You are browsing the archive for avoin tieto.

Avoin kansalaistiede kutsuu osallistumaan

- September 22, 2016 in avoin tieto, event, Featured, joukkoistaminen, kansalaisvaikuttaminen, Open Science, yhteiskirjoitus

Photo by Evan Kirby CC0

Photo by Evan Kirby CC0

Pulinat pois ja hihat heilumaan? Skrollaa suoraan postauksen loppuun osallistumislinkkeihin. Muussa tapauksessa lue ensin alta mistä avoimessa kansalaistieteessä on kyse. Pullea myyrähahmo lyllertää kuilun yli hataraa siltaa pitkin. Jos pelaaja ei kirjoita sillassa näkyviä sanoja tarpeeksi nopeasti ja tarkasti, myyrä suistuu kuiluun. Peli on koukuttava, eikä aivan helppo, sillä sillan sanat on kirjoitettu fraktuuralla ja myyrien vauhti kiihtyy pelin edetessä. Uskoisitko, että tämä on tiedettä? Edellä kuvattu Kansalliskirjaston Digitalkoot, jossa joukkoistamalla digitoitiin sanomalehtikirjaston aineistoa, päättyi vuonna 2012. Se on yksi onnistuneimpia suomalaisia kansalaistiedeprojekteja; yli 100 000 osallistujaa ja 8 miljoonaa suoritettua tehtävää. Kansalaistiede on parhaimmillaan juuri tätä: kekseliästä, hauskaa ja helppoa. Kuten vaikkapa Galaxy Zoo, jossa kuka tahansa pääsee luokittelemaan galaksien kuvia niiden muodon perusteella, tai EyeWire, peli jossa kartoitetaan aivojen neuroneja. Toiset hankkeet tarjoavat kansalaisille ajanvietettä jalompia vaikuttimia: Did you feel it? -palvelussa yhdysvaltalaiset voivat kertoa aistimistaan maan järähtelystä. Kerättyä dataa käytetään maanjäristystuhojen ennakoimiseen ja avun tehokkaaseen jakamiseen. Näitä hienoja hankkeita yhdistää se, että tieteen ja kansalaisten välinen suhde on ohimenevä ja yksisuuntainen. Massoille suunnatuissa helppokäyttöisissä palveluissa se onkin perusteltua. Kansalaistieteen tulevaisuus lupaa tiiviimpää kanssakäymistä: tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelua, jossa ajankohtaiset kansalaiskeskustelut vaikuttavat siihen mitä tutkitaan, yksilöt pääsevät vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskevan tiedon tuottamiseen ja entistä vähemmän tutkimustietoa jää tutkijankammioon keräämään pölyä.
Photo by Blake Wisz CC0

Photo by Blake Wisz CC0

Mobiiliteknologian kehitys ja avoimen tieteen kulttuurinmuutoksen edistysaskeleet tekevät entistä osallistavamman, keskustelevamman ja voimauttavamman kansalaistieteen mahdolliseksi. Vielä emme kuitenkaan elä avoimen kansalaistieteen aikakautta. Monet kansalaistiedehankkeet eivät täytä avoimen tieteen määritelmää, eli tutkimusprosessin vaiheiden oletusarvoista avoimuutta lainsäädännön ja etiikan puitteissa. Kansalaistiede tarvitsee oman, laajemman avoimen tieteen määritelmänsä. Tutkimusjulkaisujen (open access), tutkimusaineistojen (open data) ja menetelmien (open source) avoimuuden lisäksi avoimilla kansalaistiedehankkeilla on erityinen velvollisuus monipuoliseen vuorovaikutuksen yhteiskunnan kanssa. Syksyn 2016 aikana Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän toteuttama ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen rahoittama Avoin kansalaistiede -selvityshanke
  • kartoittaa kansalaistieteen suomalaiset sidosryhmät ja tutkimusinfrastruktuurit, sekä
  • tuottaa yhdessä sidosryhmien kanssa avoimen kansalaistieteen määritelmän ja tunnistaa tarvittavat toimenpiteet avoimen kansalaistieteen edistämiseksi Suomessa.
Selvityshanke tuotetaan kansalaistieteen hengessä joukkoistaen ja yhteistuottaen. NÄIN VOIT OSALLISTUA Seuraa hankkeen avointa Google Drive -tallennuskansiota > Maksamme korvauksen kansalaistiedeaiheisita mikroartikkeleista > Sidosryhmien kartoittamiseen voi osallistua yhteiskirjoitusmuistiossa ja Twitterssä #kansalaistiede > Toimenpidesuositusten esittely 23.11.2016 > Sidosryhmätyöpaja Heurekassa 3.11.2016 > Käännämme yhdessä European Citizen Science Association ECSAn kansalaistieteen periaatteitä täällä > Osallistu kirjallisuuskatsauksen yhteiskirjoittamiseen > Loppuraportin yhteiskirjoittaminen, lisätietoja tulossa projektisivulle > OTA YHTEYTTÄ Heidi Laine Projektipäällikkö, kirjallisuuskatsaus heidi.laine@okf.fi p. 040-513 95 93 Konsta Happonen Asiantuntija, tutkimusinfrastruktuurit konsta.happonen@okf.fi Raimo Muurinen Asiantuntija, verkostot raimo.muurinen@okf.fi The post Avoin kansalaistiede kutsuu osallistumaan appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi

