diverse range of issues related to openness such as Open Data, Open GLAM, Open Democracy, Open GIS to name just a few. Since our good friends at the MyData conference decided to go global with it’s own organization this year perhaps 2019 might be the year we highlight the other cool stuff related to openness that is in the works and bubbling under to reinvent what Open Knowledge and Open Knowledge Finland is all about. The conference is just an idea now but let’s explore what we’d like to make out of it! Join the #okfest2019 channel on the Open Knowledge Finland Slack to continue the discussion: https://okfi.slack.com/messages/CE1APPXE2/ In case you’re not yet on the OKFI Slack, you can get an invite here: https://okfi-slack.herokuapp.com/ The post Open Knowledge Festival 2019 planning kickoff Thu 22.10. appeared first on Open Knowledge Finland.

    Collective Intelligence: Solving Problems at Scale 23.10.2018

    - October 22, 2018 in Events, Featured, ResponsiveOrg Finland

    Tuesday 23.10.2018 16:30-18:30 Maria 01/Classroom: https://www.facebook.com/events/321675121922917/
    Professor Thomas Malone from MIT, author of the book Superminds – The Suprising Power of People and Computers Thinking Together, defines Collective Intelligence as “the result of groups of individuals acting together in ways that seem intelligent.”
    Collective Intelligence is nothing new. In nature we see superorganisms like ant colonies that are able to coordinate their collective efforts without centralized overview. Humanity has developed their own models of Collective Intelligence that have, according to Malone, taken for example the forms of hiearchies, democracies, markets, collectives and ecosystems. However, with the rise of connected technologies based on the Internet, data, AI, IoT and Blockchains to start with, the issue of creating new forms of Collective Intelligence has risen. As Thomas Malone puts it:
    “How can people and computers be connected so that—collectively—they act more intelligently than any person, group, or computer has ever done before?”
    We are starting to have very diverse examples of this phenomenon ranging from Open Source communities, Amazon’s Mechanical Turk that organizes crowds to work on repetitive tasks, Google’s search engine which uses AI and clicks done by humans to prioritize search results and the largest encyclopedia ever made in Wikipedia. But what we don’t have yet is a general understanding on what makes people and machines work together in the best possible ways and how to harness that knowledge to solving problems at scale. I was privileged to be invited to and participate in Nesta’s event Designing collective intelligence – Mobilising humans and machines to address social needs which sought to bring together the community of people working around the topic. You can check out the presentation materials here:
    How might we promote the advancement of Collective Intelligence here in Finland?

    This is the topic of our Collective Intelligence – Solving Problems at Scale event. You’re welcome to join in on Tuesday 23.10.2018 16:30-18:30 at Maria 01/Classroom. Facebook event: https://www.facebook.com/events/321675121922917/ You might have stumbled into a competition where people are asked to guess the amount of candy in a large jar. Mysteriously, the average of all the people guessing turns out to be pretty close. You’ve heard the old phrase: the smartest person in the room is the room. On the other hand, computers beat humans in simple, repetitive tasks at scale but humans tend to be more creative. What a combination it would be if we had the ability to harness crowds and operate both at scale and in a creative manner? Nowadays drones are used in humanitarian crises such as hurricane relief to help with mapping areas in need of human assistance. A global, internet-enabled network of digital humanitarians is then used to do analysis of the footage to help with coordination efforts. What if we could create organizations that were able to describe the tasks that need to be done to fulfil a purpose and distribute those tasks to a global network of freelancers that never sleeps? Welcome to an evening of an intro into Collective Intelligence: Solving Problems at Scale hosted by Open Knowledge Finland’s Mikael Seppälä. Learn what it is and discuss where we might see the first examples of it in Finland. Collective Intelligence is one of those rising multidisciplinary approaches that seeks to utilize different types of crowds, machines and enable collaboration that far exceeds the forms of collaboration we see today. You can be a social scientist, a facilitator, a designer, a data scientist or just someone interested in budding forms of collaboration. Sources: Geoff Mulgan: Big Mind: How Collective Intelligence Can Change Our World Nesta: Designing collective intelligence – Mobilising humans and machines to address social needs (event) SAGE Publication’s new journal on Collective Intelligence Collective Intelligence 2018: From Open Knowledge and Network Organizations to Technology-enabled Intelligence Tietoasiantuntija 2-3/2018: Inhimillisyyden ja teknologian liitto johdattaa työn uudelle aikakaudelle The post Collective Intelligence: Solving Problems at Scale 23.10.2018 appeared first on Open Knowledge Finland.