You are browsing the archive for avoin data.

Etsimme osa-aikaista talous- ja henkilöstöhallinnon päällikköä

- December 3, 2018 in avoin data, finance, henkilöstö personnel, HR, job, Nofications, talous

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä  – niin julkishallinnon, kansalaisten, kuin yritystenkin viitekehyksissä. Olemme digitaalisen ajan ketterästi toimiva ja verkostomaisesti organisoitu järjestö, jonka päätöksenteko ja toiminta on avointa. Olemme avoimuuden suunnannäyttäjä Suomessa! Yhdistyksen kuuden vuoden toiminnan aikana projektitoiminta on merkittävästi kasvanut ja sitä myöten ammattimainen talous- ja henkilöstöhallinto vaatii jatkuvaa kehittämistä. Haemme osa-aikaista (keskimäärin 30-50% työaika) työntekijää henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin toiminnanjohtajan, projektipäälliköiden ja rahastonhoitajan tueksi. Työnkuvaasi voidaan tarkentaa osaamisesi, kokemuksesi ja tahtotilasi mukaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat mm.
  • Yhdistyksen henkilöstö- ja taloushallinnon käytäntöjen uudistaminen ja niihin liittyvän dokumentaation kehittäminen ja ylläpito
  • Projektiraportoinnin ja -hallinnon kehittäminen
  • Yhdistyksen muiden tiedossa olevien kehityskohteiden suunnittelu ja toteutus, yhdessä toiminnanjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa
  TALOUSHALLINTO
  • Taloushallinnon kilpailuttaminen, muiden palveluiden kilpailuttaminen tarvittaessa
  • Yhdistyksen hajautetun projektisalkun tilanteen seuranta, talous- ja riskiennusteiden tekeminen ja alustava kirjanpito (budjetin mukainen kulukategoriointi yhdistyksen Holvissa)
    • Projektin elinkaaren eri vaiheiden talousasioiden kehittäminen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa
    • Uusien projektien käynnistämiseen liittyvät käytännön toimet, kuten Holvi-tilin avaaminen ja yhdistyksen projektihenkilöiden opastaminen talous- ja henkilöstöasioissa säännöllisesti projektin eri vaiheissa
  • Talous- ja henkilöstöasioissa yhteydenpito tilitoimistoon ja yhdistyksen eri projekteissa toimiviin henkilöihin, sekä yhdistyksen hallitukseen ja toimihenkilöihin (erityisesti rahastonhoitaja ja toiminnanjohtaja)
  HENKILÖSTÖHALLINTO
  • Osallistuminen yhdistyksen rekrytointiprosesseihin, perehdytysprosessin kehittäminen
  • Uusien työntekijöiden aloittamiseen liittyvät toimet, kuten työsopimuksen valmistelu, työterveyspalvelujen ja palkanlaskennan käynnistäminen sekä uuden työntekijän opastaminen näissä asioissa. Erityiskysymysten selvittäminen tarvittaessa (esim. harjoittelijoiden palkkausvaihtoehtojen selvittäminen, sairaslomakorvaukset sairastapauksissa)
  • Muut sovitut tehtävät (sovitaan sopimusta tehdessä, pyritään ottamaan huomioon hakijat toiveita)
Vaikka toimenkuvaan kuuluu paljon erilaisia tehtäviä, niin volyymi ei ole kuitenkaan kovin suuri (esim. uusia työntekijöitä aloittaa projekteissa satunnaisesti) ja työtä jaetaan toiminnanjohtajan ja rahastonhoitajan kesken. Tehtävään on mitoitettu keskimäärin 1.5-2.5 työpäivää viikossa (30-50%) riittää toistaiseksi tehtävän hoitamiseen. Työskentelyn ajan ja paikan suhteen olemme joustavia, mutta työn luonteen vuoksi on parempi, jos työntekijä voi jakaa työaikansa niin, että seuraa sähköposteja ja verkkotyökaluja (Slack, Trello, ym.) viikon varrella ja on jonain tiettyinä päivinä esimerkiksi puoli päivää tavoitettavissa toimistolla. Hakijalta edellytämme:
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta, sekä kykyä organisoida omaa työtä ja ajankäyttöä tehokkaasti
  • Positiivista ja kehittämisorientoitunutta asennetta
  • Kokemusta järjestö- ja projektitoiminnasta
  • Budjetointi- ja kirjanpito-osaamista, numerotarkkuutta
  • Erilaisten verkkotyökalujen sujuvaa käyttöä (esim. Google-työkalut, Holvi, Slack, Trello)
  • Sähköisten laskujen käsittely (aiempi kokemus Holvi -verkkopankista ja ProCountor taloushallinnosta katsotaan eduksi)
  • Sujuvaa suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa
  • Aiempaa kokemusta ainakin osasta  toimenkuvassa luetelluista tehtävistä
Arvostamme harrastuneisuutta esimerkiksi avoimen datan ja avoimen tiedon tai samankaltaisten toimintojen parista sekä kokemusta erilaisten rahoittajien (Tekes, EU-hankkeet, säätiöt, ym.) kanssa toimimisesta. Työstä maksamme 30-50% työajalla 1071-1785€ / kk (vastaa 3570€ kuukausipalkkaa täydellä työajalla). Palkan suuruudessa on huomioitu lomarahan osuus, eikä lomarahaa makseta erikseen. Voimme alkuun tehdä määräaikaisen 6 kuukauden sopimuksen ja tavoitteena on jatkaa sopimusta projektirahoitusten varmistuttua. Sopivan hakijan kohdalla työn alkamisajasta, sekä osa-aikaisuuden tuntimäärästä voidaan neuvotella. Haku on avoinna 17.12.2018 saakka. Käsittelemme hakemukset nopeasti ja kutsumme sopivat hakijat haastatteluun välittömästi. Mikäli siis kiinnostuit, lähetä heti sähköpostia osoitteeseen teemu.ropponen@okf.fi (toiminnanjohtaja). Lähetä myös CV ja lyhyt kuvaus, miksi juuri sinä olet sopiva tähän tehtävään. Lisätietoja antaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen teemu.ropponen@okf.fi. The post Etsimme osa-aikaista talous- ja henkilöstöhallinnon päällikköä appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki

- May 2, 2018 in api, arvot, avoin data, avoin demokratia, blog, Data, demokratia, Featured, kansalaiset, Open Democracy, osallistuminen, päätösdata, parlamentti, rajapinta, tieto, tietojohtaminen

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana. Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa. Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata. Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut. Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.  

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa. Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä. Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä. Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin. Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden. The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do!

- February 23, 2018 in #mysociety, avoin data, avoinglam, democracy, Events, Featured, GLAM, helsinki, mydata, Open Data, Open Data Day, projects, responsive, shortcut, tencent, whim, Wikidata, Working Group Meetup, Working Groups

    Learn, think and do #opendata 360 degrees! How are the tech giant Tencent and City of Helsinki using open data to create a Helsinki city guide to the Chinese WeChat platform. How is Whim  revolutionizing transportation with their Mobility as a service thinking, using open data, open APIs. Why did the National gallery release 12000 fine art images for free reuse. And, how can YOU create a more transparent, effective, creative and well-being world. Join us for three days of open data extravaganza!  Open knowledge, open collaboration, open society! Each year, on March 3, the international open day is celebrated across the world. This year, we are planning to be quite active and take a 360-degrees approach, and invite you to take part in some of the events. As the open data day is a Saturday, we thought it could be useful to have some program in the preceding days, too – to make sure have also the public sector and businesses involved. Hope you can pop in anytime at a time convenient for you – bring a friend, too!

Day 1: Kickoff to Open Data Day by Helsinki Loves Developers & Open Knowledge Finland

Thursday March 1, 2018 at 3-6 PM, The Shortcut Lab at Maria 01 (Door 15B) The first meetup that will be organized as a part of Open Data Day 2018 event series in Finland on 1st – 3rd March! During this Helsinki Loves Developers & OKFI event you will get a great view what has happened during the past years in terms of open data in Finland and which are the outcomes and benefits, what is happening at the moment and which are the next steps. This event is a great place to meet and discuss with open data advocates, users and other stakeholders. The aim of the event is to promote awareness and use of open data – especially to new audiences, like the startups at Maria 01. Meet new folks, hear cases like Whim (Mobility as a service, using open data and open APIs in transport) and Energy and climate atlas and solar energy potential (3D open data models). 15 – 15.45 What is open data? Where are we at, why should we care?
  • Open Data in a nutshell – what’s in it for me?
  • The Finnish Open Data Ecosystem is amazing!
15.45 – 17.15 Using open data for your business –
  • How Tencent and Helsinki worked together to bring a Helsinki guide to the Chinese WeChat platform
  • Whim – Mobility as a service revolutionizes public transport – using open data, open APIs, Jonna Pöllänen/MaaS Global
  • Energy and climate atlas and solar energy potential (3D) as open data – https://kartta.hel.fi/3d/atlas/ and https://kartta.hel.fi/3d/solar/ , Petteri Huuska
  • DOB for data-driven business, Jyrki Koskinen
  • How the National Gallery released 12000 artworks for free reuse
17.15 -> Dialogue and workshopping
  • What data do YOU need? How to make collaboration smoother Challenges in using open data
More cool surprises likely! The event space is The Shortcut Lab at Maria 01 – Door 15B. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place. Sign up: Facebook: https://www.facebook.com/events/940493522793115/ Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/247800446/

Day 2: Hands-on sessions and meetups of the projects and working groups of Open Knowledge Finland

