You are browsing the archive for avoin demokratia.

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki

- May 2, 2018 in api, arvot, avoin data, avoin demokratia, blog, Data, demokratia, Featured, kansalaiset, Open Democracy, osallistuminen, päätösdata, parlamentti, rajapinta, tieto, tietojohtaminen

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana. Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa. Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata. Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut. Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.  

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa. Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä. Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä. Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin. Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden. The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille!

- May 10, 2017 in avoin demokratia, blog, citizen initiatives, demokrati, demokratia, Featured, kanslaisaloite, medborgarinitiativ, Open Democracy, osallisuus, sähköinen äänestäminen, suora demokratia, verkkodemokratia

Kansalaisaloite on erinomainen keino lisätä osallisuutta ja osallistumista, ja parantaa lainsäädäntöämme. Kansalaisaloite on tutkitusti suosittu tapa vaikuttaa. Yli kolmasosa suomalaisista äänioikeutetuista on jo nyt kannattanut jotain aloitetta, ja neljä viidestä suomalaisesta kokee tämän kiinnostavana mahdollisuutena.  Viiden vuoden jälkeen on menossa selvitys, jonka seurauksena mahdollisesti tarkennetaan kansalaisaloitelakia ja/tai siihen liittyviä menettelyitä. Muutamia ajatuksia miten upeaa kansalaisaloitejärjestelmäämme voisi kehittää – ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisätä.

8.5.2010 Ydinvoiman vastainen mielenosoitus Helsingin rautatientorilla. Anti-nuclear demonstration at Helsingki Railway Station square. Photo Satu Pitkänen. CC BY-SA 2.0

6 keinoa parantaa kansalaisaloitetta

1. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannatusilmoitusten määrää voidaan hyvin laskea. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatusrajan (nyt 50 000) voisi laskea esim. 25 000:een tai 30 000: een. Tutkitusti tämä EI merkittävästi lisäisi työkuormaa, sillä 25 000 – 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita EI ole huomattavan paljon vain 5 kappaletta. 17 aloitetta on saavuttanut yli 50 000 kannatusilmoitusta. 2. Kansalaisaloitteen kannattamiseen vaadittua ikärajaa voi laskea. Ei ole mitään hyvää syytä miksei kansalaisaloitteessa voisi olla äänestystä alhaisempi ikäraja – eihän kannattaja varsinaisesti äänestä, vaan ilmaisee kannatuksensa aloitteelle, että asia etenisi eduskuntaan (täysi-ikäisten valitsemien edustajien käsiteltäväksi).Monet poliitikot ovat olleet valmiita laskemaan äänestysikärajaa esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Jopa pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kannattavansa tätä (lisää Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtumasta myöhemmin). Tehdään kansalaisaloitteen ikärajamuutoksesta kokeilu! Esimerkki: kuvitellaan aloite, jolla on 40 000 aikuisen ja 15 000 alaikäisen kannatus. Melko varmasti tämä aloite olisi sellainen jonka eduskunnan olisi hyvä käsitellä! 