
Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.
Mitä tarkoittaa päätösdata?
Julkishallinnollisilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi kunnilla ja eduskunnalla, on usein yksi keskeinen tietojärjestelmä päätösten ja päätösesitysten valmisteluun ja tallentamiseen. Tätä kutsutaan usein asianhallintajärjestelmäksi. Esimerkiksi Tampereella on käytössä
KT Web. Sen ensisijaisia sisällöntuottajia ovat virkamiehet tai viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Usein järjestelmä julkaisee organisaation www-sivuille esityslistat, pöytäkirjat ja monissa tapauksissa myös liiteaineistot. Nämä ovat tarkoitettu ihmissilmän luettavaksi. Viranhaltijapäätösten julkaisu on harvinaisempaa, ja siinä Helsinki on avoimuudessa
edelläkävijä. Helsinki on edelläkävijä myös aineiston tarjoamisessa
avoimena, koneluettavana datana. Rajapinta tarjoaa xml:ää, mutta siitä on jatkojalostettu myös
json:ia. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja on puhunut Tampereella päätösdatan avaamisen puolesta jo noin kaksi vuotta, mutta valitettavan vähäisin tuloksin. Tänään järjestetty tapaaminen eduskunnassa innoitti kirjoittamaan
Osallistuvalle Tampereelle Facebook-viestin päätösdatan julkaisun hyödyistä. Julkaisen nyt kirjoituksen tuoreeltaan pienin muokkauksin tässä myös blogimuodossa.
Eduskunta järjesti tänään työpajan avoimesta datasta, aiheena kansanedustaja- ja päätösdata. OKFFI:n
Joonas Pekkanen dokumentoi tilaisuutta
viestillä Open Democracy Finland -ryhmässä.

Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.
Avoimen demokratian verkosto teki joulukuussa 2010 eduskunnalle
esityksen datojen avaamisesta, mutta edistyminen on hidasta tai olematonta. Samoin olen ehdottanut, että Tampere avaisi myös päätösdatansa. Valitettavasti
Open Data Tampere -regionissa toimineiden
Matti Saastamoisen ja
Jarkko Moilasen mukaan tulevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi nykyisen järjestelmän datojen avaamisen kustannus-hyötysuhde on kannattamaton.
Voisiko hyödyistä ja kustannuksista käydä avointa keskustelua ja arvioida niitä yhteistuumin?
Tietojärjestelmätoimittaja Tiedon
mukaan “Open Ahjo voitti vuonna 2014 WeGOn (The World e-Governments Organization of Cities and Local Governments) järjestämän julkisen hallinnon Open City -kategorian. Viime vuonna Open Ahjo voitti Apps4Finland-kisan mahdollistaja-sarjan.”

Verkoston kasvaessa toimijoiden välisten suhteiden määrä lisääntyy moninkertaisesti. Hierarkinen tiedonkulku ja vuorovaikutus ei kykene pysymään mukana verkostomaisessa ympäristössä. Avoimuus on tehokas lääke hierarkisen hallinnon ja avoimen yhteiskunnan vuoropuhelun edistämiseen.
Helsinki Region Infosharen
mukaan HRI voitti vuonna 2013 kannustavan 100 000 euron
“European Prize for Innovation in Public Administration” palkinnon, jonka perusteluna
komission mukaan oli “avoimen datan avaaminen kansalaisten ottamiseksi mukaan päätöksentekoon”.
Palkintorahat tuli käyttää kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi. Niillä rahoitettiin Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettu osallistuva budjetointi
Datademo, josta on tuotettu blogauksia, sovelluksia, visualisointeja, rajapintoja ja avointa lähdekoodia dokumentoineen edistämään avointa demokratiaa tähän mennessä
40 tuotoksen verran. Yhden rahoituskierroksen tulokset
ovat vielä tulossa. Esimerkiksi tamperelainen
Spartacus Technologies pyöräytti Helsinkikanavan valtuustovideot
taskussa kulkevaan muotoon.
Avoimella tai “ruudulta raavitulla” päätösdatalla on tehty Suomessa jo
toistakymmentä sovellusta. Tekijöitä ovat yksittäiset sovelluskehittäjät, tavalliset kansalaiset ja pienyrittäjät. Näyttävimpiä esimerkkejä ovat Helsingin
Päätökset -palvelu ja
Eduskunta explorer.
Tämä on keskustelunavaukseni avoimen päätösdatan hyötyihin.
Keskustelua voi jatkaa esimerkiksi
Avoindata.net -kysymykset ja vastaukset -palvelussa.