An Open Knowledge Foundation Site
logo Planet Open Knowledge

You are browsing the archive for lobbarirekisteri.

Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta

- December 1, 2017 in avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, blog, chydenius, Featured, Freedom of Information, helsingin sanoimain säätiö, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, palkinto, tietämisen vapauden päivä, vaikuttamisrekisteri, vaikuttamistyö

    Open Knowledge Finland on tänään 1.12.2017 saanut huomattavan tunnustuksen Chydenius-säätiöltä. Alla Chydenius-säätiön tiedote kokonaisuudessaan.

Chydenius-mitalit kahdelle lobbausrekisterien edistäjälle

 

Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät tänään perjantaina Tietämisen vapauden päivän seminaarin lobbauksen avoimuudesta. Päivälehden museolla (klo 14-16) järjestettävä tilaisuus liittyi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (2.12.1766) vuosipäivän viettoon.

Seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali tunnustuksena kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta Chydeniuksen avoimuusperiaatteiden hyväksi. Chydeniuksen avoimuusmitalin saivat ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Open Knowledge Finland ry vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Perusteluissa todetaan, että lobbarirekisteri edistää keskustelua vaikuttamistoiminnasta tavalla, joka tunnistaa toisaalta demokratiaan kuuluvan sananvapauden tärkeyden ja toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen.

ProComin osalta todetaan lisäksi, että lobbarirekisterin perustaminen on edistänyt keskustelua vaikuttajaviestintään liittyvistä eettisistä periaatteista ja alan sisäisestä itsesääntelystä. Open Knowledge Finlandin ansioista todetaan, että sen käynnistämä kampanja lainsäätäjiin suuntautuvan lobbauksen kattavasta rekisteristä on vahvistanut keskustelua kansainvälisesti parhaista avoimuuskäytännöistä.

Mitalien myöntämisestä olivat päättäneet Anders Chydenius -säätiö ja Chydenius-instituutin kannatusyhdistys. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen mukaan Anders Chydenius -säätiö haluaa edistää avoimuuskeskustelua, joka pyrkii huomioimaan sekä päätöksenteon transparenssin että tavallisten kansalaisten yksityisyydensuojan merkityksen.
 

Aikaisemmat mitalit avoimille innovaatioille, kansainvälisten järjestöjen toiminnalle ja tutkivalle journalismille

Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöille.
Edellisellä kerralla saajana on tutkiva journamismi, kun taloustoimittaja Jyri Hänninen ja TV-toimittaja Minna Knus-Galán palkittiin sillä perusteella, että he ovat osallistuneet kansainvälisesti merkittävällä tavalla pääomavirtojen julkisuuden edistämiseen.
Mitali on myönnetty kaksi kertaa kansainvälisten järjestöjen vaikuttajille. Mitali on myönnetty Etyjin mediavaltuutettu Miklos Harasztille, jonka ansiot liittyvät julkisuuslainsäädännön edistämiseen Itä-Euroopassa, sekä Unescon pääjohtaja Irina Bokovalle, joka palkittiin roolistaan Unescon sananvapaustyön johtamisessa.
Ensimmäinen Chydeniuksen avoimuusmitali on myönnetty Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjälle Linus Torvaldsille, joka palkittiin avointen innovaatioiden edistämisestä.
Lisätietoja: asiamies Juha Mustonen, 040 356 3782
 
Lisätietoja lobbausrekisteriin liittyvästä Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteesta ja kampanjasta:
Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry,
040 5255153,
 teemu.ropponen@okf.fi
Kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2653
WWW: www.lobbauslapinakyvaksi.fi
Facebook: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi
Twitter: @LobbausAloite
The post Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Comments Off on Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

- October 14, 2017 in avoimuus, avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, citizen initiative, demokratia, eduskunta, Featured, Freedom of Information, kansalaisaloite, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbaus läpinäkyväksi, lobbausrekisteri, lobby registry, Nofications, Open Democracy, Open Government Data, parliament, projects, riksdagen, vaikuttaminen, vierailijatiedot