3. Kansalaisaloitteen tekijät mukaan eduskuntakäsittelyyn. Ironista kyllä, kansalaisaloitteen tekijät eivät juurikaan osallistu kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa. Heitä kyllä kuullaan, mutta melko pintapuolisesti. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole olla lopullinen tai täydellinen versio laista, ei edes silloin kun se tehdään lakiehdotuksen muodossa. Tekniset epätarkkuudet eivät saa olla syy tyrmätä aloite, ja kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi kuulla laajemmin, niin tahdonilmaisijoina kuin asiantuntijoinakin. 4. Kansalaisaloitteen tekijöiden ja kannattajien välinen keskustelu ja aloitteen hienosäätö  mahdolliseksi – Kansalaisaloitteen sisältöä ei saa muuttaa sen jälkeen kun kannatusiloitusten kerääminen on aloitettu. Toisinaan kuitenkin tulee lisätietoa tai huomataan joitain puutteita, jolloin muokkaaminen olisi perusteltua. Olisi verrattain helppoa, kenenkään yksityisyyttä vaarantamatta, toteuttaa ratkaisu, jossa pieni muutos aloitteen sisältöön nollaisi kannattajailmoitusten määrän – mutta lähettäisi jo kannattaneille ilmoituksen, että heidän tulisi nyt uudelleenkannattaa ko. aloitetta. 5. Kannattajien nimet salaisiksi. Tiedon avoimuus – kansalaisaloitteen tapauksessa vaikkapa perusteltu tutkimustieto, laatijoiden nimet, kannatusilmoitusten kertymätiedöt – on tärkeä asia. On kuitenkin vaikea nähdä miksi kannattajien nimet tulisi julkaista. Väestörekisterikeskus tarkistaa nimet, ja vaikka muutama “Aku Ankka” pääsikin läpi, kannattajien eksakti määrä ei ole kovinkaan kiinnostava – päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa. 6. Sovelletaan kansalaisaloitetta laajemmin! Mitä muuta voidaan tehdä samantyyppisellä järjestelmällä ja järjestelyillä.Kansalaisaloite on ollut hyvä uudistus! Sitä voidaan laajentaa. Ei ole varsinaisesti mitään syytä tai esteitä etteikö samaa systeemiä voisi soveltaa vaikkapa kirjallisten kysymysten esittämiseen. Esimerkiksi 5 000 tai 10 000 kannatusilmoitusta, ja kirjallinen kysymys käsitellään kyselytunnilla. Ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kansalaisilla, ei “vain” oppositiolla, olisi ääni – ihan muodollisessa käsittelyssä. Yllämainituilla ehdotuksilla pyritään
  • Lisäämään kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia
  • Lisäämään osallisuutta – helppo osallistua, myös yksittäisiin asioihin
  • Kansalaisaloiteprosessi reilummaksi
  • Nuorten ääni kuuluviin!
Valtava määrä resursseja käytetään sähköisen äänestämisen edistämiseksi. Huomattavasti pienemmillä resursseilla ja kehitystarpeilla saadaan kansalaisaloitejärjestelmän kautta turvallisesti lisättyä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Satsataan kansalaisaloitteeseen! Osallistu (DEADLINE PE 12.5. klo 23:59): https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/155/ Taustaa: http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/selvityskansalaisaloitemenettelynmuutostarpeista.html Muuta: The post Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille! appeared first on Open Knowledge Finland.

