You are browsing the archive for blog.

MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Finland - August 9, 2017 in blog, projects

This blog post is part of our summer series featuring chapter updates from across the Open Knowledge Network and was written by the team of Open Knowledge Finland. It’s been a busy start to the 5th year of Open Knowledge Finland as it coincides with the celebration of Finland’s 100 years of independence and 250+ years of Freedom of Information. We have so much to update about! We promise it is a good read!

MyData & GDPR – new digital rights coming up!

MyData 2017 Conference is being prepared as we speak. A Programme team of over 40 people is working night and day (no exaggeration, we operate from various time zones) to make the conference happen. The event, held in Helsinki and Tallinn on Aug 30 – Sep 1, will address various aspects of MyData and digital human rights – GDPR, Ethics, Consent, interoperability, and privacy.Read more details here. The program was just published live tMay 3rd, and early-bird tickets sales just started! Get your ticket and subscribe to the low-volume newsletter at http://mydata2017.org/! If you would like to help with hands-on organising or with creative planning tasks, the core organising team hosts weekly Talkoot events – read more and please join us here. We would especially like to have OK chapters as communication hubs so as to get participants and volunteers for the conference and to get participants and program proposals for the conference. Last year we had visitors from 24 countries – can we do even more this year?! We award volunteers with free access to the conference – so don’t miss this opportunity! This year’s main conference partner is the Finnish Population Register Centre. As an institution, they hold the very core personal data about every Finn; making them a vital partner. Population Register Centre is also working closely with the Ministry of Finance on a MyData-inspired pilot project and the necessary mechanisms that are needed to include MyData ideology in their Suomi.fi services. Contact the MyData 2017 team at hello@mydata.org. P.S. If you’re wondering about the relation of MyData and open data, check out Rufus Pollock’s excellent talk at MyData 2016: and take a peek at OK Japan, who are organising a 400-person side event in May!

Finland is 100 years! So we’re hacking our cultural heritage in May

The 3rd Hack4FI – Hack your heritage brings together artists, programmers, designers, humanists, educators and others interested in digital cultural heritage and multi-professional collaboration between 5th – 7th May 2017 at YLE (Finnish Broadcasting Corporation) to create new cultural works, services and concepts in an international and inspirational surroundings. Participants can explore with virtual technology, remix archival films, travel through time (!) by choosing one of the hosted tracks or choose their own directions and do with the material whatever they like!  Hack4FI 2017 hackathon will be organised in co-operation with AvoinGlam network and YLE whose premises will serve as the venue for the event together with partners in the GLAM sector. We expect some 80-100 hackers again! Follow #Hack4FI//hack4.fi or contact Sanna [sanna.marttila@okf.fi] to get involved and for information.

Is it bedtime for democracy? We’d like to think not! [Hacking the future of democracy]

What does democracy look like in ten years? How can we increase people’s participation? Join Democracyhack to work on solutions and provoke discussion around democracy, participation and politics in future Finland! Open knowledge Finland, in conjunction with the Tulevaisuuden valtiopäivät event (Future Parliament) and the Finnish Independence Fund – Sitra are organising a democracy seminar and hackathon Democracyhack from  4th – 5th May. The hackathon is open to all, even non-Finnish speakers participants!  Contact the Democracyhack team [democracyhack@okf.fi] for more information.

Creating a lobby register in Finland – our FOI work continues

OKFI just received a grant from The Helsingin Sanomat Foundation to work on the freedom of information. Our first task is to open the data on meetings with Finnish civil servants and members of Parliament so they can be used by journalists, researchers, activists and other non-governmental organisations. The Parliamentary visitors’ log was classified as public information by the Supreme Administrative Court on 20.12.2016, in a case, the Open Ministry took to court. The decision is crucial in helping to identify the extent of lobbying towards Parliament – and later, in other ministries, public bodies and authorities. The next step will be creating transparency in the comprehensive and systematic collection of data through freedom of information requests, as well creating a database out of its responses. We are working together with the Data Protection Ombudsman to determine which data are not publishable (for example, family members or other representatives will not be published). Some personal guest information will be released after appropriately anonymizing the data (e.g. for statistical purposes). The data is published using the open CC-BY 4.0 license, so scientists, journalists and others can use it.
Our goal is to produce data visualisations, that concisely indicate connections between the visitors and the drafting of laws. We also aim to produce a short report about practical experiences and challenges in the systematic gathering of information based on freedom of information requests.

