You are browsing the archive for Open Democracy.

Transparency, algorithms and data

Georgia Panagiotidou - May 24, 2018 in algorithmic transparency, blog, data transparency, Events, International, Open Democracy, travel

Notes from the Data Transparency Lab 2017 in Barcelona

As part of Open Knowledge Finland, I attended the Data Transparency Lab(DTL) Conference in Barcelona last December. Unfortunately I only managed to attend the second day but since the sessions were recorded, I will be watching the rest online soon. Nevertheless, the second day had a lot of interesting talks and people, and I’d thought I’d note here some of the highlights.

The sessions, seemed to have an emphasis on transparency in the times of algorithmic complexity, which was great to listen to, even more so because the topic was covered from multiple angles. It was described from the angles of policy, design, ethics as well as practical demos accordingly in each session. So total the discussions were on a mix of high level discussion as well as practical applications. In this post I’ll try to summarise few of the talks, give some links to the people when possible, and add a few of my own thoughts as well.

The day started with a keynote from Isabella de Michelis from ErnieApp who described their startup’s point of view on companies and personal data. They argue that once users are aware of how they generate value for companies, they would be more willing to shift their permissions to a vendor type relationship rather than a customer one. For example, when owning an IoT connected fridge, a household should be able to get a discount on their electricity bill (since information about the fridge’s contents would be shared eg. to supermarkets for profit). An interesting position for sure, one which could be debated to clash with a later presentation from Illaria Liccardi.

Image from Liccardi’s research on user permission sharing.

Illaria Liccardi, as part of the ‘How to foster transparency’ session, presented her research from MIT on how people’s privacy permissions would change on apps they use, depending on the information provided. The results are possibly not as obvious as expected. They actually found that people are much more willing to give permissions for use of their data when no indication of how they will be used is given. However, they are less willing to give permissions to personal data when the reasoning of use is vaguely worded and yet somewhat permissive when there is a more detailed information from the side of the companies. The full research can be found on her page.

These are interesting findings that imply that for the general public to understand and give consent to give out personal data for company profit, there needs to be both an initial motivator from the company side, and also a good balance between sufficient and clear information on it’s use.

Namely, if people are more permissive when knowing less, then it is possible that the path to transparency won’t be as user-driven as expected.

Nozha Boujemaa from DATAIA institute, ( who was also the chair of that session), nicely put it that ‘data-driven does not mean objective’, which is something I can personally imagine myself repeating endlessly, especially in the context of data-driven journalism. A personal favourite entry point to the topic is on feminist data visualisation by Catherine Dignazio, who explainshow data and datasets can be wrongfully coupled with ideas that they are objective or presenting the truth. Nozha Boujemaa also discusses what would computational decision making systems need to be considered transparent. She notes for example that many Machine Learning (ML) algorithms are open sourced yet they are not open-data-ed. Meaning the data they have been trained on are actually proprietary, and since the decisions are actually based on exactly this trained models, then the openness of the algorithms are less useful.

The CNNum, the French national digital council, are actually trying to figure out how to incorporate and implement these principles for accountability in the french regulatory system. Moreover, their approach seemed to be really aware of the environment they are trying to regulate, in terms of diversity, speed of change cycles and they made a good note on the difficulty in actually assessing the impact of power asymmetry caused by algorithms.

Jun Huan (NSF) with the building blocks to model transparency holistically

Jun Huan (NSF) with the building blocks to model transparency holistically. Photo by author.


From the Nation Science Foundation (USA), Jun Huan, went a step beyond accountability for algorithmic systems towards their explainability and interpretability. In their research they are creating ways ML systems can identify and therefore indicate when they are actually ‘learning new tasks’ inspired by the human constructivism learning theory. It definitely sounded promising though due to my shallow knowledge on the topic, I am prone to algo-sensationalism!

Simone Fischer-Hubners, professor from Karlstad University, was chairing the session on ‘Discrimination and data Ethics’. She presented real world cases of discrimination and bias, such as the racial discrimination in online ad serving, price discrimination based on operating system used, predictive policing as well as an example case of gender discrimination in bibliometric profiling based on biased input data (women are less likely to self-cite). The last example is especially interesting because it highlights, that when we refer to biased computer decision making systems we tend to refer to the computational side of the system. However as in the example of the bibliometric profiling in academia, women are less likely to self-cite therefore already the ranking carries the initial biased sample of reality.

Julia Stoyanovich explaining why we should asses data science in its whole lifecycle.

Julia Stoyanovich explaining why we should asses data science in its whole lifecycle.

Julia Stoyanovich referred to that we should be assessing the fairness, accountability and transparency throughout the full data science lifecycle in order to be able to make valid conclusions on such systems. Her research with Data Responsibly, is actually centered around this topic as well. Last but not least, Gemma Galdon Clavell from Eticas added their own approach on research and consulting on ethical issues arising from technology and the importance of creating assessment criteria for technologies on society.

DTL actually funds projects globally, many actually awarded to university research groups, to create tools on the theme of data transparency. A part of the sessions was actually devoted exactly to those tools developed during 2017. The demos seemed by majority to be browser add-ons (and an app if I recall correctly ) that inform users on privacy leaks and ad targeting. Relevant topics for sure, though I admit I did catch myself pondering the irony of most privacy related add-ons being developed for Chrome..

The way I see it is that these subjects should eventually be discussed in even more wide audiences since they will affect the majority and in our daily life. It is therefore great to hear the researchers, dedicated circles and organisations who are actively working on these topics first hand.

Keep it open!

The post Transparency, algorithms and data appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki

Raimo Muurinen - May 2, 2018 in api, arvot, avoin data, avoin demokratia, blog, Data, demokratia, Featured, kansalaiset, Open Democracy, osallistuminen, päätösdata, parlamentti, rajapinta, tieto, tietojohtaminen

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana. Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa. Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata. Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut. Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.  

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa. Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä. Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä. Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin. Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden. The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta

Open Knowledge Finland - December 1, 2017 in avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, blog, chydenius, Featured, Freedom of Information, helsingin sanoimain säätiö, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, palkinto, tietämisen vapauden päivä, vaikuttamisrekisteri, vaikuttamistyö

    Open Knowledge Finland on tänään 1.12.2017 saanut huomattavan tunnustuksen Chydenius-säätiöltä. Alla Chydenius-säätiön tiedote kokonaisuudessaan.