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 09:00

Open Knowledge Finland ry

Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistävät kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Lobbaus läpinäkyväksi -aloite tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen eduskunnan työjärjestystä muuttamalla. (Suora linkki allekirjoitukseen>>)  Kansalaisaloite loisi yhteiset käytännöt kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamiseen, mutta suojaisi tavallisten kansalaisten yksityisyyden. “Vaikuttamistyö eli lobbaaminen kuuluu demokratiaan, mutta salailu ei ole nykypäivää. Esimerkiksi tuorein eduskunnan kansliatoimikunnan päätös säilyttää vierailijatiedot yhden päivän ajan on aivan riittämätön”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen. Lobbausrekisterissä ilmoitettaisiin kansanedustajien kaikki tapaamiset ja tiedot kuten osallistuneiden nimet, taustayhteisöt ja toimeksiantajat. Myös tapaamiseen liittyvä aineisto tulisi julkiseksi. Lisäksi jo olemassa oleva kansanedustajien sidonnaisuusrekisteri sekä valtiopäiväasiakirjat olisivat saatavilla kansalaisille avoimena tietona. “Eduskunnan pitäisi maamme ylintä valtaa käyttävänä tahona näyttää avoimuudessa esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Aloitteemme on askel kattavampaan muutokseen. Uskomme lobbausrekisterin lisäävän luottamusta poliittisen järjestelmän ja tukevan laajempaa osallistumista päätöksiin”, toteaa puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä. Tutkimus osoittaa avoimuuden tarpeen Open Knowledge Finland tutki eduskunnan vierailijatietoja yhteensä 24 500 vierailusta 11 kuukauden ajalta vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tutkimuksen otoksessa elinkeinoelämän etujärjestöjen eduskuntavierailuista noin kolme neljäsosaa on kytköksissä hallituspuolueisiin. Muiden etujärjestöjen edustajat tapaavat useimmin oppositiota ja käyvät eduskunnassa harvemmin. “Eduskunnan vierailijatiedot antavat vaillinaisen mutta kiinnostavan näkökulman lobbaukseen, josta on tällä hetkellä vähän julkista tietoa saatavilla. Eduskunta julkaisee listat valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta vaikuttamisen painopiste on selvästi muualla”, sanoo Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finlandin tutkija. Esimerkiksi vuonna 2014 valiokunnissa kuultiin noin 6 600 asiantuntijaa. Muut vierailut päättäjien luona ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien sekä heidän avustajiensa tapaavat vuosittain eduskunnassa noin 14 400 vierailijaa. —

Open Knowledge Finland on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on osa suurempaa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää avointa dataa, tiedon julkisuusperiaatteen toteutumista sekä avointa yhteiskuntaa Suomessa.

Lisätietoja:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland, 040 5255153, teemu.ropponen@okf.fi Joonas Pekkanen, puheenjohtaja, Avoin ministeriö, 050 5846800, joonas.pekkanen@avoinministerio.fi

 

www.lobbauslapinakyvaksi.fi FB: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi Twitter: @LobbausAloite

The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen appeared first on Open Knowledge Finland.

Comments Off on Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin?

- September 22, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, julkisuuslaki, KHO, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, Open Government Data, open parliament, parliament, tietopyyntö, vaikuttamistyö

  Viime viikolla kiista eduskunnan vierailijatietojen julkisuudesta ja laajemmin keskustelu lobbaamisen ja vaikuttamistyön avoimuudesta nousi vahvasti esiin mediassa sen jälkeen kun Svenska Yle raportoi varsin erikoisista käänteistä pitkässä prosessissa. Huomasimme reilun viikon aikana yli kolmekymmentä artikkelia eri medioissa, minkä lisäksi keskustelu on käynyt erittäin vilkkaana sosiaalisessa mediassa.

