You are browsing the archive for Open Government Data.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

Open Knowledge Finland - October 14, 2017 in avoimuus, avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, citizen initiative, demokratia, eduskunta, Featured, Freedom of Information, kansalaisaloite, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbaus läpinäkyväksi, lobbausrekisteri, lobby registry, Nofications, Open Democracy, Open Government Data, parliament, projects, riksdagen, vaikuttaminen, vierailijatiedot

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 09:00

Open Knowledge Finland ry

Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistävät kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Lobbaus läpinäkyväksi -aloite tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen eduskunnan työjärjestystä muuttamalla. (Suora linkki allekirjoitukseen>> Kansalaisaloite loisi yhteiset käytännöt kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamiseen, mutta suojaisi tavallisten kansalaisten yksityisyyden. “Vaikuttamistyö eli lobbaaminen kuuluu demokratiaan, mutta salailu ei ole nykypäivää. Esimerkiksi tuorein eduskunnan kansliatoimikunnan päätös säilyttää vierailijatiedot yhden päivän ajan on aivan riittämätön”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen. Lobbausrekisterissä ilmoitettaisiin kansanedustajien kaikki tapaamiset ja tiedot kuten osallistuneiden nimet, taustayhteisöt ja toimeksiantajat. Myös tapaamiseen liittyvä aineisto tulisi julkiseksi. Lisäksi jo olemassa oleva kansanedustajien sidonnaisuusrekisteri sekä valtiopäiväasiakirjat olisivat saatavilla kansalaisille avoimena tietona. “Eduskunnan pitäisi maamme ylintä valtaa käyttävänä tahona näyttää avoimuudessa esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Aloitteemme on askel kattavampaan muutokseen. Uskomme lobbausrekisterin lisäävän luottamusta poliittisen järjestelmän ja tukevan laajempaa osallistumista päätöksiin”, toteaa puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä. Tutkimus osoittaa avoimuuden tarpeen Open Knowledge Finland tutki eduskunnan vierailijatietoja yhteensä 24 500 vierailusta 11 kuukauden ajalta vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tutkimuksen otoksessa elinkeinoelämän etujärjestöjen eduskuntavierailuista noin kolme neljäsosaa on kytköksissä hallituspuolueisiin. Muiden etujärjestöjen edustajat tapaavat useimmin oppositiota ja käyvät eduskunnassa harvemmin. “Eduskunnan vierailijatiedot antavat vaillinaisen mutta kiinnostavan näkökulman lobbaukseen, josta on tällä hetkellä vähän julkista tietoa saatavilla. Eduskunta julkaisee listat valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta vaikuttamisen painopiste on selvästi muualla”, sanoo Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finlandin tutkija. Esimerkiksi vuonna 2014 valiokunnissa kuultiin noin 6 600 asiantuntijaa. Muut vierailut päättäjien luona ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien sekä heidän avustajiensa tapaavat vuosittain eduskunnassa noin 14 400 vierailijaa. —

Open Knowledge Finland on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on osa suurempaa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää avointa dataa, tiedon julkisuusperiaatteen toteutumista sekä avointa yhteiskuntaa Suomessa.

Lisätietoja:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland, 040 5255153, teemu.ropponen@okf.fi Joonas Pekkanen, puheenjohtaja, Avoin ministeriö, 050 5846800, joonas.pekkanen@avoinministerio.fi

 

www.lobbauslapinakyvaksi.fi FB: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi Twitter: @LobbausAloite

The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta

aleksi - October 8, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, Open Democracy, Open Government Data, projects

Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnasta vierailleista tietokannan, joka kuvaa yli 24 500 tapaamista eduskunnassa, vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa ilman läpinäkyvyyttä tai yhteisiä pelisääntöjä. Järjestö tarjoaa tietokannan kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Eduskunta pitää kirjaa rakennuksessa päättäjien vieraana olleista henkilöistä. Vierailijatiedot kertovat siis muun muassa mitä asiantuntijoita, järjestöjä ja yrityksiä kansanedustajat ovat kuulleet. Eduskunta päätti alkaa tuhota vierailijatietoja siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus oli todennut ne julkisiksi. Aiheesta syntyi paljon julkista keskustelua syyskuussa.  Tosiasiassa silppurilta säilyi joukko vanhempia tietoja. Kun eduskunta viime huhtikuussa alkoi tuhoamaan tietoja, se tulkitsi lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää tiedot edellisen vuoden ajalta. OKFI pyysi eduskunnalta pääsyä vanhempiin vierailijatietoihin, ja työskenteli pitkään muuttaakseen nämä sähköiseen, rakenteiseen muotoon niiden läpikäymisen helpottamiseksi. Tietokanta tarjoaa ensimmäisen kerran laajan aineiston edunvalvonnasta, joka tapahtuu Suomessa pimennossa ja vailla pelisääntöjä. Eduskunnassa läpinäkyvyyttä hoidetaan julkaisemalla listoja valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta muiden tapaamisten kautta tapahtuva lobbaaminen on ollut hämärän peitossa. Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella. OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja. Tietojen avulla toimittajat pystyvät kysymään parempia kysymyksiä edunvalvonnasta sekä selvittämään poliittisten päätösten taustaa. Vierailijatietojen kaltainen aineisto ei itsessään riitä edunvalvonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi, mutta OKFI toivoo sen synnyttävän keskustelua läpinäkyvyyden ja avoimempien toimintatapojen tarpeesta. Edunvalvonta kuuluu demokratiaan, mutta ongelmia syntyy silloin kun se ei ole avointa. Ilman läpinäkyvyyttä tapahtuva lobbaaminen voi kannustaa toimintatapoihin, jotka eivät kestäisi päivänvaloa. Lisäksi kansalaisilla on oikeus tietää, millä lailla eturyhmät ovat vaikuttaneet poliitikkoihin – onhan heidän vastuulla myös vaaleissa valita edustajat heidän toimintansa perusteella. OKFI ja Avoin ministeriö valmistelevat kansalaisaloitetta, joka muuttaisi eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Aloite pyrkii luomaan yhteisen järjestelmän, jonka pohjata kansanedustajan ja puolueen henkilökunta voisivat julkaista kalenteristaan tapaamisensa sidosryhmien kanssa. Aloite sekä siihen liittyvä kampanja käynnistetään lähiviikkoina. Aiheesta järjestetään lehdistötilaisuus perjantaina 13.10. kello 9. Toimittajia, jotka haluavat saada pääsyn tietokantaa pyydetään tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta pyydetään paikalle. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä osoitteessa http://okf.fi/lehdisto-ilmoittautuminen. Jos et pääse paikalle mutta haluaisit käyttää tietoja työssäsi, ota yhteyttä osoitteeseen teemu.ropponen@okf.fi. Tiedon jakaminen on mahdollista myös vastuullisesti toimivien freelance-toimittajien kanssa. Aika: Perjantai 13.10. klo 9-10