Chydenius-mitalit kahdelle lobbausrekisterien edistäjälle


Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät tänään perjantaina Tietämisen vapauden päivän seminaarin lobbauksen avoimuudesta. Päivälehden museolla (klo 14-16) järjestettävä tilaisuus liittyi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (2.12.1766) vuosipäivän viettoon.

Seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali tunnustuksena kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta Chydeniuksen avoimuusperiaatteiden hyväksi. 
Chydeniuksen avoimuusmitalin saivat ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Open Knowledge Finland ry vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Perusteluissa todetaan, että lobbari
rekisteri edistää keskustelua vaikuttamistoiminnasta tavalla, joka tunnistaa toisaalta demokratiaan kuuluvan sananvapauden tärkeyden ja toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen.

ProComin osalta todetaan lisäksi, että lobbarirekisterin perustaminen on edistänyt keskustelua vaikuttajaviestintään liittyvistä eettisistä periaatteista ja alan sisäisestä itsesääntelystä. Open Knowledge Finlandin ansioista todetaan, että sen käynnistämä kampanja lainsäätäjiin suuntautuvan lobbauksen kattavasta rekisteristä on vahvistanut keskustelua kansainvälisesti parhaista avoimuuskäytännöistä.

Mitalien myöntämisestä olivat päättäneet Anders Chydenius -säätiö ja Chydenius-instituutin kannatusyhdistys. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen mukaan Anders Chydenius -säätiö haluaa edistää avoimuuskeskustelua, joka pyrkii huomioimaan
 sekä päätöksenteon transparenssin että tavallisten kansalaisten yksityisyydensuojan merkityksen.

Aikaisemmat mitalit avoimille innovaatioille, kansainvälisten järjestöjen toiminnalle ja tutkivalle journalismille

Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöille.
Edellisellä kerralla saajana on tutkiva journamismi, kun taloustoimittaja Jyri Hänninen ja TV-toimittaja Minna Knus-Galán palkittiin sillä perusteella, että he ovat osallistuneet kansainvälisesti merkittävällä tavalla pääomavirtojen julkisuuden edistämiseen.
Mitali on myönnetty kaksi kertaa kansainvälisten järjestöjen vaikuttajille. Mitali on myönnetty Etyjin mediavaltuutettu Miklos Harasztille, jonka ansiot liittyvät julkisuuslainsäädännön edistämiseen Itä-Euroopassa, sekä Unescon pääjohtaja Irina Bokovalle, joka palkittiin roolistaan Unescon sananvapaustyön johtamisessa.
Ensimmäinen Chydeniuksen avoimuusmitali on myönnetty Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjälle Linus Torvaldsille, joka palkittiin avointen innovaatioiden edistämisestä.
Lisätietoja: asiamies Juha Mustonen, 040 356 3782
Lisätietoja lobbausrekisteriin liittyvästä Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteesta ja kampanjasta:
Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry,
040 5255153,
Twitter: @LobbausAloite
The post Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

Open Knowledge Finland - October 14, 2017 in avoimuus, avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, citizen initiative, demokratia, eduskunta, Featured, Freedom of Information, kansalaisaloite, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbaus läpinäkyväksi, lobbausrekisteri, lobby registry, Nofications, Open Democracy, Open Government Data, parliament, projects, riksdagen, vaikuttaminen, vierailijatiedot

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 09:00

Open Knowledge Finland ry

Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistävät kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Lobbaus läpinäkyväksi -aloite tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen eduskunnan työjärjestystä muuttamalla. (Suora linkki allekirjoitukseen>> Kansalaisaloite loisi yhteiset käytännöt kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamiseen, mutta suojaisi tavallisten kansalaisten yksityisyyden. “Vaikuttamistyö eli lobbaaminen kuuluu demokratiaan, mutta salailu ei ole nykypäivää. Esimerkiksi tuorein eduskunnan kansliatoimikunnan päätös säilyttää vierailijatiedot yhden päivän ajan on aivan riittämätön”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen. Lobbausrekisterissä ilmoitettaisiin kansanedustajien kaikki tapaamiset ja tiedot kuten osallistuneiden nimet, taustayhteisöt ja toimeksiantajat. Myös tapaamiseen liittyvä aineisto tulisi julkiseksi. Lisäksi jo olemassa oleva kansanedustajien sidonnaisuusrekisteri sekä valtiopäiväasiakirjat olisivat saatavilla kansalaisille avoimena tietona. “Eduskunnan pitäisi maamme ylintä valtaa käyttävänä tahona näyttää avoimuudessa esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Aloitteemme on askel kattavampaan muutokseen. Uskomme lobbausrekisterin lisäävän luottamusta poliittisen järjestelmän ja tukevan laajempaa osallistumista päätöksiin”, toteaa puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä. Tutkimus osoittaa avoimuuden tarpeen Open Knowledge Finland tutki eduskunnan vierailijatietoja yhteensä 24 500 vierailusta 11 kuukauden ajalta vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tutkimuksen otoksessa elinkeinoelämän etujärjestöjen eduskuntavierailuista noin kolme neljäsosaa on kytköksissä hallituspuolueisiin. Muiden etujärjestöjen edustajat tapaavat useimmin oppositiota ja käyvät eduskunnassa harvemmin. “Eduskunnan vierailijatiedot antavat vaillinaisen mutta kiinnostavan näkökulman lobbaukseen, josta on tällä hetkellä vähän julkista tietoa saatavilla. Eduskunta julkaisee listat valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta vaikuttamisen painopiste on selvästi muualla”, sanoo Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finlandin tutkija. Esimerkiksi vuonna 2014 valiokunnissa kuultiin noin 6 600 asiantuntijaa. Muut vierailut päättäjien luona ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien sekä heidän avustajiensa tapaavat vuosittain eduskunnassa noin 14 400 vierailijaa. —

Open Knowledge Finland on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on osa suurempaa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää avointa dataa, tiedon julkisuusperiaatteen toteutumista sekä avointa yhteiskuntaa Suomessa.


Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland, 040 5255153, Joonas Pekkanen, puheenjohtaja, Avoin ministeriö, 050 5846800, FB: Twitter: @LobbausAloite

The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta

aleksi - October 8, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, Open Democracy, Open Government Data, projects

Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnasta vierailleista tietokannan, joka kuvaa yli 24 500 tapaamista eduskunnassa, vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa ilman läpinäkyvyyttä tai yhteisiä pelisääntöjä. Järjestö tarjoaa tietokannan kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Eduskunta pitää kirjaa rakennuksessa päättäjien vieraana olleista henkilöistä. Vierailijatiedot kertovat siis muun muassa mitä asiantuntijoita, järjestöjä ja yrityksiä kansanedustajat ovat kuulleet. Eduskunta päätti alkaa tuhota vierailijatietoja siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus oli todennut ne julkisiksi. Aiheesta syntyi paljon julkista keskustelua syyskuussa.  Tosiasiassa silppurilta säilyi joukko vanhempia tietoja. Kun eduskunta viime huhtikuussa alkoi tuhoamaan tietoja, se tulkitsi lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää tiedot edellisen vuoden ajalta. OKFI pyysi eduskunnalta pääsyä vanhempiin vierailijatietoihin, ja työskenteli pitkään muuttaakseen nämä sähköiseen, rakenteiseen muotoon niiden läpikäymisen helpottamiseksi. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa pimennossa ja vailla pelisääntöjä. Eduskunnassa läpinäkyvyyttä hoidetaan julkaisemalla listoja valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta muiden tapaamisten kautta tapahtuva lobbaaminen on ollut hämärän peitossa. Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella. OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja. Tietojen avulla toimittajat pystyvät kysymään parempia kysymyksiä edunvalvonnasta sekä selvittämään poliittisten päätösten taustaa. Vierailijatietojen kaltainen aineisto ei itsessään riitä edunvalvonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi, mutta OKFI toivoo sen synnyttävän keskustelua läpinäkyvyyden ja avoimempien toimintatapojen tarpeesta. Edunvalvonta kuuluu demokratiaan, mutta ongelmia syntyy silloin kun se ei ole avointa. Ilman läpinäkyvyyttä tapahtuva lobbaaminen voi kannustaa toimintatapoihin, jotka eivät kestäisi päivänvaloa. Lisäksi kansalaisilla on oikeus tietää, millä lailla eturyhmät ovat vaikuttaneet poliitikkoihin – onhan heidän vastuulla myös vaaleissa valita edustajat heidän toimintansa perusteella. OKFI ja Avoin ministeriö valmistelevat kansalaisaloitetta, joka muuttaisi eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Aloite pyrkii luomaan yhteisen järjestelmän, jonka pohjata kansanedustajan ja puolueen henkilökunta voisivat julkaista kalenteristaan tapaamisensa sidosryhmien kanssa. Aloite sekä siihen liittyvä kampanja käynnistetään lähiviikkoina. Aiheesta järjestetään lehdistötilaisuus perjantaina 13.10. kello 9. Toimittajia, jotka haluavat saada pääsyn tietokantaa pyydetään tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta pyydetään paikalle. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä osoitteessa Jos et pääse paikalle mutta haluaisit käyttää tietoja työssäsi, ota yhteyttä osoitteeseen Tiedon jakaminen on mahdollista myös vastuullisesti toimivien freelance-toimittajien kanssa. Aika: Perjantai 13.10. klo 9-10

Paikka: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, FI-00180 Helsinki

The post Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta appeared first on Open Knowledge Finland.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin?

Open Knowledge Finland - September 22, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, julkisuuslaki, KHO, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, Open Government Data, open parliament, parliament, tietopyyntö, vaikuttamistyö

  Viime viikolla kiista eduskunnan vierailijatietojen julkisuudesta ja laajemmin keskustelu lobbaamisen ja vaikuttamistyön avoimuudesta nousi vahvasti esiin mediassa sen jälkeen kun Svenska Yle raportoi varsin erikoisista käänteistä pitkässä prosessissa. Huomasimme reilun viikon aikana yli kolmekymmentä artikkelia eri medioissa, minkä lisäksi keskustelu on käynyt erittäin vilkkaana sosiaalisessa mediassa.

Aikajanaa – mitä on oikeastaan tapahtunut

Koko prosessi on kestänyt nyt noin kolme vuotta, ei suinkaan kaksi viikkoa. Karkeasti tietopyynnöt ja kiistat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:
  • Alkuperäinen yhtä viikkoa koskeva tietopyyntö ja tietoja koskeva kiista
  • Tietopyynnön tietojen luovutustapaa (sähköisesti vai paikan päällä) koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen tietopyyntöjä koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen saatavuutta paikan päällä koskeva kiista
Toki on tärkeää huomata laajempi konteksti, eli Open Knowledge Finland ry:n ja Avoin ministeriö ry:n kannalta tässä on kokonaisuudessa on kyse vaikuttamistyön avoimuudesta – ei vain eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta ja käytöstä vaikkapa toimituksellisiin tarkoituksiin. Alla on avattu hiukan tapauksen historiaa.

2014 – Alkuperäinen tietopyyntö

Avoin ministeriö ry esitti 19.9.2014 eduskunnalle tietopyynnön eduskunnan vierailijatiedoista ajalta 10.–16.2.2014. Taustana ko. tietopyynnölle oli “Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloite ja sen käsittely eduskunnassa. Aloitteen käsittelyn yhteydessä keskusteltiin runsaasti lobbaajien vahvasta vaikutusvallasta lainsäädäntöön, esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 7.2.2014 kuinka kansanedustajat kopioivat puheensa lähes sanasta sanaan lobbausjärjestöiltä. Avoin ministeriö ry halusi selvittää, ketkä eduskunnassa kävivät lobbaamassa asian tiimoilta sivistysvaliokunnan kansanedustajia valiokunnan kuulemien virallisten asiantuntijoiden lisäksi. Ylen Linus Lång – edellisestä tietämättä eli sattumalta – pyysi vastaavanlaisia tietoja muutamaa viikkoa myöhemmin (20.10.2014), pidempää ajanjaksoa koskien. 7.11.2014 Turvallisuuspäällikkö Savola tekee päätöksen, ettei mitään tietoja luovuteta. 12.11.2014 Avoin ministeriö valittaa Savolan päätöksestä kansliatoimikunnalle. 19.12.2014 Kansliatoimikunta päätti kumota Savolan päätöksen valituksen johdosta, mutta päätti samalla, ettei tietoja kansanedustajien vieraista kuitenkaan julkaistaisi. Käytännössä tämän jälkeen eduskunta luovutti Avoin ministeriö ry:lle Exceleitä, joista oli poistettu lähes kaikki tiedot.