Aikajanaa – mitä on oikeastaan tapahtunut

Koko prosessi on kestänyt nyt noin kolme vuotta, ei suinkaan kaksi viikkoa. Karkeasti tietopyynnöt ja kiistat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:
  • Alkuperäinen yhtä viikkoa koskeva tietopyyntö ja tietoja koskeva kiista
  • Tietopyynnön tietojen luovutustapaa (sähköisesti vai paikan päällä) koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen tietopyyntöjä koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen saatavuutta paikan päällä koskeva kiista
Toki on tärkeää huomata laajempi konteksti, eli Open Knowledge Finland ry:n ja Avoin ministeriö ry:n kannalta tässä on kokonaisuudessa on kyse vaikuttamistyön avoimuudesta – ei vain eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta ja käytöstä vaikkapa toimituksellisiin tarkoituksiin. Alla on avattu hiukan tapauksen historiaa.

2014 – Alkuperäinen tietopyyntö

Avoin ministeriö ry esitti 19.9.2014 eduskunnalle tietopyynnön eduskunnan vierailijatiedoista ajalta 10.–16.2.2014. Taustana ko. tietopyynnölle oli “Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloite ja sen käsittely eduskunnassa. Aloitteen käsittelyn yhteydessä keskusteltiin runsaasti lobbaajien vahvasta vaikutusvallasta lainsäädäntöön, esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 7.2.2014 kuinka kansanedustajat kopioivat puheensa lähes sanasta sanaan lobbausjärjestöiltä. Avoin ministeriö ry halusi selvittää, ketkä eduskunnassa kävivät lobbaamassa asian tiimoilta sivistysvaliokunnan kansanedustajia valiokunnan kuulemien virallisten asiantuntijoiden lisäksi. Ylen Linus Lång – edellisestä tietämättä eli sattumalta – pyysi vastaavanlaisia tietoja muutamaa viikkoa myöhemmin (20.10.2014), pidempää ajanjaksoa koskien. 7.11.2014 Turvallisuuspäällikkö Savola tekee päätöksen, ettei mitään tietoja luovuteta. 12.11.2014 Avoin ministeriö valittaa Savolan päätöksestä kansliatoimikunnalle. 19.12.2014 Kansliatoimikunta päätti kumota Savolan päätöksen valituksen johdosta, mutta päätti samalla, ettei tietoja kansanedustajien vieraista kuitenkaan julkaistaisi. Käytännössä tämän jälkeen eduskunta luovutti Avoin ministeriö ry:lle Exceleitä, joista oli poistettu lähes kaikki tiedot.

2015

13.1.2015 Hallintojohtajan muistion perusteella eduskunta vaatii maksua excelin sensuroimisesta. 22.1.2015 Avoin ministeriö valittaa kansliatoimikunnan päätökestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.3.2015 Eduskunta luovuttaa mustattuja Exceleitä. Käytännössä kaikki tiedot on poistettu. 13.3.2015 Eduskunta lähettää laskun mustattujen Exceleiden toimittamisesta. Avoin ministeriö hakee hallintojohtajalta muutosta 31.3.2015. Hallintojohtaja antaa valituksen johdosta 14.4.2015 uuden päätöksen, jonka mukaan lasku on aiheellinen. Avoin ministeriö valittaa asiasta eteenpäin kansliatoimikunnalle 14.4.2015. Hallintojohtaja päättää 13.5.2015 itse perua oman päätöksensä ennen kansliatoimikunnan käsittelyä ja lasku perutaan. 30.3.2015 KHO välittää eduskunnan 5.3.2015 lausunnon ja antaa Avoimelle ministeriölle mahdollisuuden antaa vastaselitys. 22.4.2015 Avoin ministeriö antaa vastaselityksen KHO:lle ja jäädään odottamaan KHO:n päätöstä.