Intohimona tiedon avoimuus – onnea Jouni Tuomistolle 50-vuotispäivän johdosta ja kiitos yhteistyöstä

- May 1, 2017 in avoin demokratia, deliberatiivinen demokratia, demokratia, Featured, jaettu ymmärrys, juhla, kuopio, lahjoitukset, onnittelut, tietopohjainen päätöksenteko, yhteistyö

Etenkin näin vappuna on hyvä muistaa että liikkeiden voima tulee yhteisöstä, jotka työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Yhteisö koostuu tietenkin monipuolisista, hienoista yksilöistä, joiden teoista liike kasvaa. Yksi avoimuuden liikkeen kantava voima on Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija, Open Knowledge Finland ry:n perustajajäsen ja pitkän linjan avoimuuden ystävä. Olemme saaneet Jounin kanssa kehitellä monenlaista yhteistyötä – erityisen kiinnostavaa on ollut työ liittyen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Jaetun ymmärryksen, avoimen arvioinnin, tietokiteen ja muihin käsitteisiin ja menetelmiin voi tutustua Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS) kuuluvan Yhtäköyttä -projektin raportissa, jonka Jouni luotsasi onnistuneesti kanssamme. Arvostamme valtavasti Jounin näkemyksiä ja tutkimusta, demokratian ja yhteisöllisen päätöksenteon saralla. Hän pyyteettömästi ja nöyrästi puurtaa eteenpäin, hakee yhteistyötä ennakkoluulottomasti, eikä tottavieköön lannistu. Ylipäätään Jounin työ osoittaa erittäin vahvaa sitoutumista avoimuuden arvoihin ja se inspiroi meitä kaikkia hänen kanssaa työskenteleviä. Yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Raimo Muurinen kirjoittaa: “Tutustuin Jouniin Valtiovarainministeriössä järjestetyssä seminaarissa loppuvuonna 2013. Olin ollut vasta noin vuoden töissä asiantuntijatehtävissä ja vielä opiskelija, kun huomasimme puhuvamme samaa kieltä yhteiskunnallisen päätöksenteon epäkohdista ja kehitystarpeista. Lähdimme heti kokeilemaan, josko saisimme avoimen päätöksenteon viestin leviämään järjestämällä koulutusta aiheesta. Yrityksemme ei ottanut heti tulta alleen, mutta kaksi vuotta myöhemmin sain huomata, että se kantoi hedelmää ainakin omalle kohdalleni. Jounin valmisteleman tutkimushankehakemuksen ansiosta pääsin jo kandivaiheessani mukaan valtioneuvoston toimeksiantamaan tutkimushankkeeseen, jonka loppuraporttia kirjoitimme yhdessä nyt alkuvuodesta. Suureksi ilokseni käytännöllisesti katsoen kaikki, yömyöhäänkin näpyttelemäni parannusehdotukset menivät läpi ja päätyivät lopulliseen versioon. Sen ansiosta gradussani käsittelemäni asiat ja ajatukseni eivät hautautuneet yliopiston kirjastoon, vaan saivat uutta näkyvyyttä valtioneuvoston julkaisusarjassa vain muutamaa kuukautta valmistumiseni jälkeen. Jounin kanssa on helppo ja mukava työskennellä, sillä hän tekee tilaa “pelikavereilleen” ja kuuntelee tarkalla korvalla muiden mielipiteitä. Itse asiassa yhteistyömme on niin hyvässä vauhdissa, että syntymäpäivistä ja vapusta toipumiseen ei jää aikaa kun muutama päivä, kun seuraavan kerran suuntaamme laittamaan yhteiskuntaa järjestykseen koodaten ja dataillen Demokratiahackiin vielä saman viikon perjantaina!” Jouni vaatimattomasti ilmaisi, ettei ole niin kovin kiinnostunut maallisesta mammonasta, joten hän on pyytänyt sen sijaan 50-vuotisjuhlansa kunniaksi halutessaan lahjoittamaan OKFI:lle. Meidän näkökulmastamme tämä on tietysti mieluisa ja historiallinenkin teko, koska näin ei kukaan aiemmin ole toiminut! Mahdolliset Jounin lahjat ja muistamiset voi osoittaa avoimen yhteiskunnan edistämiseen Open Knowledge Finland ry:lle tilille  IBAN: FI62 7997 7997 9114 04, BIC: HOLVFIHH viestitekstillä “Jouni50” varustettuna. Jouni, haluamme onnitella Sinua 50-vuotispäivänäsi ja samalla kiittää ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstäsi avoimen yhteiskunnan puolesta Suomessa ja myös valtavasta panoksestasi Open Knowledge ry:n kehittämiseen. Toivotamme hyvää demokraattista kehittelyä seuraavaksi 50 vuodeksi eteenpäin. Rauhaa, rakkautta ja avoimuutta toivottaa, Open Knowledge Finland ry:n puolesta Henkilökunta ja hallitus P.S. Haluamme tässä yhteydessä onnitella pyöreistä myös perustajajäseniämme Sanna Marttilaa (pitkäaikaien GLAM-visionääri ja yhteisönluoja)  ja Susanna Ånäsiä (varapuheenjohtaja ja GLAM-/Wikimedia-aktiivi) – missä olisimmekaan ilman teitä?! Emme ainakaan näin pitkällä! Jounin luotsaama Yhtäköyttä-projektitiimi. The post Intohimona tiedon avoimuus – onnea Jouni Tuomistolle 50-vuotispäivän johdosta ja kiitos yhteistyöstä appeared first on Open Knowledge Finland.

Mitä jos kaupungin esityslistoja voisi kommentoida verkossa?

- October 2, 2015 in avoin demokratia, deliberaatio, deliberatiivinen demokratia, demokratia, Featured, helsinki, joukkoistaminen, kansalainen, Open Democracy, osallistuminen, vaikuttaminen

Trolliarmeija paraativarustuksessa marssimassa kohti pahantekoa.

Trolliarmeija paraativarustuksessa marssimassa kohti pahantekoa.