- February 29, 2016 in avoin data, avoin tiede, avoin tieto, Featured, Open Science, yhteiskirjoitus

JULKAISUVAPAA HETI Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen reagoi 7.2.2016 blogissaan Helsingin Sanomien samana päivänä julkaisemaan VTT:ssä esiin tullutta vilppiepäilyä koskevaan uutiseen pyytämällä Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta, Suomen Akatemialta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta näkemyksiä nykyisen tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä. Open Knowledge Finland (OKFFI) ry:n avoimen tieteen työryhmän mielestä on tärkeää, että keskustelussa kuuluu hallinnon ylätason edustajien lisäksi myös tiedeyhteisön ruohonjuuritason ääni. Työryhmä otti kantaa tilanteeseen 11.2. Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksella ‘Avoimuus ehkäisee tutkimusvilppiä’. Aiheeseen liittyen julkaistiin myös 15.2. kirjoitus OKFFI:n blogissa otsikolla ‘Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia’. Tänään 29.2. julkaistu ministerille osoitettu lausunto laajentaa keskustelua listaamalla kuusi käytännön toimenpidettä tieteellisen tutkimuksen eettisen laadun tukemiseksi. Samalla työryhmä ilmoittaa olevansa käytettävissä suunnittelemaan toimenpide-ehdotusten jalkauttamista käytäntöön. Avoimen tieteen työryhmä on monitieteinen tutkijoiden ja tutkimuksen tukipalveluissa toimivien tieteen avoimuuden kannattajien verkosto. Työryhmän toiminnan piiriin kuuluu paljon nuoria tutkijoita, jotka tekevät avoimen tieteen pioneerityötä, usein oman urakehityksensä uhallakin. Opetus- ja kulttuuriministerille nyt laaditun lausunnon valmistelu on hyvä esimerkki työryhmän toiminnasta: teksti on laadittu avoimesti verkossa siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet työstää ja kommentoida sen sisältöä. Facebookin Open Science Finland -ryhmässä julkaistuun kutsuun tulla valmistelemaan lausuntoa vastasi noin 10 jäsentä. Lausunto löytyy avoimena verkkodokumenttina osoitteesta: http://okf.fi/tutkimusetiikka-lausunto Tiivistelmä lausunnossa esitettävistä toimenpiteistä Näkemyksemme on, että suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tutkimuseettinen tila on pääsääntöisesti hyvä. Nuorten tutkijoiden heikkenevät uranäkymät yhdistettynä suljettuun toimintakulttuuriin kuitenkin uhkaavat tieteemme luotettavuutta. Tehokkaimmin haasteeseen vastataan vahvistamalla tiedeyhteisön autonomiaa ja avoimuuden kulttuuria. Räikeää vilppiä yleisempää on harmaalla alueella toiminta, joka vaikeutuu selvästi kun koko tutkimusprosessi suunnitelmasta dataan ja analyysien kautta tuloksiin on läpinäkyvä. Oikeansuuntaisia toimia mielestämme olisivat
  1. Mekanismien kehittäminen tukemaan ja palkitsemaan avointa tutkimusyhteistyötä (Open Collaboration Method).
  2. Avaamisen suunnittelun sisällyttäminen laadukkaan tutkimussuunnitelman määritelmään ja velvoite noudattaa suunnitteluvaiheessa esitettyä.
  3. Hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien sekä niiden arviointien välitön julkaiseminen ja alistaminen julkiselle tieteelliselle keskustelulle.
  4. Lähtökohtaisesti avoin (open-by-default)-ajattelun omaksuminen osaksi kaikkia tutkimuksen prosesseja.
  5. Yhtenäisten käytäntöjen etsiminen tutkimusaineistoihin ja lähdekoodiin viittaamiseksi sekä sisällyttäminen hyvän tieteellisen käytännön määritelmään.
  6. Tieteen ja tutkimuksen pitkäjänteinen julkinen rahoitus on turvattava.
  Open Knowledge Finland ry:n avoimen tieteen työryhmän puolesta Heidi Laine Avoimen tieteen työryhmän yhteyshenkilö 040-513 95 93 heidi.k.laine@gmail.com www.okf.fi fi.okfn.org/wg/openscience/ The post Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi

- February 29, 2016 in avoin data, avoin tiede, avoin tieto, Featured, Open Science, yhteiskirjoitus

JULKAISUVAPAA HETI Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen reagoi 7.2.2016 blogissaan Helsingin Sanomien samana päivänä julkaisemaan VTT:ssä esiin tullutta vilppiepäilyä koskevaan uutiseen pyytämällä Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta, Suomen Akatemialta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta näkemyksiä nykyisen tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä. Open Knowledge Finland (OKFFI) ry:n avoimen tieteen työryhmän mielestä on tärkeää, että keskustelussa kuuluu hallinnon ylätason edustajien lisäksi myös tiedeyhteisön ruohonjuuritason ääni. Työryhmä otti kantaa tilanteeseen 11.2. Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksella ‘Avoimuus ehkäisee tutkimusvilppiä’. Aiheeseen liittyen julkaistiin myös 15.2. kirjoitus OKFFI:n blogissa otsikolla ‘Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia’. Tänään 29.2. julkaistu ministerille osoitettu lausunto laajentaa keskustelua listaamalla kuusi käytännön toimenpidettä tieteellisen tutkimuksen eettisen laadun tukemiseksi. Samalla työryhmä ilmoittaa olevansa käytettävissä suunnittelemaan toimenpide-ehdotusten jalkauttamista käytäntöön. Avoimen tieteen työryhmä on monitieteinen tutkijoiden ja tutkimuksen tukipalveluissa toimivien tieteen avoimuuden kannattajien verkosto. Työryhmän toiminnan piiriin kuuluu paljon nuoria tutkijoita, jotka tekevät avoimen tieteen pioneerityötä, usein oman urakehityksensä uhallakin. Opetus- ja kulttuuriministerille nyt laaditun lausunnon valmistelu on hyvä esimerkki työryhmän toiminnasta: teksti on laadittu avoimesti verkossa siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet työstää ja kommentoida sen sisältöä. Facebookin Open Science Finland -ryhmässä julkaistuun kutsuun tulla valmistelemaan lausuntoa vastasi noin 10 jäsentä. Lausunto löytyy avoimena verkkodokumenttina osoitteesta: http://okf.fi/tutkimusetiikka-lausunto Tiivistelmä lausunnossa esitettävistä toimenpiteistä Näkemyksemme on, että suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tutkimuseettinen tila on pääsääntöisesti hyvä. Nuorten tutkijoiden heikkenevät uranäkymät yhdistettynä suljettuun toimintakulttuuriin kuitenkin uhkaavat tieteemme luotettavuutta. Tehokkaimmin haasteeseen vastataan vahvistamalla tiedeyhteisön autonomiaa ja avoimuuden kulttuuria. Räikeää vilppiä yleisempää on harmaalla alueella toiminta, joka vaikeutuu selvästi kun koko tutkimusprosessi suunnitelmasta dataan ja analyysien kautta tuloksiin on läpinäkyvä. Oikeansuuntaisia toimia mielestämme olisivat
  1. Hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien sekä niiden arviointien välitön julkaiseminen ja alistaminen julkiselle tieteelliselle keskustelulle.
  2. Lähtökohtaisesti avoin (open-by-default) -ajattelun omaksuminen osaksi kaikkia tutkimuksen prosesseja.
  3. Avaamisen suunnittelun sisällyttäminen laadukkaan tutkimussuunnitelman määritelmään ja velvoite noudattaa suunnitteluvaiheessa esitettyä.
  4. Yhtenäisten käytäntöjen etsiminen tutkimusaineistoihin ja lähdekoodiin viittaamiseksi sekä sisällyttäminen hyvän tieteellisen käytännön määritelmään.
  5. Mekanismien kehittäminen tukemaan ja palkitsemaan avointa tutkimusyhteistyötä (Open Collaboration Method).
  6. Tieteen ja tutkimuksen pitkäjänteinen julkinen rahoitus on turvattava.
Open Knowledge Finland ry:n avoimen tieteen työryhmän puolesta Heidi Laine Avoimen tieteen työryhmän yhteyshenkilö 040-513 95 93 heidi.k.laine@gmail.com www.okf.fi fi.okfn.org/wg/openscience/ Update: Listattujen toimenpiteiden keskinäinen järjestys muutettu vastaamaan lausuntoa. /HL The post Tiedote: Avoimen tieteen verkosto vastaa opetus- ja kulttuuriministerille tutkimuseettisen järjestelmän riittävyydestä Suomessa ja toimenpiteistä sen vahvistamiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia

- February 15, 2016 in avoin tieto, event, Open Science

Avoin tiede -työryhmän jäsenet Heidi Laine ja Konsta Happonen kommentoivat torstaina 11.2. Helsingin Sanomien mielipidesivulla saman lehden edellisessä sunnuntainumerossa esiin tuotua merkittävää VTT:tä koskevaa vilppiepäilyä. Laineen ja Happosen keskeinen viesti oli, että avoimuus ehkäisee vilppiä muodollista sääntelyä ja sanktioita paremmin. Avoin tiede -työryhmä jatkaa keskustelua avoimuuden ja luotettavuuden välisestä suhteesta tieteen teossa keskiviikkona 17.2. klo 17.30 Töölön toimistolla. Tavoitteena on vastata opetus- ja kulttuuriministerin asettamaan haasteeseen ja pohtia toimia, joilla tieteen tutkimuseettistä tilaa tuetaan ja vahvistetaan avoimuuden keinoin. Keskiviikon keskustelujen tueksi ja taustaksi julkaisemme avoimuutta omassa tutkimustyössään toteuttavien Markus Miettisen ja Samuli Ollilan kannanoton liittyen tieteen tutkimuseettiseen tilaan ja käytännön toimiin sen edistämiseksi:   TIEDE KYLLÄ TOIMII, JOS SEN ANNETAAN TOIMIA Trofim Lysenko oli kelvoton tiedemies, joka vuosikymmenet tukahdutti biologian tutkimusta Neuvostoliitossa. Hänen pseudotieteellisiä ajatuksiaan vastustaneet oikeat tiedemiehet lähetettiin Siperiaan. Lysenko menestyi, sillä hän lupasi valtaapitäville sitä mitä nämä halusivat: valtavia viljasatoja ja oikeanlaisia tarinoita. Muistaen Lysenkon, ei ole mitään uutta siinä tapahtumakulussa, joka taannoin kuvattiin Helsingin Sanomissa koskien tulosten liioittelusta syytettyä entistä VTT:n professoria. Myös häntä syytetään liikojen lupailemisesta rahoittajille sekä uralla etenemisestä riippumatta lupausten toteutumisesta. Mielestämme on kuitenkin turhaa etsiä syntipukkejä yksin rahoitushakemuksissa ruusuisia maalailevista tutkijoista. Kuten Lysenko aikanaan, hekin vain pyrkivät hyödyntämäään vallitsevaa järjestelmää. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea systeeminen ongelma. … Tutkimusrahoitus on niukkaa, kilpailu siitä raivokasta. Ja vaikka mantra on, että kilpailu rahoituksesta parantaa tutkimuksen laatua, niin käytössä olevat tieteen palkinta- ja hallintamekanismit kannustavat pahimmillaan markkinameininkiin ja nopeiden voittojen lupailuun rehellisyyden kustannuksella. Ministeri Grahn-Laasonen kommentoi tätä viimeisintä kohua vaatimalla, että “tiedeyhteisön on luotava sellaiset mekanismit, joissa vilppiepäilyt havaitaan tehokkaasti, tutkitaan puolueettomasti ja epäkohtiin puututaan napakasti.” Tiedeyhteisöllä kuitenkin on jo tällainen työkalu: tiukkojen standardien mukainen tieteellinen julkaisutoiminta, joka korjaa tuloksia oikeaan suuntaan sallimalla avoimen kritiikin. … Valitettavasti nykyinen tieteen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin tämän työkalun ulottumattomissa, sillä rahoitushakemukset, niihin liittyvät päätökset tai niiden perustelut eivät ole julkisia. Tutkijoilla ei usein myöskään ole mahdollisuutta vastata huonolaatuisiin arviointiraportteihin tai esittää kritiikkiä muita hakemuksia kohtaan. Eli toisin kuin Grahn-Laasonen väittää, kilpailtu rahoitus yksinään ei tuo tutkimushankkeita ”avoimemmin yhteisön ruodittaviksi”, sillä tieteelle ominainen julkisen argumentoinnin perinne puuttuu rahoitushakemusten käsittelystä. Menestys rahoituskilpailussa on kuitenkin välttämätöntä merkittävän tutkimuksen ammattimaiseen suorittamiseen, joten se käytännössä määrää kuka ammattimaista tutkimusta tekee ja mistä aiheesta. Tieteen suunnan ja yksittäisten tutkijoiden urakehityksen kannalta kaikkein vaikuttavin prosessi on siis — paradoksaalista kyllä — se kaikkein suljetuin, korruptoitunein ja irrationaalisin osa tiedeyhteisön harjoittamaa toimintaa. Me emme ole ensimmäisinä esittämässä vastaavaa kritiikkiä. Vähintään vuosikymmenen ajan tutkijat ovat säännöllisesti kritisoineet kvantitatiivisia tulosmittareita, ankaraa kilpailua sekä käytössäolevia rahoitusperusteita kaikentasoisilla foorumeilla kahvihuonekeskusteluista mielipidepalstoille ja kansainvälisten huipputiedejulkaisujen pääkirjoituksiin. Yksinkertaisia käytännön ehdotuksia on kuitenkin esitetty vähemmän. Julkisessa keskustelussa on ehdotettu tieteen asiamiehen viran perustamista. Mielestämme oikea tie olisi kuitenkin hyödyntää tieteen itsekorjaavuutta. … Me esitämme tutkimusvilppien sekä turhien epäilyjen ehkäisemiseksi sekä tutkimusprosessin tehostamiseksi kahta yksinkertaista tutkimuspolittiista toimenpidettä: (1) Hyväksytyt tutkimussuunnitelmat on välittömästi julkaistava ja alistettava julkiselle tieteelliselle keskustelulle samalla periaatteella kuin tutkimustuloksetkin. (2) Kaikki tutkimukseen oleellisesti liittyvä (data, menetelmät, tulokset, suunnitelmat) tulee välittömästi saattaa kaikkien käytettäväksi jo tutkimusprosessin aikana (Open Collaboration method). Näitä periaatteita tulisi rahoittajien toimesta vaatia sovellettavaksi kaikessa tutkimuksessa, ellei ole perusteltua syytä (kuten henkilötietosuoja) toimia toisin. On huomattava, että radikaali tiedon avaaminen paitsi vähentää merkittävästi mahdollisuutta tulosten vilpilliseen manipulaatioon, niin myös mahdollistaa tehokkaamman prosessin. Tämän ovat useat käytännön esimerkit (Linux, Polymath, NMRlipids) osoittaneet. Esittämiemme periaatteiden laajentamista yleiseksi käytännöksi tulisi siis vähintäänkin vakavasti pohtia. Tieteelliseen tietoon voi luottaa, kun se julkaistaan avoimesti ja altistetaan kritiikille. Tiede on itseohjautuvaa nimenomaan vertaisjulkisuuden takia, ja siksi avoimuuden takaaminen läpi koko tieteellisen prosessin on kaikkein paras — ja halvin — tapa taata tutkimuksen luotettavuus.   Markus Miettinen Tekniikan tohtori, tutkija Freie Universität Berlin Samuli Ollila Tekniikan tohtori, tutkija Aalto-yliopisto The post Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia

- February 15, 2016 in avoin tieto, event, Open Science

Avoin tiede -työryhmän jäsenet Heidi Laine ja Konsta Happonen kommentoivat torstaina 11.2. Helsingin Sanomien mielipidesivulla saman lehden edellisessä sunnuntainumerossa esiin tuotua merkittävää VTT:tä koskevaa vilppiepäilyä. Laineen ja Happosen keskeinen viesti oli, että avoimuus ehkäisee vilppiä muodollista sääntelyä ja sanktioita paremmin. Avoin tiede -työryhmä jatkaa keskustelua avoimuuden ja luotettavuuden välisestä suhteesta tieteen teossa keskiviikkona 17.2. klo 17.30 Töölön toimistolla. Tavoitteena on vastata opetus- ja kulttuuriministerin asettamaan haasteeseen ja pohtia toimia, joilla tieteen tutkimuseettistä tilaa tuetaan ja vahvistetaan avoimuuden keinoin. Keskiviikon keskustelujen tueksi ja taustaksi julkaisemme avoimuutta omassa tutkimustyössään toteuttavien Markus Miettisen ja Samuli Ollilan kannanoton liittyen tieteen tutkimuseettiseen tilaan ja käytännön toimiin sen edistämiseksi:   TIEDE KYLLÄ TOIMII, JOS SEN ANNETAAN TOIMIA Trofim Lysenko oli kelvoton tiedemies, joka vuosikymmenet tukahdutti biologian tutkimusta Neuvostoliitossa. Hänen pseudotieteellisiä ajatuksiaan vastustaneet oikeat tiedemiehet lähetettiin Siperiaan. Lysenko menestyi, sillä hän lupasi valtaapitäville sitä mitä nämä halusivat: valtavia viljasatoja ja oikeanlaisia tarinoita. Muistaen Lysenkon, ei ole mitään uutta siinä tapahtumakulussa, joka taannoin kuvattiin Helsingin Sanomissa koskien tulosten liioittelusta syytettyä entistä VTT:n professoria. Myös häntä syytetään liikojen lupailemisesta rahoittajille sekä uralla etenemisestä riippumatta lupausten toteutumisesta. Mielestämme on kuitenkin turhaa etsiä syntipukkejä yksin rahoitushakemuksissa ruusuisia maalailevista tutkijoista. Kuten Lysenko aikanaan, hekin vain pyrkivät hyödyntämäään vallitsevaa järjestelmää. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea systeeminen ongelma. … Tutkimusrahoitus on niukkaa, kilpailu siitä raivokasta. Ja vaikka mantra on, että kilpailu rahoituksesta parantaa tutkimuksen laatua, niin käytössä olevat tieteen palkinta- ja hallintamekanismit kannustavat pahimmillaan markkinameininkiin ja nopeiden voittojen lupailuun rehellisyyden kustannuksella. Ministeri Grahn-Laasonen kommentoi tätä viimeisintä kohua vaatimalla, että “tiedeyhteisön on luotava sellaiset mekanismit, joissa vilppiepäilyt havaitaan tehokkaasti, tutkitaan puolueettomasti ja epäkohtiin puututaan napakasti.” Tiedeyhteisöllä kuitenkin on jo tällainen työkalu: tiukkojen standardien mukainen tieteellinen julkaisutoiminta, joka korjaa tuloksia oikeaan suuntaan sallimalla avoimen kritiikin. … Valitettavasti nykyinen tieteen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin tämän työkalun ulottumattomissa, sillä rahoitushakemukset, niihin liittyvät päätökset tai niiden perustelut eivät ole julkisia. Tutkijoilla ei usein myöskään ole mahdollisuutta vastata huonolaatuisiin arviointiraportteihin tai esittää kritiikkiä muita hakemuksia kohtaan. Eli toisin kuin Grahn-Laasonen