You are browsing the archive for hyödyt.

Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla

- May 5, 2017 in blog, hyödyt, lapset, liikunta, nuoret, tiedolla johtaminen, yhteisöllisyys

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportissa kannustetaan uusien innovaatioiden luomiseen. Raportissa kuvataan pintapuolisesti millainen voisi olla uusi sovellus edistämään lasten ja nuorten harrastamista. Ohessa lainaus raportista.
Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Dataa hyödynnetään osana lasten ja nuorten harrastustoiminnan suunnittelua. Sovelluksen avulla lapset sekä heidän vanhempansa voivat löytää harrastuksen sekä antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitettään käyttämättömien harrastusvuorojen hyödyntäminen lasten ja nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Sovellus perustuisi avoimeen dataan ja lähdekoodiin ja sen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään lasten ja nuorten palveluiden suunnitteluun.

Eivät lapset ja nuoret tarvitse uutta sovellusta tai palvelua, vaan tieto tarvitsee palvelun, jossa sitä hallinnoidaan hyödynnettäväksi.

Tarvitaanko lisää sovelluksia?  Voisiko nykyisiin palveluihin tai sovelluksiin tuoda uutta tietoa? Eri yhteyksissä kuulemieni kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että kukaan ei enää kaipaa lisää sovelluksia. Todellinen tarve on kuitenkin ns. uudelle tiedolle eli mistä löytyy samasta asiasta kiinnostuneita henkilöitä. (Lähde: yksinäisyyttä käsittelevät artikkelit ja kirjat). Se miten kyseistä tietoa hallinnoidaan ja miten tietoa jaetaan hyödynnettäväksi ovat tärkeimmät käytännöt. Hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää tarjota tiedot avoimena tietona/datana standardoidun rajapinnan kautta, jolloin kuka tahansa voi käyttää tietoa lisenssiehtojen mukaisesti.

Käyttötapauskuvaus – mistä kavereita uudessa elämäntilanteessa nykyvälinein?

Lapsi tai nuori (jäljempänä nuori) joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle missä ei asu entuudestaan tuttuja. Nuori haluaisi harrastaa leikkimielisesti ja satunnaisesti jotain, mutta ei tiedä mistä etsiä samasta asiasta kiinnostuneita (jäljempänä kaverit). Nuori käyttää eri sosiaalisen median palveluita aktiivisesti eli hänellä on käytettävissä ns. kaikki mahdolliset viestintävälineet. Nuori päättää olla itse aktiivinen ja aloittaa “Mistä kavereita?” -projektin kiinnittämällä mm. kauppojen, kirjaston, koulun ilmoitustauluille lappuja, että kaipaa kavereita satunnaiseen toimintaan (mitä vaan) ja laittaa lappuun tiedon myös ensimmäisen tapaamisen ajankohdasta ja paikasta. Hän laittaa myös samat tiedot asuinalueen Facebook ryhmään. Tämän jälkeen nuorella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mainostaa tapahtumaa eri välineissä ja toivoa kavereiden löytyvän. Kokosin alla näkyvään taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjäryhmät voivat hyödyntää kavereiden löytämiseksi (some= sosiaalinen media).
Käyttäjä: Ei tietotekniikkaa hyödyntävä Käyttäjä: Tietotekniikkaa hyödyntävä, ei somea Käyttäjä: Tietotekniikkaa ja somea hyödyntävä
Fyysiset ilmoitustaulut
Lehti-ilmoitus
Verkostot (puskaradio, f2f)
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…)
Paikallinen radiomedia
Katumainonta
Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut
Sähköpostilistat
Facebook, Facebook-ryhmät
Twitter
Whatsapp
Muut some palvelut
Nykyiset tarjolla olevat välineet/ratkaisut jättävät kuitenkin paljon kysymyksiä ilmaan:
  • Käyttikö nuori kattavinta mainoskanavaa?
  • Lukeeko ilmoitustaulujen lappuja kukaan? Kuinka usein lappuja pitää päivittää?
  • Mitä jos itse olisi avoin kaikelle yhdessä tekemiselle niin kuinka monta lappua ilmoitustaululle ja viestiä verkostoihin? Onko tietoa liikaa suhteessa käyttöliittymään(ilmoitustaulu)?
  • Jos lapsi/nuori onkin erityislapsi/nuori esimerkiksi toimintakyvyn heikkouden takia, mistä hän voisi löytää samasta asiasta kiinnostuneita?

“Onhan meillä some-palvelut” – miksi nykyiset palvelut eivät toimi tarpeeksi hyvin?