Lue alkuperäisblogaus täältä. Mitä seuraisi, jos valtuuston, hallituksen ja lautakuntien esityslistat olisivat verkossa kommentoitavina? Pystyisikö syntyvää keskustelua hyödyntämään mitenkään? Tulisiko paikalle muita kuin pahantahtoinen trolliarmeija? Minkälaisen teknologisen ratkaisun keskustelu vaatisi toimiakseen? Miten ratkaistaan ristiriita viranomaisasioinnissa vaaditun vahvan tunnistautumisen ja verkkokeskustelukulttuuriin kuuluvan nimimerkkien käytön ja anonymiteetin välillä? Miten keskustelu tulisi ajoittaa suhteessa luottamuselimen kokoukseen? Miten keskustelu pitäisi järjestää eri vaiheisiin? Näitä kysymyksiä pohditaan Deliberatiivisen demokratian instituutin ja Helsingin kaupungin Avoin ja joukkoistava kaupunki -tapahtumassa. Esityslistojen kommentointi -työpaja haastaa keskustelijat etukäteen verkossa ja paikan päällä tunnistamaan ongelmia ja ratkaisuehdotuksia esityslistojen verkkokommentoinnista. Osallistu keskusteluun tämän alustuksen pohjalta. The post Mitä jos kaupungin esityslistoja voisi kommentoida verkossa? appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin päätösdata -ainutlaatuisen hyvää ja harvinaista

- December 18, 2014 in asianhallinta, avoin data, avoin demokratia, avoindata.net, demokratia, Featured, helsinki, hyödyt, kansalaisvaikuttaminen, kustannukset, open ahjo, Open Democracy, Open Government Data, osallistuminen, päätösdata, rajapinta, Tampere, vaikuttaminen

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuva: Wikimedia/Nasa

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mitä tarkoittaa päätösdata? Julkishallinnollisilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi kunnilla ja eduskunnalla, on usein yksi keskeinen tietojärjestelmä päätösten ja päätösesitysten valmisteluun ja tallentamiseen. Tätä kutsutaan usein asianhallintajärjestelmäksi. Esimerkiksi Tampereella on käytössä KT Web. Sen ensisijaisia sisällöntuottajia ovat virkamiehet tai viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Usein järjestelmä julkaisee organisaation www-sivuille esityslistat, pöytäkirjat ja monissa tapauksissa myös liiteaineistot. Nämä ovat tarkoitettu ihmissilmän luettavaksi. Viranhaltijapäätösten julkaisu on harvinaisempaa, ja siinä Helsinki on avoimuudessa edelläkävijä. Helsinki on edelläkävijä myös aineiston tarjoamisessa avoimena, koneluettavana datana. Rajapinta tarjoaa xml:ää, mutta siitä on jatkojalostettu myös json:ia. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja on puhunut Tampereella päätösdatan avaamisen puolesta jo noin kaksi vuotta, mutta valitettavan vähäisin tuloksin. Tänään järjestetty tapaaminen eduskunnassa innoitti kirjoittamaan Osallistuvalle Tampereelle Facebook-viestin päätösdatan julkaisun hyödyistä. Julkaisen nyt kirjoituksen tuoreeltaan pienin muokkauksin tässä myös blogimuodossa. Eduskunta järjesti tänään työpajan avoimesta datasta, aiheena kansanedustaja- ja päätösdata. OKFFI:n Joonas Pekkanen dokumentoi tilaisuutta viestillä Open Democracy Finland -ryhmässä.
Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Avoimen demokratian verkosto teki joulukuussa 2010 eduskunnalle esityksen datojen avaamisesta, mutta edistyminen on hidasta tai olematonta. Samoin olen ehdottanut, että Tampere avaisi myös päätösdatansa. Valitettavasti Open Data Tampere -regionissa toimineiden Matti Saastamoisen ja Jarkko Moilasen mukaan tulevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi nykyisen järjestelmän datojen avaamisen kustannus-hyötysuhde on kannattamaton.
Voisiko hyödyistä ja kustannuksista käydä avointa keskustelua ja arvioida niitä yhteistuumin?

Tietojärjestelmätoimittaja Tiedon mukaan “Open Ahjo voitti vuonna 2014 WeGOn (The World e-Governments Organization of Cities and Local Governments) järjestämän julkisen hallinnon Open City -kategorian. Viime vuonna Open Ahjo voitti Apps4Finland-kisan mahdollistaja-sarjan.”
Kuva: Wikimedia Commons / Woody993.

Verkoston kasvaessa toimijoiden välisten suhteiden määrä lisääntyy moninkertaisesti. Hierarkinen tiedonkulku ja vuorovaikutus ei kykene pysymään mukana verkostomaisessa ympäristössä. Avoimuus on tehokas lääke hierarkisen hallinnon ja avoimen yhteiskunnan vuoropuhelun edistämiseen.

