You are browsing the archive for Freedom of Information.

Finland remains a leading country in the transparency of academic publishing costs

- August 27, 2018 in Freedom of Information, Open Science

The Finnish Ministry of Education and Culture (MoE) just released the price information for academic publishing agreements for 2017. With this, the price information for virtually all academic publishers is now openly available for most academic institutions in Finland 2010-2017. The data is available for download under creative commons. Further information of this data release is available in Finnish. The data release is said to increase the transparency of publishing prices, support international discussion on the licensing fees, and promote open science. With this, Finland maintains the leading position in the transparency of academic publishing prices and agreements. The 2017 price data release by MoE follows the recent release of full text agreements with several major publishers by FinELib, the consortium of Finnish academic libraries and a report commissioned by MoE, developing systematic evaluation criteria to assess the openness of major academic publishers. Notably, these price data releases have been triggered by the initial freedom of information (FOI) requests and a 2014 court appeal by Finnish open science advocates, coordinated by Open Science work group of the Open Knowledge Finland. This was initially inspired by related efforts in the UK and USA. To our knowledge the FInnish pricing data is, however, the most complete national data set to date in terms of institutional and temporal coverage. Related efforts have been subsequently taken place in several other countries. Without the dedicated grass-roots activities of the Finnish open science advocates this information might still remain closed today. In fact, this is the prevailing situation in most countries. At Open Knowledge FInland we hope that the Ministry of Education and Culture will continue to support the collection and availability of information on academic publishing costs in the long term. This will enable continuous transparent monitoring of the development of academic publishing prices  over time and sets a unique example for other countries to follow.           The post Finland remains a leading country in the transparency of academic publishing costs appeared first on Open Knowledge Finland.

Finland remains a leading country in the transparency of academic publishing costs

- August 27, 2018 in Freedom of Information

Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta

- December 1, 2017 in avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, blog, chydenius, Featured, Freedom of Information, helsingin sanoimain säätiö, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, palkinto, tietämisen vapauden päivä, vaikuttamisrekisteri, vaikuttamistyö

    Open Knowledge Finland on tänään 1.12.2017 saanut huomattavan tunnustuksen Chydenius-säätiöltä. Alla Chydenius-säätiön tiedote kokonaisuudessaan.

Chydenius-mitalit kahdelle lobbausrekisterien edistäjälle

 

Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät tänään perjantaina Tietämisen vapauden päivän seminaarin lobbauksen avoimuudesta. Päivälehden museolla (klo 14-16) järjestettävä tilaisuus liittyi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (2.12.1766) vuosipäivän viettoon.

Seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali tunnustuksena kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta Chydeniuksen avoimuusperiaatteiden hyväksi. 
Chydeniuksen avoimuusmitalin saivat ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Open Knowledge Finland ry vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Perusteluissa todetaan, että lobbari
rekisteri edistää keskustelua vaikuttamistoiminnasta tavalla, joka tunnistaa toisaalta demokratiaan kuuluvan sananvapauden tärkeyden ja toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen.

ProComin osalta todetaan lisäksi, että lobbarirekisterin perustaminen on edistänyt keskustelua vaikuttajaviestintään liittyvistä eettisistä periaatteista ja alan sisäisestä itsesääntelystä. Open Knowledge Finlandin ansioista todetaan, että sen käynnistämä kampanja lainsäätäjiin suuntautuvan lobbauksen kattavasta rekisteristä on vahvistanut keskustelua kansainvälisesti parhaista avoimuuskäytännöistä.

Mitalien myöntämisestä olivat päättäneet Anders Chydenius -säätiö ja Chydenius-instituutin kannatusyhdistys. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen mukaan Anders Chydenius -säätiö haluaa edistää avoimuuskeskustelua, joka pyrkii huomioimaan
 sekä päätöksenteon transparenssin että tavallisten kansalaisten yksityisyydensuojan merkityksen.
 

Aikaisemmat mitalit avoimille innovaatioille, kansainvälisten järjestöjen toiminnalle ja tutkivalle journalismille

Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöille.
Edellisellä kerralla saajana on tutkiva journamismi, kun taloustoimittaja Jyri Hänninen ja TV-toimittaja Minna Knus-Galán palkittiin sillä perusteella, että he ovat osallistuneet kansainvälisesti merkittävällä tavalla pääomavirtojen julkisuuden edistämiseen.
Mitali on myönnetty kaksi kertaa kansainvälisten järjestöjen vaikuttajille. Mitali on myönnetty Etyjin mediavaltuutettu Miklos Harasztille, jonka ansiot liittyvät julkisuuslainsäädännön edistämiseen Itä-Euroopassa, sekä Unescon pääjohtaja Irina Bokovalle, joka palkittiin roolistaan Unescon sananvapaustyön johtamisessa.
Ensimmäinen Chydeniuksen avoimuusmitali on myönnetty Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjälle Linus Torvaldsille, joka palkittiin avointen innovaatioiden edistämisestä.
Lisätietoja: asiamies Juha Mustonen, 040 356 3782
 
Lisätietoja lobbausrekisteriin liittyvästä Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteesta ja kampanjasta:
Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry,
040 5255153,
 teemu.ropponen@okf.fi
Kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2653
WWW: www.lobbauslapinakyvaksi.fi
Facebook: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi
Twitter: @LobbausAloite
The post Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta appeared first on Open Knowledge Finland.

How mundane admin records helped open Finnish politics: An example of “impolite” transparency advocacy

- November 16, 2017 in Freedom of Information, OK Finland, open politics, Transparency

This blogpost was jointly written by Aleksi Knuutila and Georgia Panagiotidou. Their bio’s can be found at the bottom of the page. In a recent blog post Tom Steinberg, long-term advocate of transparency and open data, looked back on what advocacy groups working on open government had achieved in the past decade. Overall, progress is disappointing. Freedom of Information laws are under threat in many countries, and for all the enthusiasm for open data, much of the information that is public interest remains closed. Public and official support for transparency might be at an all time high, but that doesn’t necessarily mean that governments are transparent. Steinberg blames the poor progress on one vice of the advocacy groups: being excessively polite. In his interpretation, groups working on transparency, particularly in his native UK, have relied on collaborative, win-win solutions with public authorities. They had been “like a caged bear, tamed by a zookeeper through the feeding of endless tidbits and snacks”. Significant victories in transparency, however, always had associated losers. Meaningful information about institutions made public will have consequences for people in a position of power. That is why strong initiatives for transparency are rarely the result of “polite” efforts, of collaboration and persuasion. They happen when decision-makers face enough pressure to make transparency seem more attractive than any alternative. The pressure for opening government information can result from transparency itself, especially when it is forced on government. Here the method with which information is made available matters a great deal. Metahaven, a Dutch design collective, coined the term black transparency for the situations in which disclosure happens in an uninvited or involuntary way. The exposed information may itself demonstrate how its systematic availability can be in the public interest. Yet what can be as revealing in black transparency is the response of the authorities, whose reactions in themselves can show their limited commitment to ideals of openness. Over the past few years, a public struggle took place in Finland regarding information about who influences legislation. Open Knowledge Finland played a part in shifting the debate and agenda by managing to make public a part of the information in question. The story demonstrates both the value and limitations of opening up data as a method of advocacy.