Näkisin some-palveluiden ongelmana sen, että henkilön pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan alueelliseen tai teemaan liittyvään verkostoon. Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ns. rajat tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä teemaan liittyvissä ryhmissä ilman kunnon suodatusta minkä avulla voisi poimia alueellisia ilmoituksia.  Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen.
Alueryhmä Toimintaryhmä
Härmälä Härmälä jalkapallo Härmälä koripallo Härmälä sauvakävely
Koivistonkylä Koivistonkylä jalkapallo Koivistonkylä koripallo Koivistonkylä sauvakävely
Peltolammi Peltolammi jalkapallo Peltolammi koripallo Peltolammi sauvakävely
Viinikka Viinikka …
Nekala Nekala …
Nykyiset some-palvelut eivät ole tehokkain ratkaisu samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen, koska tietoa ei löydä kootusti. Nykytila

Henkilö joutuu syöttää manuaalisesti tapahtumatiedot kaikkiin palveluihin.

Miten lapset ja nuoret saisi liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla?

Samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen liittyvälle tiedolle tarvitaan palvelu, jossa tietoja hallinnoidaan jaettavaksi rajapintojen kautta kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainittiin. Avoimesti saatavan tiedon perusteella voidaan rakentaa käyttöliittymä, josta käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi kartalla katukoris luokituksen tapahtumat. Palvelun käyttöliittymään voidaan myös rakentaa toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista. Käyttöperiaatteiltaan ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo tai katukoris tai lautapeli kokoontumisten tapahtumatietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista käyttäjän itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä tilattaviin ilmoituksiin voisi olla seuraavat:
  • etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
  • toiminta (jalkapallo, katukoris, sauvakävely, lautapelit),
  • ajankohta (klo 18-20 välillä)
Avoimen tiedon ansiosta samat tiedot voidaan tarjota äärettömän monella käyttöliittymällä:
  • Katukorista Suomessa -sivusto
  • Tanssi meidän kanssa -sivusto
  • Tekemistä Suomessa -sivusto
  • Liikkuva Tampere – sivusto
  • Höntsät kartalla -apps
  • Vapaaehtoiset lasten ja nuorten liikuttajat -apps
  • Google Maps, Bing ja muut kaupalliset sivustot
Tulevaisuudessa
Kaavio missä henkilö syöttää tiedot yhteen järjestelmään ja rajapinnat jakaa sen edelleen.

Henkilön tarvitsee syöttää tapahtumatieto vain yhteen järjestelmään, jonka jälkeen järjestelmät hakee ja jakaa tiedot eteenpäin rajapintojen kautta.

Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä

Palvelun kehittämistä ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä, sillä Turun kaupunki julkaisi tapahtumatietojen hallintaan käytettävän tietojärjestelmän avoimella lähdekoodilla kaikkien saataville. Järjestelmän lähdekoodi on saatavilla Turun kaupungin GitHub-tililtä. Pienillä muutoksilla Turussa kehitettyyn järjestelmään voidaan toteuttaa aikaisemmin mainitut toiminnallisuudet. Oma arvioni toteutuskustannuksista on 100 000€ eli tuolla rahalla voidaan toteuttaa kansallinen palvelu, joka tehostaisi merkittävästi samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamista. Toki ylläpito ja moderointi vaatii resursseja ja sitä kautta aiheuttaa kustannuksia. Kokonaiskustannus on kuitenkin pieni suhteessa hyötyihin, joita on alla lueteltuna.

Hyödyt palvelusta

 Alla lueteltuna mahdollisia hyötyjä satunnaisessa järjestyksessä:
  • Yhteisöllisyys kasvaa
  • Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
  • Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
  • Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
  • Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
  • Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä pitää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”

Kenen toimesta tapahtumatietoja palveluun?

Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat tuottaa tietoja palveluun:
  • Pelikaveria kaipaavat
  • Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
  • Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
  • Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
  • Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
  • Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
  • Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.

Innostuitko ideasta?

Mikäli innostuit ideasta ja haluat olla mukana asian edistämisessä niin valitse seuraavista vaihtoehdoista mieluisat.
  1. Osallistumalla kaikilla mahdollisilla tavoilla idean edistämiseen.
  2. Jaa kirjoitusta.
  3. Tykkäämällä idean edistämiseksi perustetusta Facebook-palvelun sivusta Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla. Tykkäämällä sivusta saadaan tietoa kuinka moni kannattaa idean edistämistä eli saadaan rahoittajille ja päättäjille tietoa.
  4. Seuraamalla idealle perustettua Twitter-tiliä.
  5. Osallistumalla keskusteluun Kokeilun paikka palvelussa.
  6. Ehdota tapaa…
Olen itse tämän idean edistämisessä täysillä mukana, sillä minulla ei ole mitään hävittävää vaan ainoastaan voitettavaa. Samalla voittavat myös lapset ja nuoret.  The post Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin päätösdata -ainutlaatuisen hyvää ja harvinaista