Monitoring hate speech in municipal elections 

As we headed towards the local elections, the topic of online hate speech once again raised its ugly head. So, we are learning and testing tools for hate speech by monitoring about 6,000 candidates, out of total 33,000 – using open data and artificial intelligence to analyse tweets and posts by the candidates. Social media posts were analysed in real time by an AI algorithm. If the messages were predicted to contain hate speech, messages were forwarded to the Non-discrimination Ombudsman. There, employees analysed the posts, and if they confirmed the content as hate speech, they contacted the political party in question (all parties had signed a European agreement against discrimination) or, in some cases, the public prosecutor. Unfortunately, some candidates will be taken to court for their racist misbehaviour. This was a pilot project in partnership with The Finnish Non-discrimination Ombudsman, Finnish League for Human Rights, Ministry of Justice / Ethnic relations (ETNO), Academy of Finland Research projects from University of Helsinki, Aalto University and Tampere University (HYBRA, Citizens in the Making), Open Knowledge Finland, Futurice and others! Final results are due in May, the elections were held early in April. The source code is available at https://github.com/futurice/spice-hate_speech_detection/

Other activities and projects that may be of interest

Citizen science – recommendations to the Ministry of Education and Culture
Citizen science has most notably, been used as a method for creating observational data for life science research. Against the backdrop of current technological advancement, we need to create Citizen Science v 2.0 – open, diverse, responsible, dialogic and academically excellent. Regarding outcomes, we envision a set of concrete recommendations for national stakeholders; we will create understanding, awareness and discussion about citizen science as a scientific method and community; and we will catalyse a research agenda for a new kind of open citizen science. Contact: heidi.laine@okf.fi for more information. You can also watch a youtube video about the project here [in Finnish]: For more information about the Citizen Science, see The European Citizen Science Association (ECSA) website.
Protesting against the rising costs of scientific publishing 
Major international scientific publishers are currently enjoying remarkable profit margins. The scientific community produces research, usually publicly funded, edits the publications as unpaid volunteers, and then buys back the scientific publications. Publishers have increased the price of publications significantly year by year although in this digital era the trend should be the opposite. Through FOI requests and court cases by OKFI, we found out just how bad the situation was. Now, seven active Open Science enthusiasts gathered support for the cause in Finland – and as a result, some 2800 academics are declining to peer review scientific journals, until proper agreements are held, and the situation is in control. This is a pan-European topic, and collaboration here could be fruitful, also within the Open Knowledge family. Contact Heidi [Heidi.laine@okf.fi] and read more here: http://tiedonhinta.fi/en/
Government’s analysis, assessment and research activities
Open Knowledge Finland delivered its first two commissioned projects for the Government’s analysis, evaluation and research activities, coordinated by the Prime Minister’s Office.
  1. Together with ETLA (Research Institute of the Finnish Economy), we implemented a project called “cost-effective utilisation of open data”. The project’s goal was to better understand and measure the impacts of open data and the use of the necessary public registers. We studied the relationship between the use of open data in companies and their innovation production and financial success. Furthermore, we proposed 10 concrete means of increasing the impact of open data in our society. Read the report here.
  2. In partnership with the National Institute of Health and Welfare (THL) and Oxford Research, we implemented the Yhtäköyttä project (Common Knowledge Practices for Research and Decision Making). The project studied how to support evidence-based decision-making with wide participation. The objective was to design a systematic method with roles, practices, information structures and IT infrastructure that support each other. Read more about it here.
Unfortunately, information on both projects is not available in English.
MyData Muutosvoimana
MyData Muutosvoimana (“MyData as a force of change”) is a new project launched under the stewardship of Aleksi Knuutila. The project seeks to create modes of operation for opening up Finnish public administration data by MyData principles.

Other OKFI plans in 2017

Stuff we are working on: Creative Commons, Open Data Business cases, the impact of open data…and much more. For a comprehensive insight of Open Knowledge Finland, kindly have a look at http://www.Okf.fi/general.

A new board & chairman for 2017

The start of 2017 saw a few organisational shifts and rule changes in OKFI to allow for scaling and more efficient operations for the future. We will now organise two general meetings per year. We also held our autumn meeting in December and voted for the new board to lead our efforts in 2017 – making this the second time within a year the board was elected :)! Previous vice chairman Mika Honkanen took the lead as of January 1, 2017. Best wishes to Mika! Other re-elected previous board members are Susanna Ånäs, Liisi Soroush, Jessica Parland-von Essen, Raoul Plommer, Mikael Seppälä. And, nice to have two new members of the board, Aki Saariaho and Oskari Lappalainen! The long-term chairman Antti Jogi Poikola stepped aside as the lead – but thankfully continues as the treasurer (as an external advisor to the board) – and of course as one of the leading masterminds and visionaries on MyData. Congratulations to all!

New employees – new office!