Helsinki Region Infosharen mukaan HRI voitti vuonna 2013 kannustavan 100 000 euron “European Prize for Innovation in Public Administration” palkinnon, jonka perusteluna komission mukaan oli “avoimen datan avaaminen kansalaisten ottamiseksi mukaan päätöksentekoon”. Palkintorahat tuli käyttää kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi. Niillä rahoitettiin Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettu osallistuva budjetointi Datademo, josta on tuotettu blogauksia, sovelluksia, visualisointeja, rajapintoja ja avointa lähdekoodia dokumentoineen edistämään avointa demokratiaa tähän mennessä 40 tuotoksen verran. Yhden rahoituskierroksen tulokset ovat vielä tulossa. Esimerkiksi tamperelainen Spartacus Technologies pyöräytti Helsinkikanavan valtuustovideot taskussa kulkevaan muotoon. Avoimella tai “ruudulta raavitulla” päätösdatalla on tehty Suomessa jotoistakymmentä sovellusta. Tekijöitä ovat yksittäiset sovelluskehittäjät, tavalliset kansalaiset ja pienyrittäjät. Näyttävimpiä esimerkkejä ovat Helsingin Päätökset -palvelu ja Eduskunta explorer. Tämä on keskustelunavaukseni avoimen päätösdatan hyötyihin. Keskustelua voi jatkaa esimerkiksi Avoindata.net -kysymykset ja vastaukset -palvelussa.

Avoimen demokratian tekijät kokoontuvat Tampereella

- November 19, 2014 in avoin demokratia, demokratia, Featured, Open Democracy, Roadshow, Tampere, työryhmä, Working Group, Working Groups

Panu Kouri esittelee Raimo Muuriselle Open Societyn toimintaperiaatetta.

Panu Kouri esittelee Raimo Muuriselle Open Societyn toimintaperiaatetta.

OKFFI:n Open Democracy -työryhmän uusi aluevaltaus on Tampere, jossa on aloitettu kaikille avoimet aihepiiriä käsittelevät tapaamiset. Marraskuun alussa paikkakunnalla vierailleen Open Knowledge Roadshow’n jatkona Nillo Halonen Spartacus Technologiesista, Panu Kouri OpenSocietystä ja OKFFI:n avoimen demokratian työryhmävastaava Raimo Muurinen totesivat, että aihepiirin ympärillä on sen verran liikehdintää ja kiinnostusta, että samanmielisiä tekijöitä kannattaa kerätä yhteen vaihtamaan ajatuksia. Seuraava miitti on torstaina 27.11. klo 16.30 ravintola Teerenpelissä. Kouri on kehitellyt kokeiluihin ja ihmisten keskinäiseen vapaaseen sopimiseen perustuvasta OpenSociety -nettialustasta. Idea konkretisoitui viime keväänä pilottikokeilun muodossa, kun kymmenen hengen kaveriporukka sopi keskenään ottavansa käyttöön itseään sitovan sekajäteveron. “Maksoimme ensin yhden, myöhemmin kahden euron suuruista veroa jokaisesta tuottamastamme sekajätemuovipussillisesta. Rahat päätyivät yhteiseen kassaan. kahden kuukauden jakson jälkeen yhteiskuntamme päätti jakaa rahat tasan kaikille sen jäsenille, joten keskimääräistä vähemmän jätteitä tuottaneet jäsenet päätyivät nettohyötyjiksi kun taas keskimääräistä enemmän jätteitä tuottaneet joutuivat maksumiehen rooliin.” Nyt Kouri on kerännyt projektia toteuttamana pienen ryhmän, jonka tarkoituksena on julkaista alustan ensimmäinen toiminnallisuus loppuvuoden 2014 aikana. Projektissa syntyvä koodi on avoimena jaossa GitHubissa. Kouri toivottaa kiinnostuneet mukaan projektin kehittämiseen. Tuotantoversiota voi käydä vilkaisemassa jo ennakkoon täällä. “OKFFI:n tehtävä on verkostoida erilaisia avoimen datan ja demokratian tekijöitä löytämään toinen toisensa. Hienoa, että Helsingin rinnalla tämän aihepiirin toiminta alkaa näkyä myös Tampereella. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tapaamisiin, oli sitten tausta opiskelija tai poliitikko, koodari tai toimittaja tai mikä tahansa”, sanoo Muurinen.