2016 – Korkeimman hallinto-oikeuden pitkään odotettu päätös

20.12.2016 KHO antoi asiassa päätöksen Dnro 291/1/15. KHO päätti, että kansliatoimikunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava kansliatoimikunnalle uudelleen käsiteltäväksi. KHO katsoi, että julkisiksi katsottavat tiedot on annettava tietojen pyytäjälle jollakin julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

2017 – KHO:n päätöksestä toimintaan – mutta mutkia matkassa, kuviot muuttuvat

Helmikuu

KHO:n päätöksen perusteella kansliatoimikunta teki 23.2.2017 uuden päätöksen, jolla se kumosi aiemman päätöksensä ja velvoitti eduskunnan kanslian turvallisuusosaston antamaan julkisiksi katsotut tiedot (vierailijalistat) tietopyynnön mukaisesti. (liite 2) Maaliskuu

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola (yhteyshenkilö vierailijarekisteriä koskevissa asioissa) ilmoittaa sähköpostitse 3.3.2017  että “rekisterissä olevia tietoja säilytetään enintään 12 kuukauden ajan. Näin ollen totean, että pyytämiänne tietoja ei ole enää saatavissa.”(liite 3). Eduskunta siis tuhosi julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kohteena olevia, myöhemmin KHO:n päätöksellä julkiseksi määrättyjä dokumentteja luovuttamatta näitä tietoja alkuperäiselle pyytäjälle (!!!).

Huhtikuu

Eduskunta (kansliatoimikunnan päätöksellä) muutti 24.4.2017 vierailijatietoa koskevan järjestelmän rekisteriselostetta (liitteet 5 ja 6) siten, että tietoja säilytettäisiin vain päivän ajan. Tämä selvisi vasta kesäkuussa 2017. (Vanha rekisteriseloste 14.4.2014; Uudet:  “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”, “Kulunvalvontapöytäkirja E”, “Kulunvalvontapöytäkirja F” voimassa 24.4.2017 alkaen)  

Toukokuu

8.5.2017 Avoin ministeriö ry uuden tekee tietopyynnön, koskien vierailijatietoja yhdeltä viikolta 2017, 20.-26.3.2017, vaatien ne sähköisessä muodossa, mustaamattomina, kuten KHO on linjannut. 16.5.2017 Turvallisuusjohtaja Savolan päätöksen mukaisesti tietoja ei voida luovuttaa sähköisesti Avoimelle ministeriölle.

Kesäkuu

1.6.2017 Avoin ministeriö esittää kansliatoimikunnalle oikaisuvaatimuksen koskien Savolan päätöstä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti. Saimme vihiä, ettei tietoja enää tallenneta kuten aiemmin, joten teemme varmuuden vuoksi päiväkohtaisen tietopyynnön, kuvitellen, ettei tietoja voida tuhota ennenkuin asiaa koskeva oikeusprosessi on käsitelty. 2.6.2017 lähtien Open Knowledge Finland ry on tehnyt eduskunnalle useita erillisiä yksittäisiä päiviä koskevia vastaavia tietopyyntöjä – ko. päivän aikana, ennakoivasti, jne. Tietopyyntöihin on erikseen kirjattu toteamus näkemyksestämme, että tietopyyntöjä EI tule tuhota ennen kuin mahdollisista kielteisistä päätöksistä on valitettu. Näihin tietopyyntöihin eduskunta on vastannut toteamalla, ettei tietoja ole enää olemassa: “tietoja ei ole mahdollista luovuttaa, koska tiedot on henkilörekisterilain mukaisen rekisteriselosteen mukaisesti hävitetty. Tiedot hävitetään automaattisesti päivittäin”  (liite 4). Pyydämme myös tapaamista, jotta voimme sopia mekanismeista, että saamme tiedon KHO:n linjaamalla tavalla, mutta noudattaen tietoturvaa, yksityisyyttä ja rekisteriselostetta. Tapaamisehdotusta ei kommentoida. 15.6.2017 Kansliatoimikunta hylkää Avoin ministeriö ry:n oikaisuvaatimuksen.