Viivi Lähteenoja started as MyData 2017 producer (1-10/2017) and Aleksi Knuutila started as project manager for MyData Muutosvoimana (1-9/2017). Teemu continues as full-time (executive director), just starting his third year. Sanna Marttila continues as part-time project manager (Creative Commons support -project, Hack4FI 2017 -project). Pia Adibe’s contract was extended, as she continues to steer our HR and Finance management. Liisi Soroush, Mikael Seppälä, Aki Saariaho, Raimo Muurinen, Kari Hintikka and Salla Thure are also employed in a 1-6 month part-time jobs. We have submitted over 10 different project proposals this year – so we sure hope some funding is coming our way. New ideas always welcome – get in touch with teemu.ropponen@okf.fi We also just relocated! Our new office is at Maria 0-1 startup centre, not far from the centre of Helsinki – a former hospital that now houses well over 300 people. It is exciting to be part of the Maria 01 community, where every day is a buzz!

Read More: Blog posts in English

Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today? In a series of democracy and Democracyhack-related posts, this one looks at what we in welfare states could learn from the libertarian, tech-loving anarcho-capitalists of Liberland! Why Design for Data? Design for Data is one of our topics at Open Knowledge Finland. If interested, join the Design for Data Facebook group.

Collaborate with Open Knowledge Finland

We have submitted over 10 different project proposals, including work with OK Germany and OK Greece – so we sure hope some exciting cross-border work is coming our way. New ideas for collaboration always welcome – get in touch! For any further information on OKFI activities, kindly contact raoul.plommer@okf.fi (international activities contact point) and/or teemu.ropponen@okf.fi (Executive Director). Follow OKFI at @okffi (https://twitter.com/OKFFI). The post MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. appeared first on Open Knowledge Finland.

Informe Metodológico – Índice datos abiertos Ciudades

Martín Szyszlican - June 7, 2017 in blog

El informe metodológico del índice de datos abiertos Ciudades de la Fundación Conocimiento Abierto está disponible aquí: Informe Metodológico – Índice datos abiertos Ciudades  

Informe Metodológico – Índice datos abiertos Ciudades

Martín Szyszlican - June 7, 2017 in blog

El informe metodológico del índice de datos abiertos Ciudades de la Fundación Conocimiento Abierto está disponible aquí: Informe Metodológico – Índice datos abiertos Ciudades  

Abriendo datos: Los senadores de la nación que más viajan al exterior

Guido López Avakian - June 1, 2017 in blog

Análisis de datos: Franco Bellomo, Lucas Bellomo.  Texto: Guido López , Martín Szyszlican y Franco Bellomo.   Desde la Fundación Conocimiento Abierto promovemos la transparencia basada en datos abiertos, por eso, en esta ocasión nos propusimos republicar datos en formato abierto del Senado de la Nación que estaban disponibles en PDF (formato no legible) y hacer un análisis de los gastos que implica para el Estado los viajes oficiales de los Senadores, los cuales se financian con los impuestos que pagan todos los ciudadanos. Hay muchas buenas razones para que los Senadores y sus equipos se movilicen fuera del país, y no es la intención de este análisis indagar sobre los motivos, más bien nos interesa remarcar que los datos, cuando están publicados en formatos que facilitan su uso, pueden reutilizarse y rendir cuentas a la ciudadanía.   Nuestro trabajo: promover y liberar la información pública. Los datos publicados por la Honorable Cámara de Senadores de la República Argentina están disponibles en PDF, un formato que no facilita el análisis de los datos ni permite realizar visualizaciones amigables para fomentar la rendición de cuentas. Respecto al contenido de los datos presentados en los PDF, los mismos cubren los gastos de los viajes oficiales de los senadores entre los años 2012 y 2017 y se pueden descargar de esta dirección web. Como se comentó anteriormente, los datos originales están en formato PDF y dicho formato requiere ser transformado antes de poder reutilizar los datos.  Por este motivo tuvimos el arduo trabajo de librar la información al formato CSV, que pueden ver aquí, y re utilizar.   El proceso de transformar la información en PDF  a CSV. Para cada año está disponible el nombre del senador (Autoridad), el número de Expediente con el que se solicitaron los viáticos, el Destino del viaje, la Fecha del viaje, los Viáticos en Pesos, Euros y Dólares separados en columnas, el Motivo de Viaje y el Bloque de pertenencia de cada senador. La columna “Bloque” no está en los PDF de los años 2013 y 2014 por lo que la tuvimos que completarla nosotros. Para esto utilizamos el buscador histórico de senadores que se encuentra en el sitio web del senado nacional de donde podemos obtener el partido político al que pertenece cada senador. En este sentido, nos parece importante hacer hincapié en que los datos deben recopilarse y presentarse de una forma estandarizada, clara, abierta, con criterios unificados y con la mayor cantidad de información posible para que de esta forma sea factible poder reutilizarla a partir de visualizaciones como las que se detallan a continuación y contar historias con datos. Para el proceso, utilizamos la herramienta  SmallPDF (http://smallpdf.com/) para convertirlos a formato de planilla de cálculo. Luego se convirtieron a CSV para facilitar su tratamiento usando Jupyter Notebook y Pandas. Se hicieron correcciones menores para unificar el formato en todos los archivos, este proceso puede verse aquí: https://github.com/OpenDataR4/datos/blob/master/senado_viajes/Jupyter_Notebooks/01_Exel2CSV.ipynb Y se unificaron los nombres de países, bloques y nombre de los Senadores, como puede verse aquí: https://github.com/OpenDataR4/datos/blob/master/senado_viajes/Jupyter_Notebooks/02_Correccion_nombres.ipynb   Los datos incluyen el valor de los viáticos solicitado en pesos argentinos, dólares estadounidenses o euros imposibilitando la comparación de los montos. Es por eso que se convirtieron esos valores a dólares utilizando el dataset de cotizaciones históricas del Banco Nación. La fecha tomada para la cotización histórica es la del comienzo del viaje. El código utilizado para esa conversión está disponible aquí: https://github.com/OpenDataR4/datos/blob/master/senado_viajes/Jupyter_Notebooks/03_Viaticos_a_Dolar.ipynb   Contando Historias con Datos: Desde el 2012 hasta ahora, los senadores hicieron 554 viajes y gastaron un total de 758035  dólares estadounidenses. Una lectura de los gráficos da cuenta que hay una fuerte correlación entre el bloque mayoritario en el Senado de la Nación a lo largo del período 2012-2017 y el bloque que más gasto tiene en viajes oficiales en ese mismo período.  

