You are browsing the archive for avoin data.

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?!

Open Knowledge Finland - August 15, 2017 in avoimuus, avoin data, Events, funding, kokeiliu, Nofications, projects, rahoitus, rahoitushaut, Working Groups, yhteistyö

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille. Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin: The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä?

Open Knowledge Finland - August 15, 2017 in avoin data, avoin talousdata, datatalous, Featured, godi, liiketoiminta, mydata, Open Government Data, ostolaskut, talous

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia. Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista. Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa. Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208 Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä. Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän! The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?!

Open Knowledge Finland - August 9, 2017 in avoin data, avoin hallinto, Featured, godi, godi 2016, hansel, julkiset hankinnat, Open Government Data, Open Government Partnership, Open Spending

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta. Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§). Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan. Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan): 2§ Yhtiön tehtävät 2 mom: Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. 5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen 4 mom: Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään. Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä. Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana. Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.   Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.
  1. sitoumus
Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään. Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu. Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin. Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää. Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna. Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.   Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus. The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa?

Raimo Muurinen - April 27, 2017 in 6aika, avoimuus, avoin, avoin data, blog, businss, Data, Featured, liiketoiminta, okffi, okfi, Open Knowledge, open knowledge finland, tieto

Tieto on aarre. Aarrekartta tiedon luokse.

Avoimen datan kartoituksessa etsitään tiedosta tehtyjä aarteita. (Kuva on CC-lisensoitua kuvapankkimateriaalia, eikä sen tekemisessä ole käytetty julkisia varoja)

Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?   Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.   “Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”   Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.   Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.   Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.   Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.   Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.   Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.   Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi. Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017. The post Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa? appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

eija - December 15, 2016 in avoin data, Finished projects, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

eija - December 15, 2016 in avoin data, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.

Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen

eija - December 15, 2016 in avoin data, koulutus, mooc, open-education

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssi, joka alkoi lokakuussa ja päättyi marras-joulukuun taitteessa, on tuottanut hyvää satoa. Kurssin suoritti kuudestatoista organisaatiosta yhteensä 92 henkilöä, jotka laativat omalle organisaatiolleen suunnitelman datan avaamisesta ja siitä tiedottamisesta. Monet kurssilaiset esittivät myös otteen avaamastaan datasta ja korjasivat sitä saamansa palautteen mukaisesti. Kurssin aikana Musiikkiarkisto JAPA julkaisi avaamansa Mihin jäi punk -muistitietoaineiston, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI kotimaisten televisiosarjojen tietoja ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ilma-alusrekisterin ja Rautateiden kalustorekisterin tietoja. Eduskunta avasi rajapinnan järjestelmistään koottuun avoimeen dataan, joissa on tietoja kansanedustajista, valtiopäiväasiakirjojen lausunnoista sekä äänestyksistä ja sali-istunnoista. Lähiaikoina Turun kaupunki avaa ja julkistaa liikuntapaikkojen kävijämäärätietoja ja Postimuseo tietoja Suomen postitoimipaikoista perustamis- ja mahdollisine lakkauttamistietoineen sekä toimipaikan hoitajista vuoteen 1916 asti. Kansallisarkistosta kurssilla oli monta ryhmää. Yksi niistä laati luonnoksen Kansallisarkiston avoimuuspolitiikasta, joka on parhaillaan kommentoitavana. Kun se valmistuu, myös muut muistiorganisaatiot voisivat ottaa sen käyttöönsä soveltuvin osin. Hyödyntäkää uusia avauksia – vaikka DataBusiness Challengessa! Julkishallinnon datan avaajan mestarikurssin verkkototeutuksen, ns. cMOOCin eli yhteisöllisen MOOCin (Massive Open Online Course) järjesti Open Knowledge Finland ry yhteistyössä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Syksyn 2016 kurssin rahoitti Valtiokonttori. Kurssiaineiston kehittämisessä on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Aalto-yliopiston sekä Maailmanpankkiryhmän kanssa. Lisätietoja: eija.kalliala (at) okf.fi The post Verkko-opiskelusta vauhtia datan avaamiseen appeared first on Open Knowledge Finland.