Heinäkuu

Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry kantelevat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee eduskunnan käytäntöä tuhota asiakirja-aineistoa, joihin kohdistuu vireillä oleva julkisuuslain mukainen tietopyyntö ja tietojen luovutukseen liittyvä mahdollinen oikeuskäsittely. Avoin ministeriö ry valittaa hallinto-oikeudelle johtuen eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksestä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti vastoin KHO:n linjausta.

Syyskuu

7.-8.9.2017 Open Knowledge Finland jatkaa uusien päiväkohtaisten tietopyyntöjen tekemistä. 11.9.2017 Svenska Yle raportoi asiasta, ja julkinen keskustelu kiihtyy. Viime viikkojen mediaseurantaa löytyy täältä. 12.9.2017 Hallintojohtaja linjaa, että vierailjatietoja saa käydä katsomassa paikan päällä eduskunnassa. Ainakin Open Knowledge Finland ja Helsingin Sanomat käyvät paikan päällä, tietoja ei edelleenkään luovuteta. Eduskunta vetoaa, että KHO:n päätös koskisi vain vanhaa tietoa. Nähdäksemme tämä ei pidä paikkaansa, vaan KHO:n tapaukset ovat luonteeltaan ennakkopäätöksiä. KHO on luonnollisesti pohtinut asiaa myös yksityisyydensuojan ym. kannalta. 14.9.2017 Varapuhemies Mauri Pekkarinen ilmoittaa, että tarve esim. lobbarirekisterille selvitetään. 12.-15.9.2017 Open Knowledge Finland käy päivittäin pyytämässä tietoja, saamatta niitä. Käsityksemme mukaan useat mediat ovat tehneet samoin, onnistumatta. Eduskunta ei kirjaa suullisesti tehtyjä tietopyyntöjä edes pyydettäessä (pidämme tätä erikoisena yksityiskohtana). 11.9.-17.9.2017 Keskustelu vierailijalistoista sekä laajemmin lobbausrekisteristä ja lobbauksen pelisäännöistä kiihtyy, yli 30 artikkelia johtavissa medioissa julkaistaan – ja onpa asia myös pilakuvissa ja Ylen Uutisvuodossa. ? 20.9. Sen koommin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuin professori Olli Mäenpää eivät anna tukeaan salailulle. 21.9. Vieraslistojen panttaamisesta on tehty neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Miten tästä eteenpäin – kohti visiota avoimesta eduskunnasta