- December 18, 2014 in asianhallinta, avoin data, avoin demokratia, avoindata.net, demokratia, Featured, helsinki, hyödyt, kansalaisvaikuttaminen, kustannukset, open ahjo, Open Democracy, Open Government Data, osallistuminen, päätösdata, rajapinta, Tampere, vaikuttaminen

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuva: Wikimedia/Nasa

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mitä tarkoittaa päätösdata? Julkishallinnollisilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi kunnilla ja eduskunnalla, on usein yksi keskeinen tietojärjestelmä päätösten ja päätösesitysten valmisteluun ja tallentamiseen. Tätä kutsutaan usein asianhallintajärjestelmäksi. Esimerkiksi Tampereella on käytössä KT Web. Sen ensisijaisia sisällöntuottajia ovat virkamiehet tai viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Usein järjestelmä julkaisee organisaation www-sivuille esityslistat, pöytäkirjat ja monissa tapauksissa myös liiteaineistot. Nämä ovat tarkoitettu ihmissilmän luettavaksi. Viranhaltijapäätösten julkaisu on harvinaisempaa, ja siinä Helsinki on avoimuudessa edelläkävijä. Helsinki on edelläkävijä myös aineiston tarjoamisessa avoimena, koneluettavana datana. Rajapinta tarjoaa xml:ää, mutta siitä on jatkojalostettu myös json:ia. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja on puhunut Tampereella päätösdatan avaamisen puolesta jo noin kaksi vuotta, mutta valitettavan vähäisin tuloksin. Tänään järjestetty tapaaminen eduskunnassa innoitti kirjoittamaan Osallistuvalle Tampereelle Facebook-viestin päätösdatan julkaisun hyödyistä. Julkaisen nyt kirjoituksen tuoreeltaan pienin muokkauksin tässä myös blogimuodossa. Eduskunta järjesti tänään työpajan avoimesta datasta, aiheena kansanedustaja- ja päätösdata. OKFFI:n Joonas Pekkanen dokumentoi tilaisuutta viestillä Open Democracy Finland -ryhmässä.
Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Avoimen demokratian verkosto teki joulukuussa 2010 eduskunnalle esityksen datojen avaamisesta, mutta edistyminen on hidasta tai olematonta. Samoin olen ehdottanut, että Tampere avaisi myös päätösdatansa. Valitettavasti Open Data Tampere -regionissa toimineiden Matti Saastamoisen ja Jarkko Moilasen mukaan tulevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi nykyisen järjestelmän datojen avaamisen kustannus-hyötysuhde on kannattamaton.
Voisiko hyödyistä ja kustannuksista käydä avointa keskustelua ja arvioida niitä yhteistuumin?

Tietojärjestelmätoimittaja Tiedon mukaan “Open Ahjo voitti vuonna 2014 WeGOn (The World e-Governments Organization of Cities and Local Governments) järjestämän julkisen hallinnon Open City -kategorian. Viime vuonna Open Ahjo voitti Apps4Finland-kisan mahdollistaja-sarjan.”
Kuva: Wikimedia Commons / Woody993.

Verkoston kasvaessa toimijoiden välisten suhteiden määrä lisääntyy moninkertaisesti. Hierarkinen tiedonkulku ja vuorovaikutus ei kykene pysymään mukana verkostomaisessa ympäristössä. Avoimuus on tehokas lääke hierarkisen hallinnon ja avoimen yhteiskunnan vuoropuhelun edistämiseen.

Helsinki Region Infosharen mukaan HRI voitti vuonna 2013 kannustavan 100 000 euron “European Prize for Innovation in Public Administration” palkinnon, jonka perusteluna komission mukaan oli “avoimen datan avaaminen kansalaisten ottamiseksi mukaan päätöksentekoon”. Palkintorahat tuli käyttää kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi. Niillä rahoitettiin Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettu osallistuva budjetointi Datademo, josta on tuotettu blogauksia, sovelluksia, visualisointeja, rajapintoja ja avointa lähdekoodia dokumentoineen edistämään avointa demokratiaa tähän mennessä 40 tuotoksen verran. Yhden rahoituskierroksen tulokset ovat vielä tulossa. Esimerkiksi tamperelainen Spartacus Technologies pyöräytti Helsinkikanavan valtuustovideot taskussa kulkevaan muotoon. Avoimella tai “ruudulta raavitulla” päätösdatalla on tehty Suomessa jotoistakymmentä sovellusta. Tekijöitä ovat yksittäiset sovelluskehittäjät, tavalliset kansalaiset ja pienyrittäjät. Näyttävimpiä esimerkkejä ovat Helsingin Päätökset -palvelu ja Eduskunta explorer. Tämä on keskustelunavaukseni avoimen päätösdatan hyötyihin. Keskustelua voi jatkaa esimerkiksi Avoindata.net -kysymykset ja vastaukset -palvelussa.