Finland is not perfect after all

Despite its reputation for good governance, Finnish politics is exceptionally opaque when it comes to information about who wields influence in political decisions. In recent years lobbying has become more professional and increasingly happens through hired communications agencies. Large reforms, such as the overhaul of health care, have been mired by the revolving doors (many links in Finnish) between those who design the rules in government and the interest groups looking to exploit them. Yet lobbying in the country is essentially unregulated, and little information is available about who is consulted or how much different interest groups spend on lobbying. While regulating lobbying is a challenge – and transparency can remain toothless – for instance the European Commission keeps an open log about meetings with interest groups and requires them to publish information about their expenditure on lobbying. Some mundane administrative records become surprisingly important in the public discussion about transparency. The Finnish parliament, like virtually any public building, keeps a log of people who enter and leave. These visitor logs are kept ostensibly for security and are not necessarily designed to be used for other purposes. Yet Finnish activists and journalists, associated with the NGO Open Ministry and the broadcaster Svenska Yle, seized these records to study the influence of private interests. After an initiative to reform copyright law was dropped by parliament in 2014, the group filed freedom of information requests to access the parliament’s visitor log, to see who had met with the MPs influential in the case. Parliament refused to release the information, and over two years of debate in courts followed. In December 2016 the supreme administrative court declared the records public. Despite the court’s decision, parliament still made access difficult. Following the judgment, the parliament administration began to delete the visitor log daily, making the most recent information about who MPs meet inaccessible. The court’s decision still forced them to keep an archive of older data. In apparent breach of law, the administration did not release this information in electronic format. When faced with requests for access to the records, parliament printed them on paper and insisted that people come to their office to view them. The situation was unusual: the institution responsible for legislation had also decided that it could choose not to follow the instructions of the courts that interpret law. At this stage, Open Knowledge Finland secured the resources for a wider study of the parliament visitor logs. Because of the administration’s refusal to release the data electronically, we were uncertain what the best course of action was. Nobody knew what the content of the logs would be and whether going through them would be worth the effort. Still, we decided that we should collect and make the information available as soon as possible, while the archive that parliament kept still had some possible public relevance. Collecting and processing the data turned out to be a long process.

The hard work of turning documents into data

In the summer of 2017 the parliament’s administrative offices, on a side street behind the iconic main building, became familiar to us. After having our bags scanned in security, the staff would lead us to a meeting room. Two thick folders filled with papers had been placed on the table, containing the logs of all parliamentary meetings for a period of three months. We were always three people going to parliament, armed with cameras and staplers. After removing the staples from the printouts, we would take photographs in a carefully framed, standardised frame. To photograph the entire available archive, data from a complete year, required close to 2,000 images and four visits to the parliament offices. Taking the photos in a carefully cropped way was important, since the next challenge was to turn these images into electronic format again. Only in this way could we have the data as a structured dataset that could be searched and queried. For this task open source tools proved invaluable. We used Tesseract for extracting the text from the images, and Tabula for making sure that the text was placed in structured tables. The process, so-called optical character recognition, was inevitably prone to errors. Some errors we were able to correct using tools such as OpenRefine, which is able to identify the likely mistakes in the dataset. Despite the corrections, we made sure the dataset includes references to the original photos, so that the digitised content could be verified from them. Transforming the paper documents into a useable database required roughly one month of full-time work, spread between our team members. Yet this was only the first step. The content of the visitor log itself was fairly sparse, in most cases only containing dates and names, and little information about people’s affiliations, let alone the content of their meetings. To refine it, we scraped the parliament’s website and connected the names that occur in the log with the identities and affiliations of members of parliament and party staff. Using simple crowdsourcing techniques and public sources of information, we looked at a sample of the 500 people that most frequently visited parliament and tried to understand who they were working for. This stage of refinement required some tricky editorial choices, determining which questions we wanted the data to answer. We chose for instance to classify the most frequent visitors, to be able to answer questions about what parties are most frequently connected to particular types of visitors.

Collaboration with the media

For data geeks like us, being able to access this information was exciting enough. Yet for our final goal, making a case for better regulation on lobbying, releasing a dataset was not sufficient. We chose to partner with investigative journalists, who would be able to present, verify and contextualise the information to a broader audience. Our own analytical efforts focused broader patterns and regularities in the data, while journalists who have been covering Finnish politics for a long time were able to find the most relevant facts and narratives from the data. We gave the data under an embargo to some key journalists, so they would have the time and resources to work on the information. Afterwards the data was available to all journalists who requested it for their own work. We were lucky that there was sustained media interest in the information. Alfred Harmsworth, the founder of the Daily Mirror, is attributed with the quote “news is what somebody somewhere wants to suppress; the rest is advertising”. In the same vein, when the story broke that the Finnish parliament had started deleting the most recent data about visitors, the interest in the historical records was guaranteed. Despite the heightened interest, we also became conscious of how difficult it was for the media to interpret data. This was not just because of a lack of technical skills. There simply was such a significant amount of information – details of about 25,000 visits to parliament – that isolating the most meaningful pieces of information or getting an overview of what had happened was a challenge. For news organisations, for whom the dedication of staff even for days on a topic was a significant undertaking, investing into this kind of research was a risk. Even if they would spend the time going through the data, the returns of doing this were uncertain and unclear. After we released the data to a wider range of publications, many news outlets ended up running fairly superficial stories based on the data, focusing on for instance the most frequently occurring names and other quantities, instead of going through the investigative effort of interrogating the significance of the meetings described in the logs. Information that is in the form of lists lends itself easily to clickbait-like titles. For media outlets that could not wait for their competition to beat them to it, this was to be expected. The news coverage was probably weakened by the fact that we could not share the data with a broader public, due to the fact that it contained personal details that were potentially sensitive. For instance Naomi Colvin has suggested that searchable public databases, that open information for wider scrutiny and discovery, can help to beat the fast tempo of the news cycle and maintain the relevance of datasets.

The stories that resulted from the data

What did journalists find when they wrote stories based on the data? Suomen Kuvalehti ran an in-depth feature that included investigations into the private companies that were most active lobbying. These included a Russian-backed payday loans provider as well as Uber, whose well-funded efforts extend even to Finland. YLE, the Finnish public broadcaster, described the privileged access that representatives of nuclear power enjoyed, while the newspaper Aamulehti showed how individual meetings between legislators and the finance industry had managed to shift regulation. Our own study of the data showed how representatives of private industry were more likely to have access to parties of the governing coalition, while unions and NGOs met more often with opposition parties. In essence, the stories provided detail about how well-resourced actors were best placed to influence legislation. It confirmed, a cynical person might note, what most people had thought to be the case in the first place. Yet having clear documentation of this phenomenon may well make it harder to ignore. This line of argumentation was often raised with recent large leaks, the value of which may not lie in making public new facts, but providing the concrete data that makes the issue impossible to ignore. “From now on, we can’t pretend we don’t know”, as Slavoj Zizek ironically noted on Wikileaks. Overall the media response was large. According to our media tracking, at least 50 articles were written in response to the release of the data. Several national newspapers ran editorials on the need for establishing rules for lobbying. In response, four political parties, out of the eight represented in parliament, declared that they would start publishing their own meetings with lobbyists. Parliament was forced to concede, and began to release daily snapshots of data about meetings in an electronic format. These were significant victories, both in practices of transparency as well as changing the policy agenda.

On the importance of time and resources

For a small NGO such as ours, the digitising and processing of information on this scale would obviously not have been possible recently, perhaps even five years ago. Our work was expedited by the availability of powerful open source tools for difficult tasks such as optical character recognition and correcting errors. Being a small association had its advantages as well, as we were aided by the network around the organisation, from which we were able to draw volunteers in areas from data science to media strategy. In many cases governments contain the consequences of releasing information through a kind of excess of transparency: they release so many documents, often in formats that are hard to process, that their meaning becomes muddled. When documents can be automatically processed and queried, this strategy weakens. Still, it would be naive to think that technology is enough to make information advocacy effective or enough to allow everybody to participate in it. This line of work was possible due to some people’s commitment and personal sacrifice that spanned several years, as well as significant amounts of funding on the right moments. Notably, no newsroom would by themselves have had the resources to sustain the several months of labour that working through the data required. The strategy of being less “polite”, in Tom Steinberg’s terms, may well be desirable, but the obvious challenge is securing the resources to do it.   Author bio’s Dr. Aleksi Knuutila is a social scientist with a focus on civic technologies and the politics of data, and an interest in applying both computational and qualitative methods for investigation and research. As a researcher with Open Knowledge Finland, he has advised the Finnish government on their personal data strategy and studied political lobbying using public sources of data. He is currently working on an a toolkit for using freedom of information for investigating how data and analytics are used in the public sector.

Georgia Panagiotidou is a software developer and data visualisation designer, with a focus on the intersections between media and technology. She was part of the Helsingin Sanomat data desk where she used to work to make data stories more reader friendly. Now, among other things, she works in data journalism projects most recently with Open Knowledge Finland to digitise and analyse the Finnish parliament visitor’s log. Her interests lie in open data, civic tech, data journalism and media art. We would like to thank the following people who gave an invaluable contribution to the work: Sneha Das, Jari Hanska, Antti Knuutila, Erkka Laitinen, Juuso Parkkinen, Tuomas Peltomäki, Aleksi Romanov, Liisi Soroush, Salla Thure

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

- October 14, 2017 in avoimuus, avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, citizen initiative, demokratia, eduskunta, Featured, Freedom of Information, kansalaisaloite, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbaus läpinäkyväksi, lobbausrekisteri, lobby registry, Nofications, Open Democracy, Open Government Data, parliament, projects, riksdagen, vaikuttaminen, vierailijatiedot

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 09:00

Open Knowledge Finland ry

Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistävät kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Lobbaus läpinäkyväksi -aloite tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen eduskunnan työjärjestystä muuttamalla. (Suora linkki allekirjoitukseen>> Kansalaisaloite loisi yhteiset käytännöt kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamiseen, mutta suojaisi tavallisten kansalaisten yksityisyyden. “Vaikuttamistyö eli lobbaaminen kuuluu demokratiaan, mutta salailu ei ole nykypäivää. Esimerkiksi tuorein eduskunnan kansliatoimikunnan päätös säilyttää vierailijatiedot yhden päivän ajan on aivan riittämätön”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen. Lobbausrekisterissä ilmoitettaisiin kansanedustajien kaikki tapaamiset ja tiedot kuten osallistuneiden nimet, taustayhteisöt ja toimeksiantajat. Myös tapaamiseen liittyvä aineisto tulisi julkiseksi. Lisäksi jo olemassa oleva kansanedustajien sidonnaisuusrekisteri sekä valtiopäiväasiakirjat olisivat saatavilla kansalaisille avoimena tietona. “Eduskunnan pitäisi maamme ylintä valtaa käyttävänä tahona näyttää avoimuudessa esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Aloitteemme on askel kattavampaan muutokseen. Uskomme lobbausrekisterin lisäävän luottamusta poliittisen järjestelmän ja tukevan laajempaa osallistumista päätöksiin”, toteaa puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä. Tutkimus osoittaa avoimuuden tarpeen Open Knowledge Finland tutki eduskunnan vierailijatietoja yhteensä 24 500 vierailusta 11 kuukauden ajalta vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tutkimuksen otoksessa elinkeinoelämän etujärjestöjen eduskuntavierailuista noin kolme neljäsosaa on kytköksissä hallituspuolueisiin. Muiden etujärjestöjen edustajat tapaavat useimmin oppositiota ja käyvät eduskunnassa harvemmin. “Eduskunnan vierailijatiedot antavat vaillinaisen mutta kiinnostavan näkökulman lobbaukseen, josta on tällä hetkellä vähän julkista tietoa saatavilla. Eduskunta julkaisee listat valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta vaikuttamisen painopiste on selvästi muualla”, sanoo Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finlandin tutkija. Esimerkiksi vuonna 2014 valiokunnissa kuultiin noin 6 600 asiantuntijaa. Muut vierailut päättäjien luona ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien sekä heidän avustajiensa tapaavat vuosittain eduskunnassa noin 14 400 vierailijaa. —

Open Knowledge Finland on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on osa suurempaa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää avointa dataa, tiedon julkisuusperiaatteen toteutumista sekä avointa yhteiskuntaa Suomessa.

Lisätietoja:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland, 040 5255153, teemu.ropponen@okf.fi Joonas Pekkanen, puheenjohtaja, Avoin ministeriö, 050 5846800, joonas.pekkanen@avoinministerio.fi

 

www.lobbauslapinakyvaksi.fi FB: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi Twitter: @LobbausAloite

The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta

- October 8, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, Open Democracy, Open Government Data, projects

Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnasta vierailleista tietokannan, joka kuvaa yli 24 500 tapaamista eduskunnassa, vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa ilman läpinäkyvyyttä tai yhteisiä pelisääntöjä. Järjestö tarjoaa tietokannan kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Eduskunta pitää kirjaa rakennuksessa päättäjien vieraana olleista henkilöistä. Vierailijatiedot kertovat siis muun muassa mitä asiantuntijoita, järjestöjä ja yrityksiä kansanedustajat ovat kuulleet. Eduskunta päätti alkaa tuhota vierailijatietoja siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus oli todennut ne julkisiksi. Aiheesta syntyi paljon julkista keskustelua syyskuussa.  Tosiasiassa silppurilta säilyi joukko vanhempia tietoja. Kun eduskunta viime huhtikuussa alkoi tuhoamaan tietoja, se tulkitsi lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää tiedot edellisen vuoden ajalta. OKFI pyysi eduskunnalta pääsyä vanhempiin vierailijatietoihin, ja työskenteli pitkään muuttaakseen nämä sähköiseen, rakenteiseen muotoon niiden läpikäymisen helpottamiseksi. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa pimennossa ja vailla pelisääntöjä. Eduskunnassa läpinäkyvyyttä hoidetaan julkaisemalla listoja valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta muiden tapaamisten kautta tapahtuva lobbaaminen on ollut hämärän peitossa. Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella. OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja. Tietojen avulla toimittajat pystyvät kysymään parempia kysymyksiä edunvalvonnasta sekä selvittämään poliittisten päätösten taustaa. Vierailijatietojen kaltainen aineisto ei itsessään riitä edunvalvonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi, mutta OKFI toivoo sen synnyttävän keskustelua läpinäkyvyyden ja avoimempien toimintatapojen tarpeesta. Edunvalvonta kuuluu demokratiaan, mutta ongelmia syntyy silloin kun se ei ole avointa. Ilman läpinäkyvyyttä tapahtuva lobbaaminen voi kannustaa toimintatapoihin, jotka eivät kestäisi päivänvaloa. Lisäksi kansalaisilla on oikeus tietää, millä lailla eturyhmät ovat vaikuttaneet poliitikkoihin – onhan heidän vastuulla myös vaaleissa valita edustajat heidän toimintansa perusteella. OKFI ja Avoin ministeriö valmistelevat kansalaisaloitetta, joka muuttaisi eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Aloite pyrkii luomaan yhteisen järjestelmän, jonka pohjata kansanedustajan ja puolueen henkilökunta voisivat julkaista kalenteristaan tapaamisensa sidosryhmien kanssa. Aloite sekä siihen liittyvä kampanja käynnistetään lähiviikkoina. Aiheesta järjestetään lehdistötilaisuus perjantaina 13.10. kello 9. Toimittajia, jotka haluavat saada pääsyn tietokantaa pyydetään tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta pyydetään paikalle. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä osoitteessa http://okf.fi/lehdisto-ilmoittautuminen. Jos et pääse paikalle mutta haluaisit käyttää tietoja työssäsi, ota yhteyttä osoitteeseen teemu.ropponen@okf.fi. Tiedon jakaminen on mahdollista myös vastuullisesti toimivien freelance-toimittajien kanssa. Aika: Perjantai 13.10. klo 9-10

Paikka: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, FI-00180 Helsinki

The post Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta appeared first on Open Knowledge Finland.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin?

- September 22, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, julkisuuslaki, KHO, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, Open Government Data, open parliament, parliament, tietopyyntö, vaikuttamistyö

  Viime viikolla kiista eduskunnan vierailijatietojen julkisuudesta ja laajemmin keskustelu lobbaamisen ja vaikuttamistyön avoimuudesta nousi vahvasti esiin mediassa sen jälkeen kun Svenska Yle raportoi varsin erikoisista käänteistä pitkässä prosessissa. Huomasimme reilun viikon aikana yli kolmekymmentä artikkelia eri medioissa, minkä lisäksi keskustelu on käynyt erittäin vilkkaana sosiaalisessa mediassa.