väittää, kilpailtu rahoitus yksinään ei tuo tutkimushankkeita ”avoimemmin yhteisön ruodittaviksi”, sillä tieteelle ominainen julkisen argumentoinnin perinne puuttuu rahoitushakemusten käsittelystä. Menestys rahoituskilpailussa on kuitenkin välttämätöntä merkittävän tutkimuksen ammattimaiseen suorittamiseen, joten se käytännössä määrää kuka ammattimaista tutkimusta tekee ja mistä aiheesta. Tieteen suunnan ja yksittäisten tutkijoiden urakehityksen kannalta kaikkein vaikuttavin prosessi on siis — paradoksaalista kyllä — se kaikkein suljetuin, korruptoitunein ja irrationaalisin osa tiedeyhteisön harjoittamaa toimintaa. Me emme ole ensimmäisinä esittämässä vastaavaa kritiikkiä. Vähintään vuosikymmenen ajan tutkijat ovat säännöllisesti kritisoineet kvantitatiivisia tulosmittareita, ankaraa kilpailua sekä käytössäolevia rahoitusperusteita kaikentasoisilla foorumeilla kahvihuonekeskusteluista mielipidepalstoille ja kansainvälisten huipputiedejulkaisujen pääkirjoituksiin. Yksinkertaisia käytännön ehdotuksia on kuitenkin esitetty vähemmän. Julkisessa keskustelussa on ehdotettu tieteen asiamiehen viran perustamista. Mielestämme oikea tie olisi kuitenkin hyödyntää tieteen itsekorjaavuutta. … Me esitämme tutkimusvilppien sekä turhien epäilyjen ehkäisemiseksi sekä tutkimusprosessin tehostamiseksi kahta yksinkertaista tutkimuspolittiista toimenpidettä: (1) Hyväksytyt tutkimussuunnitelmat on välittömästi julkaistava ja alistettava julkiselle tieteelliselle keskustelulle samalla periaatteella kuin tutkimustuloksetkin. (2) Kaikki tutkimukseen oleellisesti liittyvä (data, menetelmät, tulokset, suunnitelmat) tulee välittömästi saattaa kaikkien käytettäväksi jo tutkimusprosessin aikana (Open Collaboration method). Näitä periaatteita tulisi rahoittajien toimesta vaatia sovellettavaksi kaikessa tutkimuksessa, ellei ole perusteltua syytä (kuten henkilötietosuoja) toimia toisin. On huomattava, että radikaali tiedon avaaminen paitsi vähentää merkittävästi mahdollisuutta tulosten vilpilliseen manipulaatioon, niin myös mahdollistaa tehokkaamman prosessin. Tämän ovat useat käytännön esimerkit (Linux, Polymath, NMRlipids) osoittaneet. Esittämiemme periaatteiden laajentamista yleiseksi käytännöksi tulisi siis vähintäänkin vakavasti pohtia. Tieteelliseen tietoon voi luottaa, kun se julkaistaan avoimesti ja altistetaan kritiikille. Tiede on itseohjautuvaa nimenomaan vertaisjulkisuuden takia, ja siksi avoimuuden takaaminen läpi koko tieteellisen prosessin on kaikkein paras — ja halvin — tapa taata tutkimuksen luotettavuus.   Markus Miettinen Tekniikan tohtori, tutkija Freie Universität Berlin Samuli Ollila Tekniikan tohtori, tutkija Aalto-yliopisto Kirjoittajat ovat tekniikan tohtoreita ja tutkijoita. 2013 he perustivat NMRlipids projektin (nrmlipids.blogspot.fi), jossa kehitetään Open Collaboration menetelmää käyttämällä sitä laskennallisen biofysikaalisen kemian tutkimuksessa. The post Avoimuus ja tutkimusetiikka: Tiede kyllä toimii, jos sen annetaan toimia appeared first on Open Knowledge Finland.

Testaamaan ilmatieteenlaitoksen APIa

- September 22, 2014 in api, Apps4Finland, avoin data, avoin tieto, ilmantieteenlaitos, rahoitus

Ilmatieteenlaitos sponsoroi vuoden 2014 Apps4Finland -kilpailua ja osana sponsorointipakettia Open Knowledge Finland -verkosto tarjoaa Ilmatieteenlaitokselle Datavalmennusta. Nyt etsimme tekijää tai tekijöitä, jotka olisivat halukkaita rahaa vastaan testaamaan ja koekäyttämään ilmatieteen laitoksen rajapintaa ja esittelemään käyttäjän näkökulman 6.10.2014 klo 9:30 – 12:00 järjestettävässä tapahtumassa Kumpulan kampuksella. Palkkio työstä 500€, tuloksena toivotaan “show and tell” -tyyppistä esitystä ja sitä tukevaa blogikirjoitusta (ei tarvitse olla pitkä):
  • Lähdin kokeilemaan Ilmatieteen laitoksen rajapintaa
  • Tavoitteenani oli (voit toteuttaa oman idean tai kysyä meiltä)
  • Näitä työkaluja (ohjelmointikieliä tms.) käytin
  • Helppoa oli… päänvaivaa aiheutti
  • Parannusehdotuksia – esim. miten API ja aineistot kannattaisi esitellä sivustolla niin, että ne houkuttelisivat ja olisivat helppokäyttöisiä ohjelmoijille.
Luonnollisesti jos muuten vain satut rajapintaa testailemaan ja haluat välittää palautteesi, niin nyt siihen on oiva mahdollisuus. Rajapinta löytyy osoitteessa: https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data
  • Tehdyllä työllä saa osallistua myös Apps€Finland -kilpailuun
Ota yhteyttä antti.poikola[a]gmail.com / 044 337 5439

Avoin julkishallinnon data -mestarikurssilaiset avasivat dataa

- June 18, 2014 in avoin data, avoin julkishallinnon data, avoin tieto, datakoulu, Featured

8016200072_36046a718f_b

Kuva: justgrimes. CC BY-SA. https://www.flickr.com/photos/notbrucelee/

  Avoimen datan edelläkävijöiden joukkoon liittyi 14 julkishallinnon organisaatiota, kun he sitoutuivat avaamaan julkisin varoin tuotettua dataa kansalaisten käyttöön osana Open Knowledge Finland ry:n järjestämää Avoin julkishallinnon data -mestarikurssia. Kurssi järjestettiin Aalto-yliopiston Median laitoksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Voimassa olevaan hallitusohjelmaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi avoimen datan tuottaminen. Esimerkkinä toimivat Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian vastaavanlaiset avoimen hallinnon tavoitteet. Julkishallinto kerää ja tuottaa valtavat määrät dataa, joka on perinteisesti ollut saatavilla maksua vastaan. Maksullisuus on haitannut etenkin pienten ja keskisuurten yritysten sekä yksityishenkilöiden mahdollisuutta hyödyntää dataa. Data on avointa, kun se on maksutta ja vapaasti kaikkien saatavilla sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen, muokkaamisen ja jakamisen ilman sosiaalisia, lainsäädännöllisiä tai teknologisia rajoituksia. Avoimen datan uskotaan mahdollistavan uusien palveluiden luomisen, parantavan datan laatua, lisäävän hallinnon läpinäkyvyyttä sekä edistävän avointa demokratiaa. Mestariksi verkostossa Avoin julkishallinnon data -mestarikurssi oli suunnattu julkishallinnon organisaatioille, jotka halusivat päivittää ja vahvistaa osaamistaan tai jotka suunnittelivat datan avaamista, mutta joilta puuttui organisaation sisäinen tarvittava osaaminen. Kurssi järjestettiin yhdessä Avoin kulttuuridata -mestarikurssin kanssa. Tavoitteina oli tarjota tietoa ja välineitä datan avaamiseksi sekä saada organisaatiot pohtimaan hallussaan olevan tiedon ja datan laajempia käyttömahdollisuuksia. Taustalla oli vahva näkemys vertaisoppimisen mahdollisuuksista sekä verkostoitumisen merkityksestä organisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittämisessä. Avointa dataa lähestyttiin kurssin aikana monesta näkökulmasta. Onnistunut avaaminen edellyttää vähintään datan avaamisen syiden ja perusteluiden miettimistä, datan siivoamista sekä avoimiin lisensseihin tutustumista. Tärkeää on myös datan jatkokäytön mahdollisuuksien pohtiminen niin asiakkaan kuin datan jatkokäyttäjän – esimerkiksi sovellussuunnittelijan – näkökulmasta. 
Osallistujaorganisaatioiden avaukset Avoin julkishallinnon data -mestarikurssin tavoitteena oli, että jokainen osallistujaorganisaatio avaa kurssin aikana dataa. Avauksissa hyödynnettiin Creative Commons -lisenssijärjestelmää. Kyseessä on tekijöille ja oikeudenhaltijoille suunnattu vastikkeeton palvelu, jonka avulla voi helposti ilmaista tahtonsa niistä ehdoista, joilla haluaa vapauttaa työnsä muiden käytettäväksi. Koko kevään kestänyt kurssi huipentui 12.6.2014 Kiasmassa pidettyyn päätöstilaisuuteen. Päivän aikana osallistujat esittelivät avaamaansa dataa sekä tekivät avaamisen ja yhteistyön jatkosuunnitelmia. Osa organisaatioista julkistaa avauksensa myöhemmin kesän aikana. Lisäksi moni avatuista sisällöistä täydentyy koko ajan. Lisätietoja: http://datakoulu.fi Laura Sillanpää, koulutuskoordinaattori, Open Knowledge Finland, laura.sillanpaa[a]okf.fi Tarmo Toikkanen, tutkija, Aalto-yliopisto, tarmo.toikkanen[a]aalto.fi  sekä Creative Commons Suomi, Open Knowledge Finland  

Avatut julkishallinnon datat:

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike: Tiedot ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä. http://beta.avoindata.fi/data/dataset/ymparistoterveydenhuollon-valvontayksikot. Maatilojen tuotantosuunnat Ely-keskuksittain vuosina 2008-2012. http://beta.avoindata.fi/data/dataset/maatilojen-tuotantosuunnat-ely-keskuksittain-vuosina-2008-2012

Suomen riistakeskus: Suomen riistakeskuksen yleistä koodistoa: riistakeskuksen alueet, riistanhoitoyhdistykset, hallisaalis- ja poronhoitoalueet, riistaeläinlajit, riistaeläinlajiluokat, eläinten iät, sukupuolet. http://riista.fi/avoindata/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan tiedot 2007-2014. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa

Tilastokeskus: Väestölaskentatietoja 1987-2010. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/vaestolaskentatietoja-1987-2010

Ulkomininisteriö: Suomen kehitysyhteistyön tilastot 2006-2017.http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-kehitysyhteistyon-tilastot  

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori & Valtiokonttori: Kansalaisen asiointitilin käyttötilastot. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/kansalaisen-asiointitilin-kayttotilastot. Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelu Vetuman käyttötilastot. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/kansalaisen-tunnistus-ja-maksamispalvelu-vetuman-kayttotilastot.