Friday March 2, 2018 at 10 AM – 7 PM at Maria 01 (Door 15E) The day will end with the session #4 for the OKFI Strategy 2018-2023. Topics may include e.g. MyData, Lobbaus läpinäkyväksi – Transparency of Lobbying, new projects (Avoimet juuret, Wikidocumentaries, New Digital Rights), Open Science, AvoinGLAM, MyData, etc. Suggestions for specific activities are still welcome! Schedule 
  • 10 – 12.30 Project sessions, parallel tracks
  • 12.30 – 13.30 Lunch session on ResponsiveORG and open collaboration.
  • 13.30 – 15.30 Project sessions, parallel tracks
  • 16  – 17 AvoinGLAM working group meet
  • 17 – 19 Joint Open Knowledge Strategy session
  • 19 -> Open Beers?!
Lunch and snacks are on the house! Co-create the agenda at http://okf.fi/odd-2018 The event spaces are 2 large meeting rooms at Maria 01 – Door 15E. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place. Sign up: Facebook: https://www.facebook.com/events/172198743543043/ Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875734/

Day 3: Open Data Jam: Mapathons, Democrathon and Lightning Talks

Saturday March 3, 2018 at 10 AM – 4 PM at Maria 01 event space (Main door 15C, 2nd floor) This is the official Open Data Day. For us, it would be a combination of brunch, mapathons, wikidata democrathon and other stuff we co-create! Feel free to pop by when you have a chance! The programme will include at least the following:
  • Democratic Commons Democrathon The Democrathon, or Democratic commons workshop, is a session with the intention of adding and improving various national, regional and/or municipal political and legislative data in Wikidata for Finland. This builds nicely on the Vaalidatahack that YLE organized about a year ago, and is based on MySociety’s Democratic Commons project, see https://www.mysociety.org/2017/11/22/democratic-commons-open-data-infrastructure-for-democracy/. We will have a visiting expert from the UK hosting the event. Tony Bowden works for mySociety, he’s the project lead on mySociety’s  EveryPolitician/Wikidata project. EveryPolitician is Tony’s brainchild coming from his deep understanding that it’s impossible to create services to hold politicians to account if you’re not starting with good quality, consistent data. 
  • Three  mapathons for OpenStreetMap (OSM): Humanitarian OpenStreetMap (HOT-OSM), street views for OSM with Mapillary, and OSM mapping for local purposes.In mapathons people gather together to improve open maps. Experience in mapping is not needed, each mapathon includes guidance throughout the event. You may attend just a single mapathon or all of them – or just come to meet and chat with people in Finnish mapping communities, Humanitarian OpenStreetMap Team and OSM Finland. Most of the time is used for hands-on mapping or photographing outdoors.
    • The Mapillary mapathon takes us outdoors and allows anyone to share their street level photos to create street views or to help, for example, in OpenStreetMap editing.
    • In the Humanitarian OSM mapathon, a vulnerable area of the world is mapped, in order to support disaster risk reduction and response efforts, typically done using aerial images.
    • The OSM mapping for our local needs, for example Digitransit Journey Planner (HSL Reittiopas and opas.matka.fi) and your specific interests, utilizes aerial images and other data sources such as Mapillary photos. It is useful if you bring your own smartphone, laptop and mouse.
The event space are event space and meeting rooms on the 2nd floor of Maria 01, MAIN ENTRANCE. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place. Sign up: Facebook: https://www.facebook.com/events/532955153746624/ Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875754/   The Open Data Day activities are brought to you by Open Knowledge Finland, City of Helsinki – Hel <3 Developers, Wikimedia Finland, MySociety, The Shortcut, The Shuttleworth Foundation and of course Open Knowledge International. THANK YOU <3 The post Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! appeared first on Open Knowledge Finland.

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?!

- August 15, 2017 in avoimuus, avoin data, Events, funding, kokeiliu, Nofications, projects, rahoitus, rahoitushaut, Working Groups, yhteistyö

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille. Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin: The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä?

- August 15, 2017 in avoin data, avoin talousdata, datatalous, Featured, godi, liiketoiminta, mydata, Open Government Data, ostolaskut, talous

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia. Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista. Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa. Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208 Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä. Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän! The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?!

- August 9, 2017 in avoin data, avoin hallinto, Featured, godi, godi 2016, hansel, julkiset hankinnat, Open Government Data, Open Government Partnership, Open Spending

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta. Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§). Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan. Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan): 2§ Yhtiön tehtävät 2 mom: Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. 5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen 4 mom: Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään. Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä. Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana. Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.   Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.
  1. sitoumus
Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään. Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu. Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin. Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää. Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna. Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.   Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus. The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa?

- April 27, 2017 in 6aika, avoimuus, avoin, avoin data, blog, businss, Data, Featured, liiketoiminta, okffi, okfi, Open Knowledge, open knowledge finland, tieto

Tieto on aarre. Aarrekartta tiedon luokse.

Avoimen datan kartoituksessa etsitään tiedosta tehtyjä aarteita. (Kuva on CC-lisensoitua kuvapankkimateriaalia, eikä sen tekemisessä ole käytetty julkisia varoja)

Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?   Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.   “Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”   Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.   Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.   Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.   Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.   Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.   Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.   Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi. Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017. The post Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa? appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

- December 15, 2016 in avoin data, Finished projects, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

- December 15, 2016 in avoin data, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

- December 15, 2016 in avoin data, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.