You are browsing the archive for avoin tiede.

Openness of academic publishers evaluated for the first time

- January 31, 2018 in academic publishing, arviointi, avoimuus, avoin tiede, benchmark, elsevier, Featured, Finished projects, nodealnoreview, Open Science, openness, Press Release, Project report, tiedekustantajien avoimuus, tiedon hinta, tiedote

Open access to research publications and the transparency of research are cornerstones of the scientific progress. Supporting openness and open science is an essential goal in Finnish and international science policies. However, there is a lot room for improvement in the practices and policies of key international academic publishers, finds the “Opening Academic Publishing” report, published today. The report, commissioned by the Open science and research initiative (ATT) of the Ministry of Education and Culture, evaluated the implementation of open science principles in the practices and policies of key international publishers and developed a systematic evaluation framework, or scorecard,  for benchmarking. The largest publishers have significant impact on the research and innovation fields, but systematic tools for assessing openness have not been previously available. The published report highlights key areas and improves the possibilities to monitor and develop the practices for open science and academic publishing. The evaluation project was implemented by Open Knowledge Finland with Oxford Research and it studied nine large academic publishers in detail. The score for openness ranged between 30-70% as compared to the target level. There are clear differences between the publishers and some publishers score far below the target levels. The report highlights key development areas for the publishers to improve on.

Evaluating openness is crucial for understanding the impact and costs of research

The publishers can adopt many ways to support open science, and the evaluation strived for covering central areas of those principles. The evaluation employs seven key factors, which were scored on a scale from 0-3. The publishers were evaluated by investigating the fraction and costs of open access publishing; license policy; the support for self-archiving, open citation and text and data mining, as well as the accessibility of information on open access publishing. There was variation between the publishers, yet each of the publishers scored below the target level in more than one of the seven key factors.   The lack of transparency and variation in pricing schemes made the evaluation more difficult. The practices of the publishers differ within their journal portfolio, and for example across disciplines on pricing and licenses. This needs more scrutiny in following studies. Some of the newcomer publishers apply principles of open science across their offering, not only individual publications. This is a practice we would like to see also with the more traditional publishers”, states academy researcher Leo Lahti, who has been coordinating this report. “Some of the more recently-formed publishers apply principles of open science across their portfolio of publications, not only in individual publications. This is a practice we would like to see also with the more traditional publishers”, states academy researcher Leo Lahti, who has been coordinating this report. The contributions to the realisation of open science principles are reflected in the pricing for license agreements, however, they potentially also increase the effectiveness and impact of research at the same time. The scorecard introduced in the evaluation enables a systematic comparison between publishers with regard to their support for openness. “The openness of license agreements, to which those negotiating them have already been committed to in Finland, will make it easier to compare openness of publishers and the total costs of open access publishing. This will help improve the negotiating position of research institutes and result in notable savings”, concludes Lahti.   Download the Opening Academic Publishing report here http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut Direct URL https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992   Further information Leo Lahti, Docent / Academy Research Fellow University of Turku & Open Knowledge Finland ry. leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872 http://www.iki.fi/Leo.Lahti Teemu Ropponen, Executive Director, Open Knowledge Finland ry. teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153 Anna Björk, analyst Oxford Research Oy anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013 Open Knowledge Finland promotes free access and reuse of knowledge and advocates for a transparent and inclusive society in Finland. It is the local chapter of The Open Knowledge Network, which already operates in over 30 countries. Open Knowledge Finland was registered as a Finnish non-profit association in 2012. The Open Science Working Group received the Finnish Ministry of Culture and Education award for openness on 2017 for its persistent work in advancing open science. Web: www.okf.fi Oxford Research is a specialized knowledge company with offices in Finland, Denmark, Norway, Sweden and Latvia. OR combines academic competence with strategic vision and communication, supporting decision making in such areas as knowledge and innovation systems, development of municipalities and regions, and social, educational, and labour market policies. Web: www.oxfordresearch.fi The post Openness of academic publishers evaluated for the first time appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa

- January 31, 2018 in academic publishing, arviointi, avoimuus, avoin tiede, benchmark, elsevier, Featured, Finished projects, nodealnoreview, Open Science, openness, Press Release, tiedekustantajien avoimuus, tiedon hinta, tiedote

TIEDOTE Julkaisuvapaa 31.1.2018 Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja. Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen. Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä. “Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti. Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun. “Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi. Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta: http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992 Lisätietoja selvityksestä: Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry. leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872 http://www.iki.fi/Leo.Lahti Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry. teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153 Anna Björk, YTT, analyytikko Oxford Research Oy anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013 Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017. Web: www.okf.fi Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille. Web: www.oxfordresearch.fi Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Web: www.avointiede.fi The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa

- January 31, 2018 in academic publishing, arviointi, avoimuus, avoin tiede, benchmark, elsevier, Featured, Finished projects, nodealnoreview, Open Science, openness, Press Release, tiedekustantajien avoimuus, tiedon hinta, tiedote

TIEDOTE Julkaisuvapaa 31.1.2018 Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja. Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen. Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä. “Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti. Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun. “Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi. Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta: http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992 Lisätietoja selvityksestä: Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry. leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872 http://www.iki.fi/Leo.Lahti Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry. teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153 Anna Björk, YTT, analyytikko Oxford Research Oy anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013 Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017. Web: www.okf.fi Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille. Web: www.oxfordresearch.fi Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Web: www.avointiede.fi The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle

- November 16, 2017 in avoin julkaiseminen, avoin tiede, blog, Featured, Open Science

Photo by Micheile Henderson on Unsplash

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke on palkinnut Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän avoimen tieteellisen julkaisemisen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto julkistettiin hankkeen päätöstapahtumassa, Avoimen tieteen foorumissa Helsingin Paasitornissa 16.11.2017. Palkinnon otti vastaan työryhmän core-henkilö Heidi Laine. Ohessa Laineen tilaisuudessa pitämä kiitospuheenvuoro kokonaisuudessaan: Suuri kiitos ministeriölle ja kaikille asiaan vaikuttaneille tästä arvokkaasta tunnustuksesta. Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmä edistää avointen toimintamallien omaksumista kotimaisessa tutkimuksessa. Tämä tunnustus tuli julkaisutoiminnan avoimuuden edistämisestä, mutta me työskentelemme sen hyväksi, että tutkimuksen koko elinkaari, niin tutkimusaineistojen, lähdekoodin, julkaisujen, opetusmateriaalien kuin muidenkin resurssien osalta olisi mahdollisimman avointa. Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin on välttämätöntä. Eli kyse ei ole avoimuudesta itsetarkoituksena, vaan välineenä demokratiaan, tasa-arvoon ja yhteiskunnan tietopohjaiseen kehittämiseen. Työryhmän monipuolisesta työkalupakista löytyy niin keskustelutilaisuuksia, lausuntoja, projekteja kuin tietopyyntöjäkin. Viime vuosien toiminnan kohokohtiin kuuluu Leo Lahden työryhmän nimissä tekemä tietopyyntö koskien tiedekustantajille maksettavia tiedelehtien tilausmaksuja. Rahavirtojen läpinäkymättömyys on ollut yksi suurimmista esteistä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan huomion laajamittaiselle heräämiselle kaupallisen tieteellisen julkaisutoiminnan ongelmiin. Leon menestyksekäs tietopyyntö loi ATT-hankkeelle momentumin kerätä kustannustietoja kattavasti tutkimusorganisaatioista ympäri maan. Kustannusten näkyväksi tekeminen kansallisella tasolla oli paitsi pioneeritoimintaa maailman mittakaavasssa, myös painoi osaltaan FinELibin sopimusneuvotteluja tukeneiden ja yhteensä yli 3000 allekirjoitusta keränneiden Tiedon hinta – ja No deal, no review -kampanjoiden onnistumisessa. Kampanjat eivät varsinaisesti olleet osa avoimen tieteen työryhmän toimintaa, mutta niiden takana olivat työryhmäaktiivit, minkä lisäksi työryhmä tuki kampanjoita pienimuotoisesti myös taloudellisesti, verkkosivukustannusten osalta. Muihin viimeaikaisiin avauksiin kuuluvat lisäksi muun muassa opetusministerille suunnattu avoimen tieteen tutkimusetiikkaa tukevaa vaikutusta koskeva lausunto sekä kansalaistieteen avoimuutta edistävän potentiaalinen pohdiskeleminen, ensin osana ATT-hankkeen rahoittamaa Avoin kansalaistiede -projektia ja sen jälkeen mm. Mikrohistoriawiki-projektiaihion tiimoilta. Vaikka työryhmällä ei ole virallista jäsenistöä ja sen toiminta on avointa kaikille, on olemassa joukko nimiä, jotka toistuvat työryhmän toiminnassa ja haluaisin tuoda ne tässä esiin: Konsta Happonen Mikael Laakso Leo Lahti Joona Lehtomäki Samuli Ollila Maija Paavolainen* Jessica Parland-von Essen Tuuli Toivonen Mikko Tolonen Susanna Ånäs … sekä tietysti Open Knowledgen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen, jonka positiivinen asenne ja energian määrä jaksavat alati hämmästyttää. Viimeksi mainittua lukuunottamatta kaikki osallistuvat toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalta, muiden töidensä ohessa, joskus kustannuksellakin. Työryhmätoiminnan jatkuvuus on koko ajan vaakalaudalla, kun aktiivit tasapainoilevat eri suunnista tulevien vaatimusten ja velvollisuuksien ristipaineessa. Tämä ei toki ole poikkeuksellista tiedeyhteisössä. Tieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on vuosikymmenten, ellei vuosisatojen perinteet tieteen edistämisessä vapaana kansalaistoimintana. Nämä eivät ole uusia vaatimuksia avoimen tieteen keskusteluissa, mutta tuon ne esiin toiston uhallakin: tutkijoita pitää palkita muustakin kuin artikkelijulkaisuista ja tutkijan uran pitäisi mahdollistaa horisontin ulottaminen seuraavaa rahoitushakua pidemmälle, sekä tutkimuksen tekemisen että oman taloudellisen toimeentulon osalta. ATT-hankkeen jälkeisessä ajassa on kriittisen tärkeää, että tieteen ruohonjuuritasoa ja erityisesti nuoria tutkijoita osallistetaan avoimen tieteen kehitykseen, enkä tarkoita vain kuulemista, vaan myös ratkaisevien päätösten tekemistä. Kiitos! *Maijan nimi ei ollut mukana puheen alkuperäisessä versiossa, mutta se haluttiin ansaitusti lisätä tähän verkkoversioon. The post Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