13.1.2015 Hallintojohtajan muistion perusteella eduskunta vaatii maksua excelin sensuroimisesta. 22.1.2015 Avoin ministeriö valittaa kansliatoimikunnan päätökestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.3.2015 Eduskunta luovuttaa mustattuja Exceleitä. Käytännössä kaikki tiedot on poistettu. 13.3.2015 Eduskunta lähettää laskun mustattujen Exceleiden toimittamisesta. Avoin ministeriö hakee hallintojohtajalta muutosta 31.3.2015. Hallintojohtaja antaa valituksen johdosta 14.4.2015 uuden päätöksen, jonka mukaan lasku on aiheellinen. Avoin ministeriö valittaa asiasta eteenpäin kansliatoimikunnalle 14.4.2015. Hallintojohtaja päättää 13.5.2015 itse perua oman päätöksensä ennen kansliatoimikunnan käsittelyä ja lasku perutaan. 30.3.2015 KHO välittää eduskunnan 5.3.2015 lausunnon ja antaa Avoimelle ministeriölle mahdollisuuden antaa vastaselitys. 22.4.2015 Avoin ministeriö antaa vastaselityksen KHO:lle ja jäädään odottamaan KHO:n päätöstä.

2016 – Korkeimman hallinto-oikeuden pitkään odotettu päätös

20.12.2016 KHO antoi asiassa päätöksen Dnro 291/1/15. KHO päätti, että kansliatoimikunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava kansliatoimikunnalle uudelleen käsiteltäväksi. KHO katsoi, että julkisiksi katsottavat tiedot on annettava tietojen pyytäjälle jollakin julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

2017 – KHO:n päätöksestä toimintaan – mutta mutkia matkassa, kuviot muuttuvat


KHO:n päätöksen perusteella kansliatoimikunta teki 23.2.2017 uuden päätöksen, jolla se kumosi aiemman päätöksensä ja velvoitti eduskunnan kanslian turvallisuusosaston antamaan julkisiksi katsotut tiedot (vierailijalistat) tietopyynnön mukaisesti. (liite 2) Maaliskuu

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola (yhteyshenkilö vierailijarekisteriä koskevissa asioissa) ilmoittaa sähköpostitse 3.3.2017  että “rekisterissä olevia tietoja säilytetään enintään 12 kuukauden ajan. Näin ollen totean, että pyytämiänne tietoja ei ole enää saatavissa.”(liite 3). Eduskunta siis tuhosi julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kohteena olevia, myöhemmin KHO:n päätöksellä julkiseksi määrättyjä dokumentteja luovuttamatta näitä tietoja alkuperäiselle pyytäjälle (!!!).


Eduskunta (kansliatoimikunnan päätöksellä) muutti 24.4.2017 vierailijatietoa koskevan järjestelmän rekisteriselostetta (liitteet 5 ja 6) siten, että tietoja säilytettäisiin vain päivän ajan. Tämä selvisi vasta kesäkuussa 2017. (Vanha rekisteriseloste 14.4.2014; Uudet:  “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”, “Kulunvalvontapöytäkirja E”, “Kulunvalvontapöytäkirja F” voimassa 24.4.2017 alkaen)  


8.5.2017 Avoin ministeriö ry uuden tekee tietopyynnön, koskien vierailijatietoja yhdeltä viikolta 2017, 20.-26.3.2017, vaatien ne sähköisessä muodossa, mustaamattomina, kuten KHO on linjannut. 16.5.2017 Turvallisuusjohtaja Savolan päätöksen mukaisesti tietoja ei voida luovuttaa sähköisesti Avoimelle ministeriölle.


1.6.2017 Avoin ministeriö esittää kansliatoimikunnalle oikaisuvaatimuksen koskien Savolan päätöstä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti. Saimme vihiä, ettei tietoja enää tallenneta kuten aiemmin, joten teemme varmuuden vuoksi päiväkohtaisen tietopyynnön, kuvitellen, ettei tietoja voida tuhota ennenkuin asiaa koskeva oikeusprosessi on käsitelty. 2.6.2017 lähtien Open Knowledge Finland ry on tehnyt eduskunnalle useita erillisiä yksittäisiä päiviä koskevia vastaavia tietopyyntöjä – ko. päivän aikana, ennakoivasti, jne. Tietopyyntöihin on erikseen kirjattu toteamus näkemyksestämme, että tietopyyntöjä EI tule tuhota ennen kuin mahdollisista kielteisistä päätöksistä on valitettu. Näihin tietopyyntöihin eduskunta on vastannut toteamalla, ettei tietoja ole enää olemassa: “tietoja ei ole mahdollista luovuttaa, koska tiedot on henkilörekisterilain mukaisen rekisteriselosteen mukaisesti hävitetty. Tiedot hävitetään automaattisesti päivittäin”  (liite 4). Pyydämme myös tapaamista, jotta voimme sopia mekanismeista, että saamme tiedon KHO:n linjaamalla tavalla, mutta noudattaen tietoturvaa, yksityisyyttä ja rekisteriselostetta. Tapaamisehdotusta ei kommentoida. 15.6.2017 Kansliatoimikunta hylkää Avoin ministeriö ry:n oikaisuvaatimuksen.


Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry kantelevat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee eduskunnan käytäntöä tuhota asiakirja-aineistoa, joihin kohdistuu vireillä oleva julkisuuslain mukainen tietopyyntö ja tietojen luovutukseen liittyvä mahdollinen oikeuskäsittely. Avoin ministeriö ry valittaa hallinto-oikeudelle johtuen eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksestä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti vastoin KHO:n linjausta.


7.-8.9.2017 Open Knowledge Finland jatkaa uusien päiväkohtaisten tietopyyntöjen tekemistä. 11.9.2017 Svenska Yle raportoi asiasta, ja julkinen keskustelu kiihtyy. Viime viikkojen mediaseurantaa löytyy täältä. 12.9.2017 Hallintojohtaja linjaa, että vierailjatietoja saa käydä katsomassa paikan päällä eduskunnassa. Ainakin Open Knowledge Finland ja Helsingin Sanomat käyvät paikan päällä, tietoja ei edelleenkään luovuteta. Eduskunta vetoaa, että KHO:n päätös koskisi vain vanhaa tietoa. Nähdäksemme tämä ei pidä paikkaansa, vaan KHO:n tapaukset ovat luonteeltaan ennakkopäätöksiä. KHO on luonnollisesti pohtinut asiaa myös yksityisyydensuojan ym. kannalta. 14.9.2017 Varapuhemies Mauri Pekkarinen ilmoittaa, että tarve esim. lobbarirekisterille selvitetään. 12.-15.9.2017 Open Knowledge Finland käy päivittäin pyytämässä tietoja, saamatta niitä. Käsityksemme mukaan useat mediat ovat tehneet samoin, onnistumatta. Eduskunta ei kirjaa suullisesti tehtyjä tietopyyntöjä edes pyydettäessä (pidämme tätä erikoisena yksityiskohtana). 11.9.-17.9.2017 Keskustelu vierailijalistoista sekä laajemmin lobbausrekisteristä ja lobbauksen pelisäännöistä kiihtyy, yli 30 artikkelia johtavissa medioissa julkaistaan – ja onpa asia myös pilakuvissa ja Ylen Uutisvuodossa. 🙂 20.9. Sen koommin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuin professori Olli Mäenpää eivät anna tukeaan salailulle. 21.9. Vieraslistojen panttaamisesta on tehty neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Miten tästä eteenpäin – kohti visiota avoimesta eduskunnasta