¿Cuáles bloques viajan más?

<code> <div class=’tableauPlaceholder’ id=’viz1496339982591′ style=’position: relative’><noscript><a href=’#’><img alt=’Cantidad de Viajes por Bloque ‘ src=’https://public.tableau.com/static/images/Vi/ViajesporBloque/CantidaddeViajesporBloque/1_rss.png’ style=’border: none’ /></a></noscript><object class=’tableauViz’  style=’display:none;’><param name=’host_url’ value=’https%3A%2F%2Fpublic.tableau.com%2F’ /> <param name=’site_root’ value=” /><param name=’name’ value=’ViajesporBloque/CantidaddeViajesporBloque’ /><param name=’tabs’ value=’no’ /><param name=’toolbar’ value=’yes’ /><param name=’static_image’ value=’https://public.tableau.com/static/images/Vi/ViajesporBloque/CantidaddeViajesporBloque/1.png’ /> <param name=’animate_transition’ value=’yes’ /><param name=’display_static_image’ value=’yes’ /><param name=’display_spinner’ value=’yes’ /><param name=’display_overlay’ value=’yes’ /><param name=’display_count’ value=’yes’ /></object></div>                <script type=’text/javascript’>                    var divElement = document.getElementById(‘viz1496339982591’);                    var vizElement = divElement.getElementsByTagName(‘object’)[0];                    vizElement.style.width=’100%’;vizElement.style.height=(divElement.offsetWidth*0.75)+’px’;                    var scriptElement = document.createElement(‘script’);                    scriptElement.src = ‘https://public.tableau.com/javascripts/api/viz_v1.js‘;                    vizElement.parentNode.insertBefore(scriptElement, vizElement);                </script> </code>   El Frente para la Victoria es el bloque oficialista durante la mayor parte del período analizado, y también el bloque con mayor cantidad de senadores, con un total de 275 viajes realizados. El segundo bloque con mayoría de viajes en la UCR con 56 viajes (casi 5 veces menos que el FPV). Esta tendencia se mantiene si tomamos los viajes realizados sólo en 2016 y 2017 dado que el FPV, a pesar de perder algunos senadores, mantuvo su mayoría en el Senado.   ¿Que diputados viajan más? <code> <div class=’tableauPlaceholder’ id=’viz1496340097085′ style=’position: relative’><noscript><a href=’#’><img alt=’Top 10 Senadores Mas Viajeros ‘ src=’https://public.tableau.com/static/images/To/Top10senadoresmasviajes/Top10SenadoresMasViajeros/1_rss.png’ style=’border: none’ /></a></noscript><object class=’tableauViz’  style=’display:none;’><param name=’host_url’ value=’https%3A%2F%2Fpublic.tableau.com%2F’ /> <param name=’site_root’ value=” /><param name=’name’ value=’Top10senadoresmasviajes/Top10SenadoresMasViajeros’ /><param name=’tabs’ value=’no’ /><param name=’toolbar’ value=’yes’ /><param name=’static_image’ value=’https://public.tableau.com/static/images/To/Top10senadoresmasviajes/Top10SenadoresMasViajeros/1.png’ /> <param name=’animate_transition’ value=’yes’ /><param name=’display_static_image’ value=’yes’ /><param name=’display_spinner’ value=’yes’ /><param name=’display_overlay’ value=’yes’ /><param name=’display_count’ value=’yes’ /></object></div>                <script type=’text/javascript’>                    var divElement = document.getElementById(‘viz1496340097085’);                    var vizElement = divElement.getElementsByTagName(‘object’)[0];                    vizElement.style.width=’100%’;vizElement.style.height=(divElement.offsetWidth*0.75)+’px’;                    var scriptElement = document.createElement(‘script’);                    scriptElement.src = ‘https://public.tableau.com/javascripts/api/viz_v1.js‘;                    vizElement.parentNode.insertBefore(scriptElement, vizElement);                </script> </code> Si analizamos todo el período en el espacio peronista se encuentra 6 de los 10 senadores que más viajaron, siendo Higonet María de los Angeles del PJ La Pampa la senadora que más ha viajado con un total de 35 viajes. La estadística no varía demasiado si únicamente se muestran los dos últimos años, sigue siendo una senadora del FPV (Fellner, Liliana Beatriz) la que más viaja con 9 viajes. El gráfico también da cuenta que existe una fuerte correlación entre los senadores que más viajan y los gastos acumulados por los senadores.   Mediante esta caso, nos interesa poder hacer hincapié en la importancia de la publicación de los datos en formatos abiertos por parte del Senado de la Nación Argentina. El trabajo que realizamos desde la Fundación Conocimiento Abierto en esta ocasión, es el trabajo que creemos que deberían realizar todas las instituciones públicas: esto es, la presentación de los datos en un formato abierto (CVS en este caso), sumado, si se quiere al PDF y otros, con la mayor cantidad de información de forma accesible y posible para que distintos sectores de la sociedad, como centros de investigación, periodistas, activistas y/o ciudadanos puedan realizar análisis de los mismos y de esta forma fomentar la transparencia activa y la rendición de cuentas a la ciudadanía.

Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille!

Open Knowledge Finland - May 10, 2017 in avoin demokratia, blog, citizen initiatives, demokrati, demokratia, Featured, kanslaisaloite, medborgarinitiativ, Open Democracy, osallisuus, sähköinen äänestäminen, suora demokratia, verkkodemokratia

Kansalaisaloite on erinomainen keino lisätä osallisuutta ja osallistumista, ja parantaa lainsäädäntöämme. Kansalaisaloite on tutkitusti suosittu tapa vaikuttaa. Yli kolmasosa suomalaisista äänioikeutetuista on jo nyt kannattanut jotain aloitetta, ja neljä viidestä suomalaisesta kokee tämän kiinnostavana mahdollisuutena.  Viiden vuoden jälkeen on menossa selvitys, jonka seurauksena mahdollisesti tarkennetaan kansalaisaloitelakia ja/tai siihen liittyviä menettelyitä. Muutamia ajatuksia miten upeaa kansalaisaloitejärjestelmäämme voisi kehittää – ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisätä.

8.5.2010 Ydinvoiman vastainen mielenosoitus Helsingin rautatientorilla. Anti-nuclear demonstration at Helsingki Railway Station square. Photo Satu Pitkänen. CC BY-SA 2.0

6 keinoa parantaa kansalaisaloitetta

1. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannatusilmoitusten määrää voidaan hyvin laskea. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatusrajan (nyt 50 000) voisi laskea esim. 25 000:een tai 30 000: een. Tutkitusti tämä EI merkittävästi lisäisi työkuormaa, sillä 25 000 – 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita EI ole huomattavan paljon vain 5 kappaletta. 17 aloitetta on saavuttanut yli 50 000 kannatusilmoitusta. 2. Kansalaisaloitteen kannattamiseen vaadittua ikärajaa voi laskea. Ei ole mitään hyvää syytä miksei kansalaisaloitteessa voisi olla äänestystä alhaisempi ikäraja – eihän kannattaja varsinaisesti äänestä, vaan ilmaisee kannatuksensa aloitteelle, että asia etenisi eduskuntaan (täysi-ikäisten valitsemien edustajien käsiteltäväksi).Monet poliitikot ovat olleet valmiita laskemaan äänestysikärajaa esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Jopa pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kannattavansa tätä (lisää Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtumasta myöhemmin). Tehdään kansalaisaloitteen ikärajamuutoksesta kokeilu! Esimerkki: kuvitellaan aloite, jolla on 40 000 aikuisen ja 15 000 alaikäisen kannatus. Melko varmasti tämä aloite olisi sellainen jonka eduskunnan olisi hyvä käsitellä! 3. Kansalaisaloitteen tekijät mukaan eduskuntakäsittelyyn. Ironista kyllä, kansalaisaloitteen tekijät eivät juurikaan osallistu kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa. Heitä kyllä kuullaan, mutta melko pintapuolisesti. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole olla lopullinen tai täydellinen versio laista, ei edes silloin kun se tehdään lakiehdotuksen muodossa. Tekniset epätarkkuudet eivät saa olla syy tyrmätä aloite, ja kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi kuulla laajemmin, niin tahdonilmaisijoina kuin asiantuntijoinakin. 4. Kansalaisaloitteen tekijöiden ja kannattajien välinen keskustelu ja aloitteen hienosäätö  mahdolliseksi – Kansalaisaloitteen sisältöä ei saa muuttaa sen jälkeen kun kannatusiloitusten kerääminen on aloitettu. Toisinaan kuitenkin tulee lisätietoa tai huomataan joitain puutteita, jolloin muokkaaminen olisi perusteltua. Olisi verrattain helppoa, kenenkään yksityisyyttä vaarantamatta, toteuttaa ratkaisu, jossa pieni muutos aloitteen sisältöön nollaisi kannattajailmoitusten määrän – mutta lähettäisi jo kannattaneille ilmoituksen, että heidän tulisi nyt uudelleenkannattaa ko. aloitetta. 5. Kannattajien nimet salaisiksi. Tiedon avoimuus – kansalaisaloitteen tapauksessa vaikkapa perusteltu tutkimustieto, laatijoiden nimet, kannatusilmoitusten kertymätiedöt – on tärkeä asia. On kuitenkin vaikea nähdä miksi kannattajien nimet tulisi julkaista. Väestörekisterikeskus tarkistaa nimet, ja vaikka muutama “Aku Ankka” pääsikin läpi, kannattajien eksakti määrä ei ole kovinkaan kiinnostava – päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa. 6. Sovelletaan kansalaisaloitetta laajemmin! Mitä muuta voidaan tehdä samantyyppisellä järjestelmällä ja järjestelyillä.Kansalaisaloite on ollut hyvä uudistus! Sitä voidaan laajentaa. Ei ole varsinaisesti mitään syytä tai esteitä etteikö samaa systeemiä voisi soveltaa vaikkapa kirjallisten kysymysten esittämiseen. Esimerkiksi 5 000 tai 10 000 kannatusilmoitusta, ja kirjallinen kysymys käsitellään kyselytunnilla. Ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kansalaisilla, ei “vain” oppositiolla, olisi ääni – ihan muodollisessa käsittelyssä. Yllämainituilla ehdotuksilla pyritään
  • Lisäämään kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia
  • Lisäämään osallisuutta – helppo osallistua, myös yksittäisiin asioihin
  • Kansalaisaloiteprosessi reilummaksi
  • Nuorten ääni kuuluviin!
Valtava määrä resursseja käytetään sähköisen äänestämisen edistämiseksi. Huomattavasti pienemmillä resursseilla ja kehitystarpeilla saadaan kansalaisaloitejärjestelmän kautta turvallisesti lisättyä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Satsataan kansalaisaloitteeseen! Osallistu (DEADLINE PE 12.5. klo 23:59): https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/155/ Taustaa: http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/selvityskansalaisaloitemenettelynmuutostarpeista.html Muuta: The post Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille! appeared first on Open Knowledge Finland.

Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla

Marko Suvila - May 5, 2017 in blog, hyödyt, lapset, liikunta, nuoret, tiedolla johtaminen, yhteisöllisyys

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportissa kannustetaan uusien innovaatioiden luomiseen. Raportissa kuvataan pintapuolisesti millainen voisi olla uusi sovellus edistämään lasten ja nuorten harrastamista. Ohessa lainaus raportista.
Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Dataa hyödynnetään osana lasten ja nuorten harrastustoiminnan suunnittelua. Sovelluksen avulla lapset sekä heidän vanhempansa voivat löytää harrastuksen sekä antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitettään käyttämättömien harrastusvuorojen hyödyntäminen lasten ja nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Sovellus perustuisi avoimeen dataan ja lähdekoodiin ja sen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään lasten ja nuorten palveluiden suunnitteluun.

Eivät lapset ja nuoret tarvitse uutta sovellusta tai palvelua, vaan tieto tarvitsee palvelun, jossa sitä hallinnoidaan hyödynnettäväksi.

Tarvitaanko lisää sovelluksia?  Voisiko nykyisiin palveluihin tai sovelluksiin tuoda uutta tietoa? Eri yhteyksissä kuulemieni kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että kukaan ei enää kaipaa lisää sovelluksia. Todellinen tarve on kuitenkin ns. uudelle tiedolle eli mistä löytyy samasta asiasta kiinnostuneita henkilöitä. (Lähde: yksinäisyyttä käsittelevät artikkelit ja kirjat). Se miten kyseistä tietoa hallinnoidaan ja miten tietoa jaetaan hyödynnettäväksi ovat tärkeimmät käytännöt. Hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää tarjota tiedot avoimena tietona/datana standardoidun rajapinnan kautta, jolloin kuka tahansa voi käyttää tietoa lisenssiehtojen mukaisesti.

Käyttötapauskuvaus – mistä kavereita uudessa elämäntilanteessa nykyvälinein?

Lapsi tai nuori (jäljempänä nuori) joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle missä ei asu entuudestaan tuttuja. Nuori haluaisi harrastaa leikkimielisesti ja satunnaisesti jotain, mutta ei tiedä mistä etsiä samasta asiasta kiinnostuneita (jäljempänä kaverit). Nuori käyttää eri sosiaalisen median palveluita aktiivisesti eli hänellä on käytettävissä ns. kaikki mahdolliset viestintävälineet. Nuori päättää olla itse aktiivinen ja aloittaa “Mistä kavereita?” -projektin kiinnittämällä mm. kauppojen, kirjaston, koulun ilmoitustauluille lappuja, että kaipaa kavereita satunnaiseen toimintaan (mitä vaan) ja laittaa lappuun tiedon myös ensimmäisen tapaamisen ajankohdasta ja paikasta. Hän laittaa myös samat tiedot asuinalueen Facebook ryhmään. Tämän jälkeen nuorella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mainostaa tapahtumaa eri välineissä ja toivoa kavereiden löytyvän. Kokosin alla näkyvään taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjäryhmät voivat hyödyntää kavereiden löytämiseksi (some= sosiaalinen media).
Käyttäjä: Ei tietotekniikkaa hyödyntävä Käyttäjä: Tietotekniikkaa hyödyntävä, ei somea Käyttäjä: Tietotekniikkaa ja somea hyödyntävä
Fyysiset ilmoitustaulut
Lehti-ilmoitus
Verkostot (puskaradio, f2f)
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…)
Paikallinen radiomedia
Katumainonta
Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut
Sähköpostilistat
Facebook, Facebook-ryhmät
Twitter
Whatsapp
Muut some palvelut
Nykyiset tarjolla olevat välineet/ratkaisut jättävät kuitenkin paljon kysymyksiä ilmaan:
  • Käyttikö nuori kattavinta mainoskanavaa?
  • Lukeeko ilmoitustaulujen lappuja kukaan? Kuinka usein lappuja pitää päivittää?
  • Mitä jos itse olisi avoin kaikelle yhdessä tekemiselle niin kuinka monta lappua ilmoitustaululle ja viestiä verkostoihin? Onko tietoa liikaa suhteessa käyttöliittymään(ilmoitustaulu)?
  • Jos lapsi/nuori onkin erityislapsi/nuori esimerkiksi toimintakyvyn heikkouden takia, mistä hän voisi löytää samasta asiasta kiinnostuneita?

“Onhan meillä some-palvelut” – miksi nykyiset palvelut eivät toimi tarpeeksi hyvin?

Näkisin some-palveluiden ongelmana sen, että henkilön pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan alueelliseen tai teemaan liittyvään verkostoon. Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ns. rajat tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä teemaan liittyvissä ryhmissä ilman kunnon suodatusta minkä avulla voisi poimia alueellisia ilmoituksia.  Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen.
Alueryhmä Toimintaryhmä
Härmälä Härmälä jalkapallo Härmälä koripallo Härmälä sauvakävely
Koivistonkylä Koivistonkylä jalkapallo Koivistonkylä koripallo Koivistonkylä sauvakävely
Peltolammi Peltolammi jalkapallo Peltolammi koripallo Peltolammi sauvakävely
Viinikka Viinikka …
Nekala Nekala …
Nykyiset some-palvelut eivät ole tehokkain ratkaisu samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen, koska tietoa ei löydä kootusti. Nykytila

Henkilö joutuu syöttää manuaalisesti tapahtumatiedot kaikkiin palveluihin.

Miten lapset ja nuoret saisi liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla?

Samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen liittyvälle tiedolle tarvitaan palvelu, jossa tietoja hallinnoidaan jaettavaksi rajapintojen kautta kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainittiin. Avoimesti saatavan tiedon perusteella voidaan rakentaa käyttöliittymä, josta käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi kartalla katukoris luokituksen tapahtumat. Palvelun käyttöliittymään voidaan myös rakentaa toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista. Käyttöperiaatteiltaan ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo tai katukoris tai lautapeli kokoontumisten tapahtumatietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista käyttäjän itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä tilattaviin ilmoituksiin voisi olla seuraavat:
  • etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
  • toiminta (jalkapallo, katukoris, sauvakävely, lautapelit),
  • ajankohta (klo 18-20 välillä)
Avoimen tiedon ansiosta samat tiedot voidaan tarjota äärettömän monella käyttöliittymällä:
  • Katukorista Suomessa -sivusto
  • Tanssi meidän kanssa -sivusto
  • Tekemistä Suomessa -sivusto
  • Liikkuva Tampere – sivusto
  • Höntsät kartalla -apps
  • Vapaaehtoiset lasten ja nuorten liikuttajat -apps
  • Google Maps, Bing ja muut kaupalliset sivustot
Tulevaisuudessa
Kaavio missä henkilö syöttää tiedot yhteen järjestelmään ja rajapinnat jakaa sen edelleen.

Henkilön tarvitsee syöttää tapahtumatieto vain yhteen järjestelmään, jonka jälkeen järjestelmät hakee ja jakaa tiedot eteenpäin rajapintojen kautta.

Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä

Palvelun kehittämistä ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä, sillä Turun kaupunki julkaisi tapahtumatietojen hallintaan käytettävän tietojärjestelmän avoimella lähdekoodilla kaikkien saataville. Järjestelmän lähdekoodi on saatavilla Turun kaupungin GitHub-tililtä. Pienillä muutoksilla Turussa kehitettyyn järjestelmään voidaan toteuttaa aikaisemmin mainitut toiminnallisuudet. Oma arvioni toteutuskustannuksista on 100 000€ eli tuolla rahalla voidaan toteuttaa kansallinen palvelu, joka tehostaisi merkittävästi samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamista. Toki ylläpito ja moderointi vaatii resursseja ja sitä kautta aiheuttaa kustannuksia. Kokonaiskustannus on kuitenkin pieni suhteessa hyötyihin, joita on alla lueteltuna.

Hyödyt palvelusta

 Alla lueteltuna mahdollisia hyötyjä satunnaisessa järjestyksessä:
  • Yhteisöllisyys kasvaa
  • Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
  • Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
  • Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
  • Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
  • Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä pitää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”

Kenen toimesta tapahtumatietoja palveluun?

Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat tuottaa tietoja palveluun:
  • Pelikaveria kaipaavat
  • Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
  • Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
  • Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
  • Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
  • Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
  • Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.

Innostuitko ideasta?

Mikäli innostuit ideasta ja haluat olla mukana asian edistämisessä niin valitse seuraavista vaihtoehdoista mieluisat.
  1. Osallistumalla kaikilla mahdollisilla tavoilla idean edistämiseen.
  2. Jaa kirjoitusta.
  3. Tykkäämällä idean edistämiseksi perustetusta Facebook-palvelun sivusta Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla. Tykkäämällä sivusta saadaan tietoa kuinka moni kannattaa idean edistämistä eli saadaan rahoittajille ja päättäjille tietoa.
  4. Seuraamalla idealle perustettua Twitter-tiliä.
  5. Osallistumalla keskusteluun Kokeilun paikka palvelussa.
  6. Ehdota tapaa…
Olen itse tämän idean edistämisessä täysillä mukana, sillä minulla ei ole mitään hävittävää vaan ainoastaan voitettavaa. Samalla voittavat myös lapset ja nuoret.  The post Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla appeared first on Open Knowledge Finland.

Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa?

Raimo Muurinen - April 27, 2017 in 6aika, avoimuus, avoin, avoin data, blog, businss, Data, Featured, liiketoiminta, okffi, okfi, Open Knowledge, open knowledge finland, tieto

Tieto on aarre. Aarrekartta tiedon luokse.

Avoimen datan kartoituksessa etsitään tiedosta tehtyjä aarteita. (Kuva on CC-lisensoitua kuvapankkimateriaalia, eikä sen tekemisessä ole käytetty julkisia varoja)

Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?   Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.   “Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”   Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.   Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.   Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.   Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.   Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.   Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.   Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi. Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017. The post Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa? appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

Heidi Laine - January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

Heidi Laine - January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

Toimia kansalaistieteen edistämiseksi

Heidi Laine - January 19, 2017 in avoin tiede, avoin tutkimus, blog, jaettu ymmärrys, kansalaistiede, Open Science, selvitys, toimenpidesuositus, webinaari, Working Groups, yhteistuottaminen

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta). Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia. Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia. Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista. Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa. Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

  • Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
  • kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
  • tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
  • kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
  • tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
  • sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön? B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta. C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

  1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri
Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.
  1. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin
Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.
  1. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla
Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.
  1. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen
Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.
  1. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta
Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.
  1. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi
Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.
  1. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi
Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.     The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.