Datan avaamisen mestareita julkishallintoon

eija - October 21, 2016 in avoin data, julkishallinto, mestarikurssi, mooc

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssin toinen toteutus käynnistyi rytinällä 10.10.2016. Mestarikurssi kouluttaa muutoksentekijöitä julkishallintoon – asiantuntijoita, jotka käytännössä avaavat dataa omissa organisaatioissaan. Samoin kuin keväällä, verkkokurssilla on yli sata osallistujaa ja parikymmentä organisaatiota eri puolilta Suomea! Ryhmäytyminen eteni ripeästi ja ensimmäisiä ryhmätöitä on jo palautettu: niissä pohditaan datan avaamisen hyötyjä ja haasteita kunkin ryhmän oman organisaation näkökulmasta sekä laaditaan ryhmän alustava avaussuunnitelma. Syyslomien jälkeen kurssilla pureudutaan datan erilaisiin muotoihin ja julkaisualustoihin, avoimeen lisensointiin sekä datan avaamiseen liittyviin lakeihin ja säädöksiin. Avauksista tiedotetaan lähiviikkoina. Monet ryhmistä julkaissevat avamaamansa tietoaineiston vielä marraskuun aikana. Ennen joulua näemme siis Suomessa useita julkishallinnon datan avauksia! Sovelluskehittäjät, tutkijat ja datajournalistit: nyt innolla kehittämään kansalaisille uusia sovelluksia ja palveluita avoimesta datasta! Käynnissä oleva verkkokurssi on toinen ohjattu toteutus kansainväliseen levitykseen kehitetystä kurssimateriaalista. Kurssin keskustelut eivät ole julkisia, mutta kansainväliseen levitykseen kehitetty kurssimateriaali on avoimesti verkossa. Kurssin järjestää Open Knowledge Finland ry ja sen rahoittaa Valtiokonttori. FCG tarjoaa oppimisalustan ja kurssihallinnon. Kurssin aiempaa toteutusta ja aineiston tuottamista ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Aalto-yliopisto ja World Bank Group. Oletko kiinnostunut oppimaan lisää avoimesta datasta? Ota yhteyttä: eija.kalliala (at) okf.fi. The post Datan avaamisen mestareita julkishallintoon appeared first on Open Knowledge Finland.

Datan avaamisen mestareita julkishallintoon

- October 21, 2016 in avoin data, julkishallinto, mestarikurssi, mooc

avoin-data-logoJulkishallinnon datan avaajan mestarikurssin toinen toteutus käynnistyi rytinällä 10.10.2016. Mestarikurssi kouluttaa muutoksentekijöitä julkishallintoon – asiantuntijoita, jotka käytännössä avaavat dataa omissa organisaatioissaan. Samoin kuin keväällä, verkkokurssilla on yli sata osallistujaa ja parikymmentä organisaatiota eri puolilta Suomea! Ryhmäytyminen eteni ripeästi ja ensimmäisiä ryhmätöitä on jo palautettu: niissä pohditaan datan avaamisen hyötyjä ja haasteita kunkin ryhmän oman organisaation näkökulmasta sekä laaditaan ryhmän alustava avaussuunnitelma. Syyslomien jälkeen kurssilla pureudutaan datan erilaisiin muotoihin ja julkaisualustoihin, avoimeen lisensointiin sekä datan avaamiseen liittyviin lakeihin ja säädöksiin. Avauksista tiedotetaan lähiviikkoina. Monet ryhmistä julkaissevat avamaamansa tietoaineiston vielä marraskuun aikana. Ennen joulua näemme siis Suomessa useita julkishallinnon datan avauksia! Sovelluskehittäjät, tutkijat ja datajournalistit: nyt innolla kehittämään kansalaisille uusia sovelluksia ja palveluita avoimesta datasta! Käynnissä oleva verkkokurssi on toinen ohjattu toteutus kansainväliseen levitykseen kehitetystä kurssimateriaalista. Kurssin keskustelut eivät ole julkisia, mutta kansainväliseen levitykseen kehitetty kurssimateriaali on avoimesti verkossa. Kurssin järjestää Open Knowledge Finland ry ja sen rahoittaa Valtiokonttori. FCG tarjoaa oppimisalustan ja kurssihallinnon. Kurssin aiempaa toteutusta ja aineiston tuottamista ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Aalto-yliopisto ja World Bank Group. Oletko kiinnostunut oppimaan lisää avoimesta datasta? Ota yhteyttä: eija.kalliala (at) okf.fi. The post Datan avaamisen mestareita julkishallintoon appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuutta eteenpäin Nestan sosiaalisen innovaatioiden mallilla