Itse vierailijatietoa koskevan kiistan suhteen odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyä ja asiasta on myös kanneltu oikeuskanslerille joidenkin tahojen toimesta. Mahdollisesti joudumme valittamaan vielä evätyistä päiväkohtaisista tiedoista uudelleen. Tuhottua tietoa on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta saada palautettua. Tässä on kyseessä on kuitenkin paljon isompi asia kuin vain eduskunnan vierailijalistat. Eduskunnan kansliatoimikunta on luvannut selvittää tarvetta jonkinlaiselle lobbaus- ja/tai lobbarirekisterille. Myös Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminto on vihdoin allokoinut asian tutkimiseen vähän varoja. Mielestämme on tärkeää, että tähän keskusteluun osallistuu monipuolisesti poliittinen johto, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunta! Haluamme olla ylpeitä avoimesta eduskunnasta! Ohessa muutamia alustavia ajatuksia miten tästä voitaisiin päästä eteenpäin – tärkeää on kuitenkin pohtia ja valmistella #yhdessä, mukaan poliittinen johto, virkamiehet, kansalaisyhteiskunta ja lobbarit.
  1. Poliittinen tahtotila ja visio. Tällä hetkellä avoimuutta edistetään lähinnä pakon edessä. Samaan aikaan esimerkiksi osa maamme historian räikeimpiä korruptiotapauksia on noussut esiin. Avoin eduskunta ja avoin vaikuttaminen vaatii johtajuutta ja visioita, ei vain selvityksiä.
  2. Lobbausrekisterin käyttöönotto eduskunnassa ja sen laajentaminen seuraavassa vaiheessa muuhun julkishallintoon (ja sen edellyttämän lainsäädännön valmistelu). Eduskunnan ei tarvitse jäädä lainsäädäntöä tässä odottamaan vaan voisi esimerkiksi järjestää kokeilun tästä jo saman tien lainsäädäntöä odotellessa. Näkemyksemme mukaan olennaista on nimenomaan LOBBAUSrekisteri, ei lobbarirekisteri. Lobbarit tiedetään jo. Eduskunnan varapuhemies Pekkarinen on ilmoittanut asian otettavan nopeasti käsittelyyn – luonnollisesti odotamme, että kansalaisyhteiskunta kutsutaan mukaan keskusteluun, vielä sellaisia kutsuja ei ole näkynyt.
  3. Avoin data. Eduskunnan aineiston julkaiseminen verkkosivujen lisäksi koneluettavassa rakenteellisessa muodossa, jotta sitä voidaan helpommin jatkokäsitellä. Lainsäädäntöasiakirja-aineiston lisäksi rakenteelliseen (ja tarkempaan esim. y-tunnukset sisältävään) dataan pitäisi päästä muun muassa sidonnaisuusrekisterin osalta.
  4. Valiokuntien työskentelyä tulisi avata. Yksi helppo, mutta merkittävä askel olisi, että asiantuntijalausunnot tulisivat julki heti, kun ne on saatu. Tämä edistää ajankohtaista julkista keskustelua – nyt asiantuntijoiden lausunnot tulevat julki vasta, kun poliittiset linjaukset ovat niiden pohjalta tehty,olivat asiantuntijalausunnot kuinka kyseenalaistettavissa tahansa.
  5. Sidonnaisuusilmoitusten laajentamista tulisi harkita. Esimerkiksi valtiosihteerit, poliittiset avustajat ja korkeat virkamiehet käyttävät huomattavaa valtaa. Olisi hyvä harkita missä määrin heidän tulisi ilmoittaa omista sidonnaisuuksistaan.
  6. Luodaan pysyvät avoimet prosessit sille, miten eduskunnan työskentelyä jatkuvasti kehitetään avoimempaan, osallistavampaan ja vastuullisempaan suuntaan pitäisi luoda yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa.  Avoimuuteen liittyviä prosesseja ja uudistuksia tulisi kirjata esimerkiksi eduskunnan työjärjestykseen, jolloin ne olisivat riittävän velvoittavia.
Jäämme odottamaan mielenkiinnolla miten avoimesti seuraavia askelia otetaan Teemu Ropponen Toiminnanjohtaja Open Knowledge Finland ry Joonas Pekkanen Avoin ministeriö ry Aleksi Knuutila Tutkija Open Knowledge Finland ry

Liitetiedostot (ym. linkkejä täydentäen)

  1. KHO:n päätös 20.12.2016, Dnro 291/1/15
  2. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös 23.2.2017
  3. Jukka Savolan sähköposti 3.3.2017
  4. Jukka Savolan päätös 14.6.2017 koskien päiväkohtaisia tietopyyntöjä
  5. Eduskunnan kulunvalvontatietojen rekisteriseloste 14.4.2014
  6. Eduskunnan kulunvalvontatietojen päivitetyt rekisteriselosteet 24.4.2017 alkaen
    1. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”  (Eduskunnan C- ja D-rakennuksien kulunvalvonta.)
    2. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja E”  (Eduskuntatalon (päärakennus) kulunvalvonta (Eduskuntatalon peruskorjauksen aikana väistötilana toimivan S-talon kulunvalvonta).
    3. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja F”  (Eduskunnan lisärakennuksen kulunvalvonta)
The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin? appeared first on Open Knowledge Finland.

Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille!

Open Knowledge Finland - May 10, 2017 in avoin demokratia, blog, citizen initiatives, demokrati, demokratia, Featured, kanslaisaloite, medborgarinitiativ, Open Democracy, osallisuus, sähköinen äänestäminen, suora demokratia, verkkodemokratia

Kansalaisaloite on erinomainen keino lisätä osallisuutta ja osallistumista, ja parantaa lainsäädäntöämme. Kansalaisaloite on tutkitusti suosittu tapa vaikuttaa. Yli kolmasosa suomalaisista äänioikeutetuista on jo nyt kannattanut jotain aloitetta, ja neljä viidestä suomalaisesta kokee tämän kiinnostavana mahdollisuutena.  Viiden vuoden jälkeen on menossa selvitys, jonka seurauksena mahdollisesti tarkennetaan kansalaisaloitelakia ja/tai siihen liittyviä menettelyitä. Muutamia ajatuksia miten upeaa kansalaisaloitejärjestelmäämme voisi kehittää – ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisätä.

8.5.2010 Ydinvoiman vastainen mielenosoitus Helsingin rautatientorilla. Anti-nuclear demonstration at Helsingki Railway Station square. Photo Satu Pitkänen. CC BY-SA 2.0

6 keinoa parantaa kansalaisaloitetta

1. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannatusilmoitusten määrää voidaan hyvin laskea. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatusrajan (nyt 50 000) voisi laskea esim. 25 000:een tai 30 000: een. Tutkitusti tämä EI merkittävästi lisäisi työkuormaa, sillä 25 000 – 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita EI ole huomattavan paljon vain 5 kappaletta. 17 aloitetta on saavuttanut yli 50 000 kannatusilmoitusta. 2. Kansalaisaloitteen kannattamiseen vaadittua ikärajaa voi laskea. Ei ole mitään hyvää syytä miksei kansalaisaloitteessa voisi olla äänestystä alhaisempi ikäraja – eihän kannattaja varsinaisesti äänestä, vaan ilmaisee kannatuksensa aloitteelle, että asia etenisi eduskuntaan (täysi-ikäisten valitsemien edustajien käsiteltäväksi).Monet poliitikot ovat olleet valmiita laskemaan äänestysikärajaa esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Jopa pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kannattavansa tätä (lisää Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtumasta myöhemmin). Tehdään kansalaisaloitteen ikärajamuutoksesta kokeilu! Esimerkki: kuvitellaan aloite, jolla on 40 000 aikuisen ja 15 000 alaikäisen kannatus. Melko varmasti tämä aloite olisi sellainen jonka eduskunnan olisi hyvä käsitellä! 3. Kansalaisaloitteen tekijät mukaan eduskuntakäsittelyyn. Ironista kyllä, kansalaisaloitteen tekijät eivät juurikaan osallistu kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa. Heitä kyllä kuullaan, mutta melko pintapuolisesti. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole olla lopullinen tai täydellinen versio laista, ei edes silloin kun se tehdään lakiehdotuksen muodossa. Tekniset epätarkkuudet eivät saa olla syy tyrmätä aloite, ja kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi kuulla laajemmin, niin tahdonilmaisijoina kuin asiantuntijoinakin. 4. Kansalaisaloitteen tekijöiden ja kannattajien välinen keskustelu ja aloitteen hienosäätö  mahdolliseksi – Kansalaisaloitteen sisältöä ei saa muuttaa sen jälkeen kun kannatusiloitusten kerääminen on aloitettu. Toisinaan kuitenkin tulee lisätietoa tai huomataan joitain puutteita, jolloin muokkaaminen olisi perusteltua. Olisi verrattain helppoa, kenenkään yksityisyyttä vaarantamatta, toteuttaa ratkaisu, jossa pieni muutos aloitteen sisältöön nollaisi kannattajailmoitusten määrän – mutta lähettäisi jo kannattaneille ilmoituksen, että heidän tulisi nyt uudelleenkannattaa ko. aloitetta. 5. Kannattajien nimet salaisiksi. Tiedon avoimuus – kansalaisaloitteen tapauksessa vaikkapa perusteltu tutkimustieto, laatijoiden nimet, kannatusilmoitusten kertymätiedöt – on tärkeä asia. On kuitenkin vaikea nähdä miksi kannattajien nimet tulisi julkaista. Väestörekisterikeskus tarkistaa nimet, ja vaikka muutama “Aku Ankka” pääsikin läpi, kannattajien eksakti määrä ei ole kovinkaan kiinnostava – päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa. 6. Sovelletaan kansalaisaloitetta laajemmin! Mitä muuta voidaan tehdä samantyyppisellä järjestelmällä ja järjestelyillä.Kansalaisaloite on ollut hyvä uudistus! Sitä voidaan laajentaa. Ei ole varsinaisesti mitään syytä tai esteitä etteikö samaa systeemiä voisi soveltaa vaikkapa kirjallisten kysymysten esittämiseen. Esimerkiksi 5 000 tai 10 000 kannatusilmoitusta, ja kirjallinen kysymys käsitellään kyselytunnilla. Ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kansalaisilla, ei “vain” oppositiolla, olisi ääni – ihan muodollisessa käsittelyssä. Yllämainituilla ehdotuksilla pyritään
  • Lisäämään kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia
  • Lisäämään osallisuutta – helppo osallistua, myös yksittäisiin asioihin
  • Kansalaisaloiteprosessi reilummaksi
  • Nuorten ääni kuuluviin!
Valtava määrä resursseja käytetään sähköisen äänestämisen edistämiseksi. Huomattavasti pienemmillä resursseilla ja kehitystarpeilla saadaan kansalaisaloitejärjestelmän kautta turvallisesti lisättyä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Satsataan kansalaisaloitteeseen! Osallistu (DEADLINE PE 12.5. klo 23:59): Taustaa: Muuta: The post Kehitetään kansalaisaloitetta – lisää valtaa kansalaisille! appeared first on Open Knowledge Finland.

Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today?

Open Knowledge Finland - May 3, 2017 in Featured, Open Democracy, projects

This post is a part of series of postings related to Demokratiahack (Democracy hackathon), arranged by Sitra, OKFI and Tulevaisuuden valtiopäivät.

What’s digitalization anyway? Transformation, disruption.

Digitalization is really about transformation, not just digitizing existing processes. We ought to know that, yet we get stuck in the old systems mode, and fail to think out out of the box (luckily, this is starting to change). With regards to e-government, we in Finland often look to our southern neighbor, and look at their fast progress – praising it as exemplary (or sometimes dismissing it), and citing for example the non-existence of legacy systems as a benefit Estonia has to bypass us with seemingly effortlessly. But what if we think further. What would disruption REALLY mean – surely more than e-voting or e-residence programs!? What if we build NEW states, republics, democracies – how would they work? Let’s look at a modern example of literally hacking together a nation, Liberland.

Liberland – new libertarian high-tech state

The Free Republic of Liberland is a sovereign state located between Croatia and Serbia on the west bank of the Danube river, and area also known as “Gornja Siga”.This area is not claimed by Croatia, Serbia or any other country, and was therefore terra nullius (or no-man’s land) until Vít Jedlička (the President of Liberland) seized the opportunity and on April 13, 2015 formed a new state in this territory. The total area of approximately 7 km² makes it the third smallest sovereign state, after the Vatican and Monaco. Liberland is a micronation – an entity that claims to be an independent nation, but is not (yet) officially recognized by world governments or major international organizations. The motto of Liberland is “To live and let live” because Liberland prides itself on personal and economic freedom of its people. These are guaranteed by the Constitution, which significantly limits the power of politicians so they could not interfere too much in the freedoms of the Liberland nation. The objective is to build a country where honest people can prosper with minimal interference from a centralized government. “We need more countries like Hong Kong, Singapore and Monaco, especially in Europe,” Jedlicka asserts. “We really needed another tax heaven, not tax haven.” Key values in running the country include voluntary taxation (not no taxation), an almost non-existent government, no restrictions whatsoever on speech or information. The nation’s basic services, such as power, healthcare and waste disposal, will be run either by private enterprises or through crowdfunding campaigns. Currently, some 400 000 people have already applied for citizenship for this libertarian state.

Hacking together a high-tech state

From a tech perspective, then, there are a number of quite exciting and interesting tools, technologies and visions that Liberland uses or is planning on deploying.   For example,the constitution and the laws of Liberland are stored openly in GitHub repositories, a development platform especially used by open-source projects to openly host and review code, manage projects, and build software alongside millions of other developers. This means that anyone can make suggestions and contribute (or reuse) the content. Liberlandians are especially interested in blockchains changing politics and government, in particular to decentralize government. Blockchains are a way to record financial, physical or electronic assets in a new, secure, transparent way. Blockchain has been tried out across the world in various experiments (e.g. land registries in Georgia, Sweden and others), but an extensive deployment has been missing. Liberland claims to work together with eGaaS, an international Blockchain platform for organizing the economic, state and social activities of citizens and their communities by using a smart law and smart contract system. This system implements four basic functions needed for efficient transfer of most types of government, legislative bodies and business activities into Blockchain technology, i.e. financial system, registry structure, smart contract algorithm and a mechanims for smart law formation and execution. Smart laws are algorithms describing the rules and conditions regulating the execution of state laws. The credibility of smart laws is confirmed by the digital signatures of representatives of legislative bodies. Smart laws effectively lessen the bureaucratic burden that “traditional states” face. These are just a few of the ideas that Liberland has – and there will be tenders out that e-revolutionaries can pursue.

Starting from zero, but still stuck to old conventions?

Liberland is an interesting experiment as it is trying to set up its various diplomatic ties to other countries. However, as it is setting up embassies, diplomatic corps and so on…it is ironic to note that there ARE indeed conventions which need to be considered. Even a micro-state cannot exist in isolation – and thus the world of diplomacy forces it into some conventional things like foreign policy, ambassadors, physical passports… The attitude has been at times somewhat dismissive from other countries. However, dozens of embassies have been set up, and diplomatic ties are in the formation phase. For example, Finland’s ambassador to Liberland has been named (Mikko Järvilehto). First formal recognitions are awaiting – perhaps due in 2017.

What’s in it for the democracy hackers and the welfare state in general?

So, you might say that Liberland is pretty provovative or scary, from a welfare state’s point of view. Or, from the point of view of nation-states, in general. Will efficient tax heavens like Liberland To me the question is, what could we learn from Liberland – the nation, its principles, its democracy and its processes? What can we learn from the philosophies of the libertarian anarcho-capitalists? What can we learn from the technology experiments. I do think there is a a lot to learn – and this will certainly not be the last independent tech-state initiative. While by no means do I claim to be a technology optimist, I will claim that dinosaurs must change. References – read more at:     The post Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today? appeared first on Open Knowledge Finland.

Demokratian uusien muotojen hackaaminen herättää valtaisaa kiinnostusta!