- January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

- January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

- January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi

- February 29, 2016 in avoin data, avoin tiede, avoin tieto, Featured, Open Science, yhteiskirjoitus

JULKAISUVAPAA HETI Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen reagoi 7.2.2016 blogissaan Helsingin Sanomien samana päivänä julkaisemaan VTT:ssä esiin tullutta vilppiepäilyä koskevaan uutiseen pyytämällä Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta, Suomen Akatemialta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta näkemyksiä nykyisen tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä. Open Knowledge Finland (OKFFI) ry:n avoimen tieteen työryhmän mielestä on tärkeää, että keskustelussa kuuluu hallinnon ylätason edustajien lisäksi myös tiedeyhteisön ruohonjuuritason ääni. Työryhmä otti kantaa tilanteeseen 11.2. Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksella ‘Avoimuus ehkäisee tutkimusvilppiä’. Aiheeseen liittyen julkaistiin myös 15.2. kirjoitus OKFFI:n blogissa otsikolla ‘Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia’. Tänään 29.2. julkaistu ministerille osoitettu lausunto laajentaa keskustelua listaamalla kuusi käytännön toimenpidettä tieteellisen tutkimuksen eettisen laadun tukemiseksi. Samalla työryhmä ilmoittaa olevansa käytettävissä suunnittelemaan toimenpide-ehdotusten jalkauttamista käytäntöön. Avoimen tieteen työryhmä on monitieteinen tutkijoiden ja tutkimuksen tukipalveluissa toimivien tieteen avoimuuden kannattajien verkosto. Työryhmän toiminnan piiriin kuuluu paljon nuoria tutkijoita, jotka tekevät avoimen tieteen pioneerityötä, usein oman urakehityksensä uhallakin. Opetus- ja kulttuuriministerille nyt laaditun lausunnon valmistelu on hyvä esimerkki työryhmän toiminnasta: teksti on laadittu avoimesti verkossa siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet työstää ja kommentoida sen sisältöä. Facebookin Open Science Finland -ryhmässä julkaistuun kutsuun tulla valmistelemaan lausuntoa vastasi noin 10 jäsentä. Lausunto löytyy avoimena verkkodokumenttina osoitteesta: http://okf.fi/tutkimusetiikka-lausunto Tiivistelmä lausunnossa esitettävistä toimenpiteistä Näkemyksemme on, että suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tutkimuseettinen tila on pääsääntöisesti hyvä. Nuorten tutkijoiden heikkenevät uranäkymät yhdistettynä suljettuun toimintakulttuuriin kuitenkin uhkaavat tieteemme luotettavuutta. Tehokkaimmin haasteeseen vastataan vahvistamalla tiedeyhteisön autonomiaa ja avoimuuden kulttuuria. Räikeää vilppiä yleisempää on harmaalla alueella toiminta, joka vaikeutuu selvästi kun koko tutkimusprosessi suunnitelmasta dataan ja analyysien kautta tuloksiin on läpinäkyvä. Oikeansuuntaisia toimia mielestämme olisivat
  1. Mekanismien kehittäminen tukemaan ja palkitsemaan avointa tutkimusyhteistyötä (Open Collaboration Method).
  2. Avaamisen suunnittelun sisällyttäminen laadukkaan tutkimussuunnitelman määritelmään ja velvoite noudattaa suunnitteluvaiheessa esitettyä.
  3. Hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien sekä niiden arviointien välitön julkaiseminen ja alistaminen julkiselle tieteelliselle keskustelulle.
  4. Lähtökohtaisesti avoin (open-by-default)-ajattelun omaksuminen osaksi kaikkia tutkimuksen prosesseja.
  5. Yhtenäisten käytäntöjen etsiminen tutkimusaineistoihin ja lähdekoodiin viittaamiseksi sekä sisällyttäminen hyvän tieteellisen käytännön määritelmään.
  6. Tieteen ja tutkimuksen pitkäjänteinen julkinen rahoitus on turvattava.
  Open Knowledge Finland ry:n avoimen tieteen työryhmän puolesta Heidi Laine Avoimen tieteen työryhmän yhteyshenkilö 040-513 95 93 heidi.k.laine@gmail.com www.okf.fi fi.okfn.org/wg/openscience/ The post Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi

- February 29, 2016 in avoin data, avoin tiede, avoin tieto, Featured, Open Science, yhteiskirjoitus

JULKAISUVAPAA HETI Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen reagoi 7.2.2016 blogissaan Helsingin Sanomien samana päivänä julkaisemaan VTT:ssä esiin tullutta vilppiepäilyä koskevaan uutiseen pyytämällä Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta, Suomen Akatemialta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta näkemyksiä nykyisen tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä. Open Knowledge Finland (OKFFI) ry:n avoimen tieteen työryhmän mielestä on tärkeää, että keskustelussa kuuluu hallinnon ylätason edustajien lisäksi myös tiedeyhteisön ruohonjuuritason ääni. Työryhmä otti kantaa tilanteeseen 11.2. Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksella ‘Avoimuus ehkäisee tutkimusvilppiä’. Aiheeseen liittyen julkaistiin myös 15.2. kirjoitus OKFFI:n blogissa otsikolla ‘Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia’. Tänään 29.2. julkaistu ministerille osoitettu lausunto laajentaa keskustelua listaamalla kuusi käytännön toimenpidettä tieteellisen tutkimuksen eettisen laadun tukemiseksi. Samalla työryhmä ilmoittaa olevansa käytettävissä suunnittelemaan toimenpide-ehdotusten jalkauttamista käytäntöön. Avoimen tieteen työryhmä on monitieteinen tutkijoiden ja tutkimuksen tukipalveluissa toimivien tieteen avoimuuden kannattajien verkosto. Työryhmän toiminnan piiriin kuuluu paljon nuoria tutkijoita, jotka tekevät avoimen tieteen pioneerityötä, usein oman urakehityksensä uhallakin. Opetus- ja kulttuuriministerille nyt laaditun lausunnon valmistelu on hyvä esimerkki työryhmän toiminnasta: teksti on laadittu avoimesti verkossa siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet työstää ja kommentoida sen sisältöä. Facebookin Open Science Finland -ryhmässä julkaistuun kutsuun tulla valmistelemaan lausuntoa vastasi noin 10 jäsentä. Lausunto löytyy avoimena verkkodokumenttina osoitteesta: http://okf.fi/tutkimusetiikka-lausunto Tiivistelmä lausunnossa esitettävistä toimenpiteistä Näkemyksemme on, että suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tutkimuseettinen tila on pääsääntöisesti hyvä. Nuorten tutkijoiden heikkenevät uranäkymät yhdistettynä suljettuun toimintakulttuuriin kuitenkin uhkaavat tieteemme luotettavuutta. Tehokkaimmin haasteeseen vastataan vahvistamalla tiedeyhteisön autonomiaa ja avoimuuden kulttuuria. Räikeää vilppiä yleisempää on harmaalla alueella toiminta, joka vaikeutuu selvästi kun koko tutkimusprosessi suunnitelmasta dataan ja analyysien kautta tuloksiin on läpinäkyvä. Oikeansuuntaisia toimia mielestämme olisivat
  1. Hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien sekä niiden arviointien välitön julkaiseminen ja alistaminen julkiselle tieteelliselle keskustelulle.
  2. Lähtökohtaisesti avoin (open-by-default) -ajattelun omaksuminen osaksi kaikkia tutkimuksen prosesseja.
  3. Avaamisen suunnittelun sisällyttäminen laadukkaan tutkimussuunnitelman määritelmään ja velvoite noudattaa suunnitteluvaiheessa esitettyä.
  4. Yhtenäisten käytäntöjen etsiminen tutkimusaineistoihin ja lähdekoodiin viittaamiseksi sekä sisällyttäminen hyvän tieteellisen käytännön määritelmään.
  5. Mekanismien kehittäminen tukemaan ja palkitsemaan avointa tutkimusyhteistyötä (Open Collaboration Method).
  6. Tieteen ja tutkimuksen pitkäjänteinen julkinen rahoitus on turvattava.
Open Knowledge Finland ry:n avoimen tieteen työryhmän puolesta Heidi Laine Avoimen tieteen työryhmän yhteyshenkilö 040-513 95 93 heidi.k.laine@gmail.com www.okf.fi fi.okfn.org/wg/openscience/ Update: Listattujen toimenpiteiden keskinäinen järjestys muutettu vastaamaan lausuntoa. /HL The post Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.