Itse vierailijatietoa koskevan kiistan suhteen odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyä ja asiasta on myös kanneltu oikeuskanslerille joidenkin tahojen toimesta. Mahdollisesti joudumme valittamaan vielä evätyistä päiväkohtaisista tiedoista uudelleen. Tuhottua tietoa on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta saada palautettua. Tässä on kyseessä on kuitenkin paljon isompi asia kuin vain eduskunnan vierailijalistat. Eduskunnan kansliatoimikunta on luvannut selvittää tarvetta jonkinlaiselle lobbaus- ja/tai lobbarirekisterille. Myös Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminto on vihdoin allokoinut asian tutkimiseen vähän varoja. Mielestämme on tärkeää, että tähän keskusteluun osallistuu monipuolisesti poliittinen johto, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunta! Haluamme olla ylpeitä avoimesta eduskunnasta! Ohessa muutamia alustavia ajatuksia miten tästä voitaisiin päästä eteenpäin – tärkeää on kuitenkin pohtia ja valmistella #yhdessä, mukaan poliittinen johto, virkamiehet, kansalaisyhteiskunta ja lobbarit.
  1. Poliittinen tahtotila ja visio. Tällä hetkellä avoimuutta edistetään lähinnä pakon edessä. Samaan aikaan esimerkiksi osa maamme historian räikeimpiä korruptiotapauksia on noussut esiin. Avoin eduskunta ja avoin vaikuttaminen vaatii johtajuutta ja visioita, ei vain selvityksiä.
  2. Lobbausrekisterin käyttöönotto eduskunnassa ja sen laajentaminen seuraavassa vaiheessa muuhun julkishallintoon (ja sen edellyttämän lainsäädännön valmistelu). Eduskunnan ei tarvitse jäädä lainsäädäntöä tässä odottamaan vaan voisi esimerkiksi järjestää kokeilun tästä jo saman tien lainsäädäntöä odotellessa. Näkemyksemme mukaan olennaista on nimenomaan LOBBAUSrekisteri, ei lobbarirekisteri. Lobbarit tiedetään jo. Eduskunnan varapuhemies Pekkarinen on ilmoittanut asian otettavan nopeasti käsittelyyn – luonnollisesti odotamme, että kansalaisyhteiskunta kutsutaan mukaan keskusteluun, vielä sellaisia kutsuja ei ole näkynyt.
  3. Avoin data. Eduskunnan aineiston julkaiseminen verkkosivujen lisäksi koneluettavassa rakenteellisessa muodossa, jotta sitä voidaan helpommin jatkokäsitellä. Lainsäädäntöasiakirja-aineiston lisäksi rakenteelliseen (ja tarkempaan esim. y-tunnukset sisältävään) dataan pitäisi päästä muun muassa sidonnaisuusrekisterin osalta.
  4. Valiokuntien työskentelyä tulisi avata. Yksi helppo, mutta merkittävä askel olisi, että asiantuntijalausunnot tulisivat julki heti, kun ne on saatu. Tämä edistää ajankohtaista julkista keskustelua – nyt asiantuntijoiden lausunnot tulevat julki vasta, kun poliittiset linjaukset ovat niiden pohjalta tehty,olivat asiantuntijalausunnot kuinka kyseenalaistettavissa tahansa.
  5. Sidonnaisuusilmoitusten laajentamista tulisi harkita. Esimerkiksi valtiosihteerit, poliittiset avustajat ja korkeat virkamiehet käyttävät huomattavaa valtaa. Olisi hyvä harkita missä määrin heidän tulisi ilmoittaa omista sidonnaisuuksistaan.
  6. Luodaan pysyvät avoimet prosessit sille, miten eduskunnan työskentelyä jatkuvasti kehitetään avoimempaan, osallistavampaan ja vastuullisempaan suuntaan pitäisi luoda yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa.  Avoimuuteen liittyviä prosesseja ja uudistuksia tulisi kirjata esimerkiksi eduskunnan työjärjestykseen, jolloin ne olisivat riittävän velvoittavia.
Jäämme odottamaan mielenkiinnolla miten avoimesti seuraavia askelia otetaan Teemu Ropponen Toiminnanjohtaja Open Knowledge Finland ry Joonas Pekkanen Avoin ministeriö ry Aleksi Knuutila Tutkija Open Knowledge Finland ry

Liitetiedostot (ym. linkkejä täydentäen)

  1. KHO:n päätös 20.12.2016, Dnro 291/1/15
  2. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös 23.2.2017
  3. Jukka Savolan sähköposti 3.3.2017
  4. Jukka Savolan päätös 14.6.2017 koskien päiväkohtaisia tietopyyntöjä
  5. Eduskunnan kulunvalvontatietojen rekisteriseloste 14.4.2014
  6. Eduskunnan kulunvalvontatietojen päivitetyt rekisteriselosteet 24.4.2017 alkaen
    1. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”  (Eduskunnan C- ja D-rakennuksien kulunvalvonta.)
    2. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja E”  (Eduskuntatalon (päärakennus) kulunvalvonta (Eduskuntatalon peruskorjauksen aikana väistötilana toimivan S-talon kulunvalvonta).
    3. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja F”  (Eduskunnan lisärakennuksen kulunvalvonta)
The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin? appeared first on Open Knowledge Finland.

Comments Off on Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin?