You are browsing the archive for liiketoiminta.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä?

- August 15, 2017 in avoin data, avoin talousdata, datatalous, Featured, godi, liiketoiminta, mydata, Open Government Data, ostolaskut, talous

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia. Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista. Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa. Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208 Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä. Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän! The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa?

- April 27, 2017 in 6aika, avoimuus, avoin, avoin data, blog, businss, Data, Featured, liiketoiminta, okffi, okfi, Open Knowledge, open knowledge finland, tieto

Tieto on aarre. Aarrekartta tiedon luokse.

Avoimen datan kartoituksessa etsitään tiedosta tehtyjä aarteita. (Kuva on CC-lisensoitua kuvapankkimateriaalia, eikä sen tekemisessä ole käytetty julkisia varoja)

Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?   Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.   “Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”   Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.   Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.   Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.   Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.   Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.   Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.   Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi. Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017. The post Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa? appeared first on Open Knowledge Finland.