Aikajanaa – mitä on oikeastaan tapahtunut

Koko prosessi on kestänyt nyt noin kolme vuotta, ei suinkaan kaksi viikkoa. Karkeasti tietopyynnöt ja kiistat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:
  • Alkuperäinen yhtä viikkoa koskeva tietopyyntö ja tietoja koskeva kiista
  • Tietopyynnön tietojen luovutustapaa (sähköisesti vai paikan päällä) koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen tietopyyntöjä koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen saatavuutta paikan päällä koskeva kiista
Toki on tärkeää huomata laajempi konteksti, eli Open Knowledge Finland ry:n ja Avoin ministeriö ry:n kannalta tässä on kokonaisuudessa on kyse vaikuttamistyön avoimuudesta – ei vain eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta ja käytöstä vaikkapa toimituksellisiin tarkoituksiin. Alla on avattu hiukan tapauksen historiaa.

2014 – Alkuperäinen tietopyyntö

Avoin ministeriö ry esitti 19.9.2014 eduskunnalle tietopyynnön eduskunnan vierailijatiedoista ajalta 10.–16.2.2014. Taustana ko. tietopyynnölle oli “Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloite ja sen käsittely eduskunnassa. Aloitteen käsittelyn yhteydessä keskusteltiin runsaasti lobbaajien vahvasta vaikutusvallasta lainsäädäntöön, esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 7.2.2014 kuinka kansanedustajat kopioivat puheensa lähes sanasta sanaan lobbausjärjestöiltä. Avoin ministeriö ry halusi selvittää, ketkä eduskunnassa kävivät lobbaamassa asian tiimoilta sivistysvaliokunnan kansanedustajia valiokunnan kuulemien virallisten asiantuntijoiden lisäksi. Ylen Linus Lång – edellisestä tietämättä eli sattumalta – pyysi vastaavanlaisia tietoja muutamaa viikkoa myöhemmin (20.10.2014), pidempää ajanjaksoa koskien. 7.11.2014 Turvallisuuspäällikkö Savola tekee päätöksen, ettei mitään tietoja luovuteta. 12.11.2014 Avoin ministeriö valittaa Savolan päätöksestä kansliatoimikunnalle. 19.12.2014 Kansliatoimikunta päätti kumota Savolan päätöksen valituksen johdosta, mutta päätti samalla, ettei tietoja kansanedustajien vieraista kuitenkaan julkaistaisi. Käytännössä tämän jälkeen eduskunta luovutti Avoin ministeriö ry:lle Exceleitä, joista oli poistettu lähes kaikki tiedot.

2015

13.1.2015 Hallintojohtajan muistion perusteella eduskunta vaatii maksua excelin sensuroimisesta. 22.1.2015 Avoin ministeriö valittaa kansliatoimikunnan päätökestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.3.2015 Eduskunta luovuttaa mustattuja Exceleitä. Käytännössä kaikki tiedot on poistettu. 13.3.2015 Eduskunta lähettää laskun mustattujen Exceleiden toimittamisesta. Avoin ministeriö hakee hallintojohtajalta muutosta 31.3.2015. Hallintojohtaja antaa valituksen johdosta 14.4.2015 uuden päätöksen, jonka mukaan lasku on aiheellinen. Avoin ministeriö valittaa asiasta eteenpäin kansliatoimikunnalle 14.4.2015. Hallintojohtaja päättää 13.5.2015 itse perua oman päätöksensä ennen kansliatoimikunnan käsittelyä ja lasku perutaan. 30.3.2015 KHO välittää eduskunnan 5.3.2015 lausunnon ja antaa Avoimelle ministeriölle mahdollisuuden antaa vastaselitys. 22.4.2015 Avoin ministeriö antaa vastaselityksen KHO:lle ja jäädään odottamaan KHO:n päätöstä.

2016 – Korkeimman hallinto-oikeuden pitkään odotettu päätös

20.12.2016 KHO antoi asiassa päätöksen Dnro 291/1/15. KHO päätti, että kansliatoimikunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava kansliatoimikunnalle uudelleen käsiteltäväksi. KHO katsoi, että julkisiksi katsottavat tiedot on annettava tietojen pyytäjälle jollakin julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

2017 – KHO:n päätöksestä toimintaan – mutta mutkia matkassa, kuviot muuttuvat

Helmikuu

KHO:n päätöksen perusteella kansliatoimikunta teki 23.2.2017 uuden päätöksen, jolla se kumosi aiemman päätöksensä ja velvoitti eduskunnan kanslian turvallisuusosaston antamaan julkisiksi katsotut tiedot (vierailijalistat) tietopyynnön mukaisesti. (liite 2) Maaliskuu

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola (yhteyshenkilö vierailijarekisteriä koskevissa asioissa) ilmoittaa sähköpostitse 3.3.2017  että “rekisterissä olevia tietoja säilytetään enintään 12 kuukauden ajan. Näin ollen totean, että pyytämiänne tietoja ei ole enää saatavissa.”(liite 3). Eduskunta siis tuhosi julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kohteena olevia, myöhemmin KHO:n päätöksellä julkiseksi määrättyjä dokumentteja luovuttamatta näitä tietoja alkuperäiselle pyytäjälle (!!!).

Huhtikuu

Eduskunta (kansliatoimikunnan päätöksellä) muutti 24.4.2017 vierailijatietoa koskevan järjestelmän rekisteriselostetta (liitteet 5 ja 6) siten, että tietoja säilytettäisiin vain päivän ajan. Tämä selvisi vasta kesäkuussa 2017. (Vanha rekisteriseloste 14.4.2014; Uudet:  “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”, “Kulunvalvontapöytäkirja E”, “Kulunvalvontapöytäkirja F” voimassa 24.4.2017 alkaen)  

Toukokuu

8.5.2017 Avoin ministeriö ry uuden tekee tietopyynnön, koskien vierailijatietoja yhdeltä viikolta 2017, 20.-26.3.2017, vaatien ne sähköisessä muodossa, mustaamattomina, kuten KHO on linjannut. 16.5.2017 Turvallisuusjohtaja Savolan päätöksen mukaisesti tietoja ei voida luovuttaa sähköisesti Avoimelle ministeriölle.

Kesäkuu

1.6.2017 Avoin ministeriö esittää kansliatoimikunnalle oikaisuvaatimuksen koskien Savolan päätöstä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti. Saimme vihiä, ettei tietoja enää tallenneta kuten aiemmin, joten teemme varmuuden vuoksi päiväkohtaisen tietopyynnön, kuvitellen, ettei tietoja voida tuhota ennenkuin asiaa koskeva oikeusprosessi on käsitelty. 2.6.2017 lähtien Open Knowledge Finland ry on tehnyt eduskunnalle useita erillisiä yksittäisiä päiviä koskevia vastaavia tietopyyntöjä – ko. päivän aikana, ennakoivasti, jne. Tietopyyntöihin on erikseen kirjattu toteamus näkemyksestämme, että tietopyyntöjä EI tule tuhota ennen kuin mahdollisista kielteisistä päätöksistä on valitettu. Näihin tietopyyntöihin eduskunta on vastannut toteamalla, ettei tietoja ole enää olemassa: “tietoja ei ole mahdollista luovuttaa, koska tiedot on henkilörekisterilain mukaisen rekisteriselosteen mukaisesti hävitetty. Tiedot hävitetään automaattisesti päivittäin”  (liite 4). Pyydämme myös tapaamista, jotta voimme sopia mekanismeista, että saamme tiedon KHO:n linjaamalla tavalla, mutta noudattaen tietoturvaa, yksityisyyttä ja rekisteriselostetta. Tapaamisehdotusta ei kommentoida. 15.6.2017 Kansliatoimikunta hylkää Avoin ministeriö ry:n oikaisuvaatimuksen.

Heinäkuu

Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry kantelevat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee eduskunnan käytäntöä tuhota asiakirja-aineistoa, joihin kohdistuu vireillä oleva julkisuuslain mukainen tietopyyntö ja tietojen luovutukseen liittyvä mahdollinen oikeuskäsittely. Avoin ministeriö ry valittaa hallinto-oikeudelle johtuen eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksestä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti vastoin KHO:n linjausta.