Mika Honkanen - September 30, 2016 in avoin data, Featured, nesta, Open Data, Open Government Data, projects, social innovation, sosiaalinen innovaatio, VNK_projekti

David Puttnan perusti Nestan vuonna 1997 siksi, että hänen mielestään Iso-Britannia ei tukenut riittävästi sosiaalisia innovaatioita. Nestan tavoitteena on edistää lahjakkuutta, luovuutta ja innovaatioita tieteessä, teknologiassa ja taiteessa. Sen synnyn mahdollisti vuonna 1998 asetettu kansallinen lottolaki (engl. National Lottery Act). Nestan hallituksen nimeää Iso-Britannian hallituksen ulkoministeri, mutta muuten organisaatio on itsenäinen julkisesta hallinnosta. Sosiaalisen innovaation voidaan määritellä olevan uusien ideoiden kehittämistä ja käyttöönottoa (tuotteita, palveluita ja malleja), jotka vastaavat ensisijaisesti sosiaaliseen tarpeeseen. Tämä laaja määritelmä pitää sisällään innovaatioita esimerkiksi reiluun kauppaan, etäoppimiseen, hoitokotiin, kaupunkiviljelyyn, jätteiden vähentämiseen ja oikeudenkäyntiin. Oikeastaan sovelluskohteiden rajauksena on ainoastaan tekijöiden mielikuvitus. Sosiaalisia innovaatioita voivat luoda yksilöt, ryhmät, yhdistykset, yleishyödylliset toimijat, kaupalliset toimijat ja julkinen sektori yhdessä toimimalla ja vuorovaikuttamalla keskenään. Sosiaaliset innovaatiot eroavat muista innovaatioista pääasiallisesti sen takia, että niitä tehdään ensisijaisesti sosiaalisista, ei taloudellisista lähtökohdista. Taloudellisia lähtökohtia ovat esimerkiksi (liike)voiton tavoittelu innovaation avulla. Sosiaalisten innovaatioiden mittaaminen, toiminnan muodot, menetelmät ja muut eroavat jonkin verran liiketoiminnallisista lähtökohtiin suunnitelluista vastineista. Taloudellisten liiketoimintamallien suora soveltaminen sosiaalisiin innovaatioihin saattaa aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi liiallinen ideoiden yksityistäminen ja tekijänoikeuksien avulla suojaaminen todennäköisesti pysäyttää innovaatioprosessin, eikä vahvista sitä. Nestan kehittämä sosiaalisten innovaatioiden prosessimalli rakentuu 6 vaiheesta (kuva) Ensimmäisessä (1) vaiheessa pyritään listaamaan kaikki tavoitteet ja ongelmat, joiden aiheuttajiin — ei oireisiin — etsitään ratkaisuja. Toisessa (2) vaiheessa kerätään ehdotuksia ja ideoita edellisessä vaiheessa esille tulleisiin haasteisiin monin eri tavoin. Useat erilaiset metodit auttavat keräämään näkemyksiä ja kokemuksia laajasti eri tietolähteistä. Kolmannessa (3) vaiheessa tehdään prototyyppejä ja pilotteja, joissa edellisen vaiheen ideoita testataan käytännössä. Mallin tässä vaiheessa voidaan joko yksinkertaisesti vain kokeilla erilaisia ideoita läpi tai käyttää tarkemmin suunniteltuja kokeiluja, prototyyppejä ja sattumanvaraisia kontrolloituja testejä. Tämä vaihe on erityisen tärkeä sosiaalisten innovaatioiden kannalta, koska iteroinnin kautta — tekemällä kokeiluja, virheitä ja oppimalla niistä — voidaan erilaisista lähtökohdista tulevia asiantuntijoita yhdistää ja eri sidosryhmien välisiä jännitteitä ratkaista. Samalla varmistetaan ideoiden toimivuus käytännössä. Neljännessä (4) vaiheessa käytännössä toimivista ideoista tehdään jokapäiväinen käytäntö. Vaihe sisältää yleensä idean terävöitymistä (sisältäen usein karsintaa) ja pidemmän aikavälin taloudellisten resurssien varmistamista. Julkisella sektorilla se tarkoittaa budjetin, henkilöstöresurssien ja muiden asiaan vaikuttavien asioiden — kuten lainsäädäntöön — vaikuttamista. Usein pelkkä projekti ei vielä johda pysyvään muutokseen, koska projektilla on aina alku ja loppu. Viidennessä (5) vaiheessa mallia levitetään useisiin eri organisaatioihin ja eri toimialoille. Siinä hyödynnetään useita erilaisia strategioita innovaation levittämiseen ja kasvattamiseen. Vaikka skaalaaminen on teollistumisen käsite — ja voi toisinaan olla harhaanjohtava — kuvaa se hyvin tämän vaiheen tavoitteita. Kuudennessa (6) ja viimeisessä vaiheessa tähdätään järjestelmän tai systeemin muuttumiseen. Systeeminen muutos sisältää usean eri kokonaisuuden vuorovaikutusta. Esimerkiksi sosiaalista liikehdintää, liiketoimintamalleja, lakien ja asetusten muuttamista, dataa ja infrastruktuuria ja kokonaan uusia tapoja ajatella ja toimia. Systeemisen tason muutos tarkoittaa yleensä uusia malleja ja arkkitehtuureja, jotka koostuvat useista pienistä innovaatioista. Sosiaaliset innovaatiot kohtaavat usein esteitä ja vihamielisyyttä vanhoja toimintatapoja ylläpitäviltä tahoilta. Systeeminen muutos sisältää yleensä julkisen ja yksityisen sektorin muutosta pidemmällä aikavälillä. nesta_sosiaalinen_innovaatio Avoimen datan koko kehitys on tähän asti tapahtunut pääasiallisesti mallin tasolla 1-3 sekä maailmalla että Suomessa. Avoimen datan vaikuttavuuden mittaamista ja sen kustannustehokasta hyödyntämistä pohditaan tällä hetkellä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN-TEAS) rahoituksella toteutettavassa ”Avoimen datan kustannustehokas hyödyntäminen” –hankkeessa. Hanke on Etlan ja Open Knowledge Finland ry:n yhteinen. Siinä tähdätään toimiin, joiden avulla avoimessa datassa päästään mallin tasoille 4-6. Tason 6 toimintaa ovat mm. lainsäädäntöön vaikuttaminen niin, että avoimesta datasta tulee hallinnon oletustoimintatapa ja esimerkiksi julkisessa hallinnossa olevat tietojärjestelmät tukevat automaattisesti avoimen datan tietovirtojen julkaisua, jopa reaaliaikaisesti ja esimerkiksi henkilötiedot automaattisesti tietovirroista poistaen. Paljon on siis vielä mahdollisuuksia tehostaa avoimen datan vaikuttavuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Katso lisää tästä aiheesta alla olevista linkeistä: Murray, R. & Caulier-Grice, J. & Mulgan, G. 2010. The Open Book of Social Innovation. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nesta.org.uk/sites/default/files/the_open_book_of_social_innovation.pdf Viitattu 30.9.2016. 224 ss. Nesta & The Young Foundation. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.socialinnovator.info/about/why-do-we-need-social-innovation. Viitattu 28.9.2016. Stanford Graduate School of Business. Defining Social Innovation. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.gsb.stanford.edu/faculty-research/centers-initiatives/csi/defining-social-innovation. Viitattu 28.9.2016. The post Avoimuutta eteenpäin Nestan sosiaalisen innovaatioiden mallilla appeared first on Open Knowledge Finland.