Mikael Seppälä - April 20, 2017 in Open Democracy

Sitra ja Open Knowledge Finland järjestävät yhteistyössä Demokratiahackin osana Tulevaisuuden valtiopäiviä 4.-5.5. Tapahtuman tavoitteena on tarjota osallistujille paikka tehdä konkreettisia avauksia demokratian uusien muotojen kehittämiseen. Tapahtuman ilmoittautuminen päättyi maanantaina 10.4. ja se keräsi huiman määrän kiinnostusta: saimme 137 ilmoittautumista sekä lukuisia avauksia, joista mukaan voitiin valita tilarajoitusten vuoksi 62 osallistujaa yhteensä 13:sta tiimistä. Mutta todella kovatasoisia tiimejä ovatkin! Mukana on tunnettujen avoimen datan sovellusten kehittäjiä, yrityksiä, hankkeita, tutkijoita, taiteilijoita ja Demokratiahackin kautta toisensa tavanneita ihmisiä. Demokratiahack koostuu kolmesta tapahtumasta: Demokratia Mini-Hack: Uudet virrat -tapahtumasta ma 24.4., Tulevaisuuden valtiopäivistä to 4.5. ja itse Demokratiahack-päivästä pe 5.5. Demokratiahackissä työskentely tapahtuu kolmessa trackissä: Hack, Jam ja Art & Media. Hack Track Hack trackillä voidaan kehittää sovelluksia, joissa tarjotaan käyttäjille demokratiaa edistäviä toiminnallisuuksia tai esimerkiksi visualisoidaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sovelluksissa kannustetaan hyödyntämään avointa dataa. Jos haluaa olla rohkea, hack trackille voi tulla myös ohjelmistoja hyödyntävän teknologian kanssa: robotit, dronet, IoT-laitteet ja muut ovat tervetulleita! Hack Trackille valittiin yhteensä neljä tiimiä tekemään sovelluksia ja visualisointeja, jotka edistävät demokratiaa ja hyödyntävät mahdollisesti avointa dataa. Nämä ovat: Extract meaning from municipal decision flows
Neljännen sektorin bitcoin rinnakkaisvaluutta
Yhteisösovellus – Yhteisöjen edistäminen pelillisyyden ja pedagogiikan avulla
Edustajien vaalikonevastausten ja äänestystulosten yhdistäminen Jam Track Jam track antaa mahdollisuuden ylittää rajoja villisti, ja näin kehittää demokratiaa edistäviä konsepteja ja prototyyppejä, joiden avulla voidaan viestiä visio tai idea, ja tarjota käsitys sen toimivuudesta. Konseptit voivat perustua ideoihin siitä, miten jokin toimintatapa tai palvelu voisi toimia. Prototyyppien kanssa voi mennä vielä pidemmälle ja kehittää esimerkiksi toiminnallinen käyttöliittymä, paperista/pahvista tehty prototyyppi, sarjakuva, Lego-rakennelma tai mitä vain, jonka avulla kokee voivansa viestiä konseptista halutulla tavalla. Jam Trackille osallistuminen herätti ilmoittautuneissa eniten kiinnostusta ja mukaan valittiin todella kovatasoisia tiimejä ja aiheita. Agile Cooperacy – uuden ajan yhteisöhallintomuoto
Open Source/Participatory Democracy – Uuden organisoitumisen periaatteiden soveltamista demokraattiseen yhteiskehittelyyn
Vaikutin – Läpinäkyvän demokraattisen keskustelun sovellus
Poikkipuolueellista pienryhmäideointia eduskuntaan ja muita keinoja vastakkainasettelun vähentämiseksi
Minimum Viable Organization – Järjestöille tarkoitettu matalan kynnyksen organisoitumista tukeva sovellus
Valassafari – Sovellus demokraattisen päätöksentekoprosessin tukemiseen Art & Media Track Art & Media track tarjoaa paikan, jossa voi niin pohtia kuin synnyttää teoksia, projekteja tai tuotantoja, jotka tarkastelevat demokratia-kysymystä laaja-alaisesti. Nykyaika vaatii soveltamaan luovaa ajattelua sekä uusia työkaluja niin viestin sisällön kuin viestinvälityksen suhteen. Yhteiskunnan arvoja yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla tutkivat monipuolisesti valokuvaajat, elokuvantekijät, muusikot sekä ääni-, media-, kuva-, ja tanssitaiteilijat, kirjailijat ja muut luovan alan toimijat. Samanaikaisesti VR/AR, tubettajat sekä peliala ovat korvaamassa perinteisen media-alan funktioita ja kenttää. Osallistujien tuotanto voi olla esimerkiksi performanssiteos, koreografia, tubettajien videoproduktio, peli, essee, manifesti, VR/AR-teos tai sovellus, valokuva, maalaus, mediataideprojekti, valo- tai äänitaideinstallaatio. Riittää, että hackathonin aikana työlle luodaan konsepti. Art & Media Trackille valittiin kolme tiimiä, joista kaksi painottavat perinteisempää taidetta ja yksi uudenlaista, demokraattista lasten ja nuorten median kehittelyä. Cyberface – Avoimen datan, robotiikan ja Virtual Realityn yhdistävä demokraattinen kehitelmä
Huono-osaisuusruletti Flashmob
Lasten ja nuorten demokraattinen itseilmaisukanava Mitä seuraavaksi? Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia tuotoksia ja minkälaista liikehdintää tiimit saavat aikaiseksi Demokratiahackissä! Tapahtumasta on luvassa vielä lisää blogikirjoituksia sekä tuotoksia esittelevä raportti. Mikael Seppälä, Aki Saariaho, Liisi Soroush, Teemu Ropponen
Demokratiahack-tiimi, Open Knowledge Finland Vielä pääsee mukaan kaikille avoimeen Demokratia Mini-Hackiin kuulemaan demokratian uusista muodoista sekä keskustelemaan aiheesta kiinnostuneiden sekä Demokratiahackin osallistujien kanssa! Varaa paikkasi pe 21.4. klo 12 mennessä Eventbritestä: Demokratia Mini-Hack: Uudet virrat ma 24.4.
FB: Tulevaisuuden valtiopäivät to 4.5.
FB: Demokratiahack pe 5.5.
FB: Tsekkaa myös Demokratiahackiin liittyvät blogit: Hannu-Pekka Ikäheimo, Sitra: Kuusi muistisääntöä digitaalisen demokratian kehittäjille Jouni Backman, Sitra: Mikä estää poliitik­koja muuttu­masta? Aki Saariaho, OKFI: Digiajan demokratiaa ja yhteisöllisyyden virvoittamista Raimo Muurinen, OKFI: Demokratia digitalisoituu, mutta kuka määrää suunnan? Mikael Seppälä, OKFI: Demokratialle vetoapua systeemisestä muotoilusta? The post Demokratian uusien muotojen hackaaminen herättää valtaisaa kiinnostusta! appeared first on Open Knowledge Finland.

Join the Democracyhack to create new forms of democracy!

Mikael Seppälä - March 30, 2017 in Open Democracy

What does democracy look like in ten years? How can we increase people’s participation? Join Democracyhack to work on your solution! In conjunction with the Tulevaisuuden valtiopäivät event (Future Parliament) Sitra together with Open Knowledge Finland organizes from the 4th to the 5th of May an event – the Democracyhack. You can participate in the hack day (Friday 5.5.) even though you don’t speak Finnish. There you get to solve the challenges facing democracy and citizen participation via a hackathon. The hackathon participants form groups of two to five people. During the event each group develops one thing, aided by experienced facilitators and exhaustive background material. Whether you are an active person, an activist, a coder, a service designer, a game designer, an artist, a media person or generally interested in new forms of making society more democratic, join the hackathon! There are three tracks at the Democracyhack: the Hack Track for developing applications and visualizations, the Jam Track for concepts and prototypes plus the Art & Media Track for different forms of art and media promoting democracy. The best ideas are awarded and handed out as projects to Finnish decision-makers in Seuraava erä. The winning solution will be awarded 5 000 euros and the two runners-up 2 000 euros each. The participants’ travelling expenses, accommodation and food are reimbursed. More information: Sign up until 10th April: Democracyhack 4th to 5th May in Facebook: Democracyhack participant event on the 24th April in Facebook: Tulevaisuuden valtiopäivät (Future Parliament) 4th of May: The post Join the Democracyhack to create new forms of democracy! appeared first on Open Knowledge Finland.