Syyskuu

7.-8.9.2017 Open Knowledge Finland jatkaa uusien päiväkohtaisten tietopyyntöjen tekemistä. 11.9.2017 Svenska Yle raportoi asiasta, ja julkinen keskustelu kiihtyy. Viime viikkojen mediaseurantaa löytyy täältä. 12.9.2017 Hallintojohtaja linjaa, että vierailjatietoja saa käydä katsomassa paikan päällä eduskunnassa. Ainakin Open Knowledge Finland ja Helsingin Sanomat käyvät paikan päällä, tietoja ei edelleenkään luovuteta. Eduskunta vetoaa, että KHO:n päätös koskisi vain vanhaa tietoa. Nähdäksemme tämä ei pidä paikkaansa, vaan KHO:n tapaukset ovat luonteeltaan ennakkopäätöksiä. KHO on luonnollisesti pohtinut asiaa myös yksityisyydensuojan ym. kannalta. 14.9.2017 Varapuhemies Mauri Pekkarinen ilmoittaa, että tarve esim. lobbarirekisterille selvitetään. 12.-15.9.2017 Open Knowledge Finland käy päivittäin pyytämässä tietoja, saamatta niitä. Käsityksemme mukaan useat mediat ovat tehneet samoin, onnistumatta. Eduskunta ei kirjaa suullisesti tehtyjä tietopyyntöjä edes pyydettäessä (pidämme tätä erikoisena yksityiskohtana). 11.9.-17.9.2017 Keskustelu vierailijalistoista sekä laajemmin lobbausrekisteristä ja lobbauksen pelisäännöistä kiihtyy, yli 30 artikkelia johtavissa medioissa julkaistaan – ja onpa asia myös pilakuvissa ja Ylen Uutisvuodossa. 🙂 20.9. Sen koommin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuin professori Olli Mäenpää eivät anna tukeaan salailulle. 21.9. Vieraslistojen panttaamisesta on tehty neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Miten tästä eteenpäin – kohti visiota avoimesta eduskunnasta

Itse vierailijatietoa koskevan kiistan suhteen odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyä ja asiasta on myös kanneltu oikeuskanslerille joidenkin tahojen toimesta. Mahdollisesti joudumme valittamaan vielä evätyistä päiväkohtaisista tiedoista uudelleen. Tuhottua tietoa on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta saada palautettua. Tässä on kyseessä on kuitenkin paljon isompi asia kuin vain eduskunnan vierailijalistat. Eduskunnan kansliatoimikunta on luvannut selvittää tarvetta jonkinlaiselle lobbaus- ja/tai lobbarirekisterille. Myös Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminto on vihdoin allokoinut asian tutkimiseen vähän varoja. Mielestämme on tärkeää, että tähän keskusteluun osallistuu monipuolisesti poliittinen johto, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunta! Haluamme olla ylpeitä avoimesta eduskunnasta! Ohessa muutamia alustavia ajatuksia miten tästä voitaisiin päästä eteenpäin – tärkeää on kuitenkin pohtia ja valmistella #yhdessä, mukaan poliittinen johto, virkamiehet, kansalaisyhteiskunta ja lobbarit.
  1. Poliittinen tahtotila ja visio. Tällä hetkellä avoimuutta edistetään lähinnä pakon edessä. Samaan aikaan esimerkiksi osa maamme historian räikeimpiä korruptiotapauksia on noussut esiin. Avoin eduskunta ja avoin vaikuttaminen vaatii johtajuutta ja visioita, ei vain selvityksiä.
  2. Lobbausrekisterin käyttöönotto eduskunnassa ja sen laajentaminen seuraavassa vaiheessa muuhun julkishallintoon (ja sen edellyttämän lainsäädännön valmistelu). Eduskunnan ei tarvitse jäädä lainsäädäntöä tässä odottamaan vaan voisi esimerkiksi järjestää kokeilun tästä jo saman tien lainsäädäntöä odotellessa. Näkemyksemme mukaan olennaista on nimenomaan LOBBAUSrekisteri, ei lobbarirekisteri. Lobbarit tiedetään jo. Eduskunnan varapuhemies Pekkarinen on ilmoittanut asian otettavan nopeasti käsittelyyn – luonnollisesti odotamme, että kansalaisyhteiskunta kutsutaan mukaan keskusteluun, vielä sellaisia kutsuja ei ole näkynyt.
  3. Avoin data. Eduskunnan aineiston julkaiseminen verkkosivujen lisäksi koneluettavassa rakenteellisessa muodossa, jotta sitä voidaan helpommin jatkokäsitellä. Lainsäädäntöasiakirja-aineiston lisäksi rakenteelliseen (ja tarkempaan esim. y-tunnukset sisältävään) dataan pitäisi päästä muun muassa sidonnaisuusrekisterin osalta.
  4. Valiokuntien työskentelyä tulisi avata. Yksi helppo, mutta merkittävä askel olisi, että asiantuntijalausunnot tulisivat julki heti, kun ne on saatu. Tämä edistää ajankohtaista julkista keskustelua – nyt asiantuntijoiden lausunnot tulevat julki vasta, kun poliittiset linjaukset ovat niiden pohjalta tehty,olivat asiantuntijalausunnot kuinka kyseenalaistettavissa tahansa.
  5. Sidonnaisuusilmoitusten laajentamista tulisi harkita. Esimerkiksi valtiosihteerit, poliittiset avustajat ja korkeat virkamiehet käyttävät huomattavaa valtaa. Olisi hyvä harkita missä määrin heidän tulisi ilmoittaa omista sidonnaisuuksistaan.
  6. Luodaan pysyvät avoimet prosessit sille, miten eduskunnan työskentelyä jatkuvasti kehitetään avoimempaan, osallistavampaan ja vastuullisempaan suuntaan pitäisi luoda yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa.  Avoimuuteen liittyviä prosesseja ja uudistuksia tulisi kirjata esimerkiksi eduskunnan työjärjestykseen, jolloin ne olisivat riittävän velvoittavia.
Jäämme odottamaan mielenkiinnolla miten avoimesti seuraavia askelia otetaan Teemu Ropponen Toiminnanjohtaja Open Knowledge Finland ry Joonas Pekkanen Avoin ministeriö ry Aleksi Knuutila Tutkija Open Knowledge Finland ry

Liitetiedostot (ym. linkkejä täydentäen)

  1. KHO:n päätös 20.12.2016, Dnro 291/1/15
  2. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös 23.2.2017
  3. Jukka Savolan sähköposti 3.3.2017
  4. Jukka Savolan päätös 14.6.2017 koskien päiväkohtaisia tietopyyntöjä
  5. Eduskunnan kulunvalvontatietojen rekisteriseloste 14.4.2014
  6. Eduskunnan kulunvalvontatietojen päivitetyt rekisteriselosteet 24.4.2017 alkaen
    1. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”  (Eduskunnan C- ja D-rakennuksien kulunvalvonta.)
    2. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja E”  (Eduskuntatalon (päärakennus) kulunvalvonta (Eduskuntatalon peruskorjauksen aikana väistötilana toimivan S-talon kulunvalvonta).
    3. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja F”  (Eduskunnan lisärakennuksen kulunvalvonta)
The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin? appeared first on Open Knowledge Finland.

Brazil’s Information Access Law and the problem of ‘un-anonymous’ request for public information

- July 19, 2017 in Brazil, Freedom of Information, OK Brazil, Open Government Partnership

It is critical to build mechanisms that allow and promote the exercise of right to information access in a way that is safe to Information Access Law users. In this blog, Ariel Kogan (managing director of Open Knowledge Brasil) and Fabiano Angélico (transparency and integrity adviser and author of the book “Lei de Acesso à Informação: Reforço ao Controle Democrático” (Information Access Act: Reinforcement for the Democratic Control) ) talk about the importance of anonymous requests of information to preserve the identity, privacy and safety of citizens. According to the Brazilian Information Access Law, which has been effective for five years this May, the information requesting party – either an individual or an entity – needs to inform the government authority of its name and a document number. This obligation has shown to be problematic, especially for journalists and activists who search for information that might uncover cases of corruption or misappropriation of public resources.  Brazil submitted its third action plan to Open Government Partnership in December of 2016. One of the country’s commitments is to “create new mechanisms or improve existing mechanisms to evaluate and monitor the passive transparency of Law 12.527 of 2011 in the Federal Government”. Another commitment is to “safeguard the requesting party’s identity under excusable cases through adjustments in request procedures and channels”. 

Image: Digital Rights LAC (CC-BY-SA 2.0)

Brazil has however failed to adhere to some of the commitments of the Open Government Partnership. The following paragraphs document the treatment meted out to some individuals who have dared to use the Information Access Act to request for somewhat sensitive data. Several cases of subtle or aggressive threats, employee termination and other kinds of reprisals have been reported. A member of a non-governmental organisation (NGO), Renato used a state government’s system to request information on their military police. A military police officer responded to his request with a threatening tone. The officer even mentioned the names of the fundraisers of the NGO of which Renato is a member. Joana, a federal government public employee, requested a ministry information about a quite controversial contract. Shortly afterwards and without previous notice, she was dismissed from her leadership position while she was on vacation. João, a state company public employee, suspected that the company’s top executives were misusing public funds. He asked his brother to request information access. He was then discharged with cause for disobedience. Feeling threatened, Maria was afraid to request information about the budget execution of the town where she lived. Searching the Internet, she found another person who lived in a very distant town who was in a similar situation. They then decided to exchange favours, and one requested information on behalf of the other. It was safer for both of them. Manoel, a journalist, requested information from a city hall via the Information Access Act. However, he didn’t inform that he was a journalist. In a few days, the municipal secretary of communications called him and, is a less than cordial tone, said that Manoel didn’t need to use the Information Access Law to collect data.  All names mentioned above are fictitious.  The reported cases, however, are unfortunately real. In addition to discharges and threatens, the requesting party identification leads the government to respond to information requests according to the requesting party “status”. Research in several countries, including Brazil, shows that the response to the same information request is more complete when the requesting party is identified as an investigator from a renowned university, for example than when the individual is identified just by his/her name. These cases demonstrate that the identification of the requesting party may have not democratic and republican consequences. In all cases, an illegal and disproportionate force was used to silence requests for information. It is, therefore, critical to develop mechanisms that allow and promote the exercise of the right to safely and, if necessary, anonymously access information. This would be enriching for all and would allow social control in many critical situations. The Information Access Act may be an excellent tool to identify and monitor suspicions of misuse of public resources, contract frauds, or other improprieties in public agencies. For this law to be effective, however, it is essential that the requesting party is safeguarded. We believe this will be the next great challenge to the Information Access Act implementation process.  

Lausunto: metsätietolain muuttaminen MMM

- November 29, 2016 in Freedom of Information, Open Sustainability

Maa- ja metsätalousministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 7.11.2016 Kiitämme Maa- ja metsätalousministeriötä avoimen kuulemisen järjestämisestä asiaan liittyen. Open Knowledge Finland ry esittää lausuntonaan seuraavaa.  

Yhdistyskohtaiset kommentit lain muutosehdotuksiin

Puollamme (419/2011) 10 §:n 2 momentti ja 12 § kumoamista. Julkl. 24 § kuvaa salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat kuten koealatiedot, joten näihin ei tosiaan ole syytä ottaa tässä laissa kantaa. Muutettaviksi esitettyihin lain 1 §, 7 § 3 mom., 8 § 2 mom., 9 §, 13 a § ja 13 b § sekä lisättäviksi lakin kohtiin 13 c, 13 d, 13e, 13 f ja 13 g § haluamme lausua seuraavasti: 1 § Lain soveltamisala Puollamme, että kun henkilötietojen käsittelystä säädetään omalla laillaan, noudatetaan näissä henkilötietolakia. Korostamme, että Metsävaratiedon ei tule sisältää henkilötietotoja, ja Metsäkeskuksen asiakastiedot tulee käsitellä henkilötietolain mukaisessa omassa rekisterissään. Mitä mainitaan esityksen vaikutuksista, Huomauttaisimme että tietojen julkaisu osittain, osana alkuperäisestä teoksesta, tai käyttötarkoitussidonnaisesti, ei täytä avoimen tiedon määritelmää eikä yhteismitallisia taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia voi odottaa ilman kriteerit täyttävää tiedon avaamista. Metsävaratiedot tulee julkaista avoimena tietona JHS 189 mukaisesti. Alkuperäisenä teoksena, kokonaisuudessaan, avoimella lisenssillä, ja julkaista avoimeen käyttöön internetissä. http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs189 Uusittu julkisuuslaki ja uusittu tietohallintolaki edellyttää toiminnan olevan julkista ja suositusten mukaista jos ei erityisiä perusteita muuhun ole. 7 § Tietojen virheettömyys. Puollamme esitystä. 8 § Julkisten tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla
  • Julkl. 16 § kuvaa viranomaisen asiakirjan ja myös siis aineistojen antamistavat.
  • Ei ole myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa laissa kantaa siihen, onko luovuttamisen keino tekninen yhteys vai rekisterin lähettäminen.
Julkisen tiedon luovuttamista ja jakamista ei pitäisi millään tavoin rajoittaa käyttötarkoitusten mukaan. Kenen tahansa mitä tarkoitusta varten tahansa tulisi saada julkiseksi luokiteltua tietoa. Esitämme siis 8§ poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin tietojen luovuttamisesta on jostain syystä säädettävä erikseen metsätietolaissa, tulee aineistojen antamistapojen olla yhteismitalliset julkisuuslain kanssa. 9 § Tietojen luovuttaminen suoramarkkinointia ja muita osoitteellisia lähetyksiä varten
  • Henkilötietol 19 § kuvaa suoramarkkinoinnin ja tietoyhteiskuntakaari 24 luku sähköisen suoramarkkinoinnin.
Esitämme siis 9 § poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin suoramarkkinoinnista on jostain syystä säädettävä erikseen metsätietolaissa, tulee säätelyn olla yhteismitallista henkilötietol 19 § ja tietoyhteiskuntakaaren kanssa. 13 a, 13 b, 13 c Tekniseen käyttöyhteyteen liittyvät kohdat
  • Julkl. 16 § kuvaa viranomaisen asiakirjan ja myös siis aineistojen antamistavat.
  • Ei ole myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa laissa kantaa siihen, onko luovuttamisen keino tekninen yhteys vai rekisterin lähettäminen.
Esitämme siis kohdat 13 a, 13 b ja 13 c § poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos jostain syystä näitä kohtia halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulisi noudattaa Julkl. 16 § kohtia ja jättää avoimeksi tietojen luovuttaminen muullakin keinolla kuin teknisellä käyttöyhteydellä. Emme myöskään näe miten tietoja voisi luovuttaa vailla käyttöehtojen hyväksymistä ja henkilötietolain mukaisen käyttötarkoitussidonnaisuuden mukaista suostumusta. Tästä on myös tietotuojavaltuutetun tulkinta siitä että suoramarkkinointia ei saa harrastaa ilman henkilön lupaa. Katsomme että suoramarkkinointi ei siis ole oikeutettu syy kolmannelle osapuolelle myöskään muodostaa metsänomistajista henkilörekisteriä silloin kun näiltä ei ole suostumusta. Tietosuojavaltuutetun mukaan pääsääntö on että henkilötietoja saa luovuttaa suoramarkkinointiin vain rekisteröidyn etukäteen antamalla luvalla. Suostumus viranomaisen rekisteriin ei tulisi olla suostumus joutua yksityisen organisaation rekisteriin. https://tietopyynto.fi/files/foi/1165/lausunto.646.031.12.pdf Lisäksi pyydämme huomioimaan, että jos viranomaisen tietoja luovutetaan maksua vastaan, tulee siitä mainita erikseen laissa. 13 d § Ympäristötiedon luovuttaminen Tämän tulisi koskea vain Metsäkeskuksen ylläpitämien järjestelmien asiakastietoja. Metsäkeskuksen järjestelmien rekisteriselosteessa tulisi tällöin mainita henkilötietolain mukaisessa käyttötarkoituksen määrittelyn yhteydessä edelleen luovutuksesta. Esitämme, että tätä ei säädetä laissa, vaan henkilötietolain mukaisissa Metsätietokeskuksen järjestelmien rekisteriselosteissa. Esitämme siis kohdan 13 d § “Ympäristötiedon luovuttaminen” poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Korostamme, että 2003/4/EY ympäristötietodirektiivi 2 artiklan mukainen ympäristötieto on aina metsävaratietoa tai muuta julkl. 5 § mukaista tietoa ja tulisi julkaista henkilötiedoista erillisessä rekisterissä avoimena tietona JHS 189 mukaisesti. Alkuperäisenä teoksena, kokonaisuudessaan, avoimella lisenssillä, ja julkaista avoimeen käyttöön internetissä. http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs189 Jos jostain syystä osia tästä kohdasta halutaan säilyttää, pyydämme myös huomioimaan että julkl. 24 § 20) mukaan kuluttajien terveys ja ympäristön terveellisyyden suojaaminen kulkee elinkeinonharjoittajan taloudellisen vahingon edellä. 13e, 13 f Kuviomuotoisten metsävaratietojen luovuttamisesta
  • Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta 6§ kuvaa omistajatietojen luovuttamisen.
  • Kuviotietojen luonne ja käsittelytapa vastaa kiinteistötietoa.
Emme näe eri syytä mainita tiedon teknisiä muotoja kuten kuvio- tai hilamuotoa laissa. Poistaisimme siis kohdat 13 e, 13 d § kuviotiedon luovuttamisesta hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jatkotoimenpide-esityksemme on että kuviotieto erotetaan metsävaratiedoista ja siirretään kiinteistörekisteriin. Maanomistajien kuviotietojen poistovaatimuksille voidaan antaa karenssiaika joka umpeutuu ennen tietoaineistojen kiinteistörekisteriin siirtoa. Jos kuitenkin jostain syystä kuvioaineistoon liittyviä asioita halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulee aineistojen antamistapojen olla yhteismitalliset julkisuuslain ja lain kiinteistötietojärjestelmästä kanssa. 13 g § Puollamme esitystä  

Yleiset kommentit lakiin liittyen

Tietojen säilyttäminen ja poistaminen Lisäksi haluaisimme muistuttaa liittyen 15 § “Tietojen säilyttäminen ja poistaminen”, että julkl. 31 kuvaa salassapidon lakkaamisen ja arkistol. 13 § aineistojen hävittämisen. Esitämme siis, että 15 § Tietojen säilyttäminen ja poistaminen poistetaan hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin jostain syystä tietojen säilyttämiseen ja poistamiseen liittyviä asioita halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulee aineistojen säilyttämiseen ja poistamiseen liittyvän sääntelyn olla yhteismitallista julkl. ja arkistol. kanssa. Paikkatiedon käsittely Esitämme myös, että metsätietolaki 2 § Määritelmät 1) muutetaan viittaamaan lakiin paikkatietoinfrastruktuurista seuraavalla tavalla: “metsävaratiedolla metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavia paikkaan sidottuja paikkatietoja;” Kiinteistötiedon käsittely Kiinteistöön liittyvään tietoon tai sen käyttämiseen ei enää tarvitse ottaa metsätietolaissa lainkaan kantaa. Kiinteistötietolaki säätää kiinteistöjen omistajuutta ja hallintaa koskevista luonnollisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista. Esitämme, että Metsätietolaista poistetaan hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi seuraavat kohdat.
  • 2 § 2) kohdasta poistetaan viittaus kiinteistötietoihin koska näistä säädetään kiinteistötietolaissa: “2) metsätiedolla metsäkeskuksessa käsiteltäviä hallintoasioita koskevia tietoja, metsävaratietoja sekä kiinteistöjä ja metsäkeskuksen asiakkaita koskevia tietoja siten kuin jäljempänä säädetään;”
  • 4 § Tietojärjestelmän sisältö ja käyttötarkoitus kokonaisuudessaan kohta “3) kiinteistöjen omistajuutta ja hallintaa koskevista luonnollisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista;”
Henkilötietolain mukaisuus Lisäksi kannustamme harkitsemaan siirtämistä pois laista, järjestelmien rekisteriselosteisiin, 4 § asiat “Tietojärjestelmän sisältö ja käyttötarkoitus” hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin jostain syystä metsäkeskuksen järjestelmien rekisteriselosteesta halutaan säätä lailla, tulee metsätietolaki 4 § viitata lakiin paikkatietoinfrastruktuurista sekä lakiin kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta, tai olla niiden kanssa yhteismitallinen.   Yleisesti todettakoon että hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi kaikki lainsäädäntö syytä harmonisoida niin että käytetään olemassa olevaa lainsäädäntöä. Harmonisointi on olennaista, että voidaan tehokkaasti hyödyntää muilta toimialoilta ja muista maista omaksuttuja teknologioita ja parhaita käytäntöjä. Tämä tukee suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kehittymistä vientikelpoisiksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisiksi.   Open Knowledge Finland ry   The post Lausunto: metsätietolain muuttaminen MMM appeared first on Open Knowledge Finland.

Lausunto: metsätietolain muuttaminen MMM

- November 29, 2016 in Freedom of Information, Open Sustainability

Maa- ja metsätalousministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 7.11.2016 Kiitämme Maa- ja metsätalousministeriötä avoimen kuulemisen järjestämisestä asiaan liittyen. Open Knowledge Finland ry esittää lausuntonaan seuraavaa.  

Yhdistyskohtaiset kommentit lain muutosehdotuksiin

Puollamme (419/2011) 10 §:n 2 momentti ja 12 § kumoamista. Julkl. 24 § kuvaa salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat kuten koealatiedot, joten näihin ei tosiaan ole syytä ottaa tässä laissa kantaa. Muutettaviksi esitettyihin lain 1 §, 7 § 3 mom., 8 § 2 mom., 9 §, 13 a § ja 13 b § sekä lisättäviksi lakin kohtiin 13 c, 13 d, 13e, 13 f ja 13 g § haluamme lausua seuraavasti: 1 § Lain soveltamisala Puollamme, että kun henkilötietojen käsittelystä säädetään omalla laillaan, noudatetaan näissä henkilötietolakia. Korostamme, että Metsävaratiedon ei tule sisältää henkilötietotoja, ja Metsäkeskuksen asiakastiedot tulee käsitellä henkilötietolain mukaisessa omassa rekisterissään. Mitä mainitaan esityksen vaikutuksista, Huomauttaisimme että tietojen julkaisu osittain, osana alkuperäisestä teoksesta, tai käyttötarkoitussidonnaisesti, ei täytä avoimen tiedon määritelmää eikä yhteismitallisia taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia voi odottaa ilman kriteerit täyttävää tiedon avaamista. Metsävaratiedot tulee julkaista avoimena tietona JHS 189 mukaisesti. Alkuperäisenä teoksena, kokonaisuudessaan, avoimella lisenssillä, ja julkaista avoimeen käyttöön internetissä. http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs189 Uusittu julkisuuslaki ja uusittu tietohallintolaki edellyttää toiminnan olevan julkista ja suositusten mukaista jos ei erityisiä perusteita muuhun ole. 7 § Tietojen virheettömyys. Puollamme esitystä. 8 § Julkisten tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla
  • Julkl. 16 § kuvaa viranomaisen asiakirjan ja myös siis aineistojen antamistavat.
  • Ei ole myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa laissa kantaa siihen, onko luovuttamisen keino tekninen yhteys vai rekisterin lähettäminen.
Julkisen tiedon luovuttamista ja jakamista ei pitäisi millään tavoin rajoittaa käyttötarkoitusten mukaan. Kenen tahansa mitä tarkoitusta varten tahansa tulisi saada julkiseksi luokiteltua tietoa. Esitämme siis 8§ poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin tietojen luovuttamisesta on jostain syystä säädettävä erikseen metsätietolaissa, tulee aineistojen antamistapojen olla yhteismitalliset julkisuuslain kanssa. 9 § Tietojen luovuttaminen suoramarkkinointia ja muita osoitteellisia lähetyksiä varten
  • Henkilötietol 19 § kuvaa suoramarkkinoinnin ja tietoyhteiskuntakaari 24 luku sähköisen suoramarkkinoinnin.
Esitämme siis 9 § poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin suoramarkkinoinnista on jostain syystä säädettävä erikseen metsätietolaissa, tulee säätelyn olla yhteismitallista henkilötietol 19 § ja tietoyhteiskuntakaaren kanssa. 13 a, 13 b, 13 c Tekniseen käyttöyhteyteen liittyvät kohdat
  • Julkl. 16 § kuvaa viranomaisen asiakirjan ja myös siis aineistojen antamistavat.
  • Ei ole myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa laissa kantaa siihen, onko luovuttamisen keino tekninen yhteys vai rekisterin lähettäminen.
Esitämme siis kohdat 13 a, 13 b ja 13 c § poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos jostain syystä näitä kohtia halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulisi noudattaa Julkl. 16 § kohtia ja jättää avoimeksi tietojen luovuttaminen muullakin keinolla kuin teknisellä käyttöyhteydellä. Emme myöskään näe miten tietoja voisi luovuttaa vailla käyttöehtojen hyväksymistä ja henkilötietolain mukaisen käyttötarkoitussidonnaisuuden mukaista suostumusta. Tästä on myös tietotuojavaltuutetun tulkinta siitä että suoramarkkinointia ei saa harrastaa ilman henkilön lupaa. Katsomme että suoramarkkinointi ei siis ole oikeutettu syy kolmannelle osapuolelle myöskään muodostaa metsänomistajista henkilörekisteriä silloin kun näiltä ei ole suostumusta. Tietosuojavaltuutetun mukaan pääsääntö on että henkilötietoja saa luovuttaa suoramarkkinointiin vain rekisteröidyn etukäteen antamalla luvalla. Suostumus viranomaisen rekisteriin ei tulisi olla suostumus joutua yksityisen organisaation rekisteriin. https://tietopyynto.fi/files/foi/1165/lausunto.646.031.12.pdf Lisäksi pyydämme huomioimaan, että jos viranomaisen tietoja luovutetaan maksua vastaan, tulee siitä mainita erikseen laissa. 13 d § Ympäristötiedon luovuttaminen Tämän tulisi koskea vain Metsäkeskuksen ylläpitämien järjestelmien asiakastietoja. Metsäkeskuksen järjestelmien rekisteriselosteessa tulisi tällöin mainita henkilötietolain mukaisessa käyttötarkoituksen määrittelyn yhteydessä edelleen luovutuksesta. Esitämme, että tätä ei säädetä laissa, vaan henkilötietolain mukaisissa Metsätietokeskuksen järjestelmien rekisteriselosteissa. Esitämme siis kohdan 13 d § “Ympäristötiedon luovuttaminen” poistettavaksi hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Korostamme, että 2003/4/EY ympäristötietodirektiivi 2 artiklan mukainen ympäristötieto on aina metsävaratietoa tai muuta julkl. 5 § mukaista tietoa ja tulisi julkaista henkilötiedoista erillisessä rekisterissä avoimena tietona JHS 189 mukaisesti. Alkuperäisenä teoksena, kokonaisuudessaan, avoimella lisenssillä, ja julkaista avoimeen käyttöön internetissä. http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs189 Jos jostain syystä osia tästä kohdasta halutaan säilyttää, pyydämme myös huomioimaan että julkl. 24 § 20) mukaan kuluttajien terveys ja ympäristön terveellisyyden suojaaminen kulkee elinkeinonharjoittajan taloudellisen vahingon edellä. 13e, 13 f Kuviomuotoisten metsävaratietojen luovuttamisesta
  • Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta 6§ kuvaa omistajatietojen luovuttamisen.
  • Kuviotietojen luonne ja käsittelytapa vastaa kiinteistötietoa.
Emme näe eri syytä mainita tiedon teknisiä muotoja kuten kuvio- tai hilamuotoa laissa. Poistaisimme siis kohdat 13 e, 13 d § kuviotiedon luovuttamisesta hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jatkotoimenpide-esityksemme on että kuviotieto erotetaan metsävaratiedoista ja siirretään kiinteistörekisteriin. Maanomistajien kuviotietojen poistovaatimuksille voidaan antaa karenssiaika joka umpeutuu ennen tietoaineistojen kiinteistörekisteriin siirtoa. Jos kuitenkin jostain syystä kuvioaineistoon liittyviä asioita halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulee aineistojen antamistapojen olla yhteismitalliset julkisuuslain ja lain kiinteistötietojärjestelmästä kanssa. 13 g § Puollamme esitystä  

Yleiset kommentit lakiin liittyen

Tietojen säilyttäminen ja poistaminen Lisäksi haluaisimme muistuttaa liittyen 15 § “Tietojen säilyttäminen ja poistaminen”, että julkl. 31 kuvaa salassapidon lakkaamisen ja arkistol. 13 § aineistojen hävittämisen. Esitämme siis, että 15 § Tietojen säilyttäminen ja poistaminen poistetaan hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin jostain syystä tietojen säilyttämiseen ja poistamiseen liittyviä asioita halutaan eritellysti ylläpitää metsätietolaissa, tulee aineistojen säilyttämiseen ja poistamiseen liittyvän sääntelyn olla yhteismitallista julkl. ja arkistol. kanssa. Paikkatiedon käsittely Esitämme myös, että metsätietolaki 2 § Määritelmät 1) muutetaan viittaamaan lakiin paikkatietoinfrastruktuurista seuraavalla tavalla: “metsävaratiedolla metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavia paikkaan sidottuja paikkatietoja;” Kiinteistötiedon käsittely Kiinteistöön liittyvään tietoon tai sen käyttämiseen ei enää tarvitse ottaa metsätietolaissa lainkaan kantaa. Kiinteistötietolaki säätää kiinteistöjen omistajuutta ja hallintaa koskevista luonnollisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista. Esitämme, että Metsätietolaista poistetaan hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi seuraavat kohdat.
  • 2 § 2) kohdasta poistetaan viittaus kiinteistötietoihin koska näistä säädetään kiinteistötietolaissa: “2) metsätiedolla metsäkeskuksessa käsiteltäviä hallintoasioita koskevia tietoja, metsävaratietoja sekä kiinteistöjä ja metsäkeskuksen asiakkaita koskevia tietoja siten kuin jäljempänä säädetään;”
  • 4 § Tietojärjestelmän sisältö ja käyttötarkoitus kokonaisuudessaan kohta “3) kiinteistöjen omistajuutta ja hallintaa koskevista luonnollisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista;”
Henkilötietolain mukaisuus Lisäksi kannustamme harkitsemaan siirtämistä pois laista, järjestelmien rekisteriselosteisiin, 4 § asiat “Tietojärjestelmän sisältö ja käyttötarkoitus” hallinnollisen taakan ja turhan sääntelyn vähentämiseksi. Jos kuitenkin jostain syystä metsäkeskuksen järjestelmien rekisteriselosteesta halutaan säätä lailla, tulee metsätietolaki 4 § viitata lakiin paikkatietoinfrastruktuurista sekä lakiin kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta, tai olla niiden kanssa yhteismitallinen.   Yleisesti todettakoon että hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi kaikki lainsäädäntö syytä harmonisoida niin että käytetään olemassa olevaa lainsäädäntöä. Harmonisointi on olennaista, että voidaan tehokkaasti hyödyntää muilta toimialoilta ja muista maista omaksuttuja teknologioita ja parhaita käytäntöjä. Tämä tukee suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kehittymistä vientikelpoisiksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisiksi.   Open Knowledge Finland ry   The post Lausunto: metsätietolain muuttaminen MMM appeared first on Open Knowledge Finland.