Paikka: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, FI-00180 Helsinki

The post Eduskunnan vierailijatiedot saatavana toimittajille vuoden ajalta appeared first on Open Knowledge Finland.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin?

Open Knowledge Finland - September 22, 2017 in avoin eduskunta, eduskunta, Featured, Freedom of Information, julkisuuslaki, KHO, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbausrekisteri, Open Democracy, Open Government Data, open parliament, parliament, tietopyyntö, vaikuttamistyö

  Viime viikolla kiista eduskunnan vierailijatietojen julkisuudesta ja laajemmin keskustelu lobbaamisen ja vaikuttamistyön avoimuudesta nousi vahvasti esiin mediassa sen jälkeen kun Svenska Yle raportoi varsin erikoisista käänteistä pitkässä prosessissa. Huomasimme reilun viikon aikana yli kolmekymmentä artikkelia eri medioissa, minkä lisäksi keskustelu on käynyt erittäin vilkkaana sosiaalisessa mediassa.

Aikajanaa – mitä on oikeastaan tapahtunut

Koko prosessi on kestänyt nyt noin kolme vuotta, ei suinkaan kaksi viikkoa. Karkeasti tietopyynnöt ja kiistat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:
  • Alkuperäinen yhtä viikkoa koskeva tietopyyntö ja tietoja koskeva kiista
  • Tietopyynnön tietojen luovutustapaa (sähköisesti vai paikan päällä) koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen tietopyyntöjä koskeva kiista
  • Päiväkohtaisten vierailijatietojen saatavuutta paikan päällä koskeva kiista
Toki on tärkeää huomata laajempi konteksti, eli Open Knowledge Finland ry:n ja Avoin ministeriö ry:n kannalta tässä on kokonaisuudessa on kyse vaikuttamistyön avoimuudesta – ei vain eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta ja käytöstä vaikkapa toimituksellisiin tarkoituksiin. Alla on avattu hiukan tapauksen historiaa.

2014 – Alkuperäinen tietopyyntö

Avoin ministeriö ry esitti 19.9.2014 eduskunnalle tietopyynnön eduskunnan vierailijatiedoista ajalta 10.–16.2.2014. Taustana ko. tietopyynnölle oli “Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloite ja sen käsittely eduskunnassa. Aloitteen käsittelyn yhteydessä keskusteltiin runsaasti lobbaajien vahvasta vaikutusvallasta lainsäädäntöön, esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 7.2.2014 kuinka kansanedustajat kopioivat puheensa lähes sanasta sanaan lobbausjärjestöiltä. Avoin ministeriö ry halusi selvittää, ketkä eduskunnassa kävivät lobbaamassa asian tiimoilta sivistysvaliokunnan kansanedustajia valiokunnan kuulemien virallisten asiantuntijoiden lisäksi. Ylen Linus Lång – edellisestä tietämättä eli sattumalta – pyysi vastaavanlaisia tietoja muutamaa viikkoa myöhemmin (20.10.2014), pidempää ajanjaksoa koskien. 7.11.2014 Turvallisuuspäällikkö Savola tekee päätöksen, ettei mitään tietoja luovuteta. 12.11.2014 Avoin ministeriö valittaa Savolan päätöksestä kansliatoimikunnalle. 19.12.2014 Kansliatoimikunta päätti kumota Savolan päätöksen valituksen johdosta, mutta päätti samalla, ettei tietoja kansanedustajien vieraista kuitenkaan julkaistaisi. Käytännössä tämän jälkeen eduskunta luovutti Avoin ministeriö ry:lle Exceleitä, joista oli poistettu lähes kaikki tiedot.

2015

13.1.2015 Hallintojohtajan muistion perusteella eduskunta vaatii maksua excelin sensuroimisesta. 22.1.2015 Avoin ministeriö valittaa kansliatoimikunnan päätökestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.3.2015 Eduskunta luovuttaa mustattuja Exceleitä. Käytännössä kaikki tiedot on poistettu. 13.3.2015 Eduskunta lähettää laskun mustattujen Exceleiden toimittamisesta. Avoin ministeriö hakee hallintojohtajalta muutosta 31.3.2015. Hallintojohtaja antaa valituksen johdosta 14.4.2015 uuden päätöksen, jonka mukaan lasku on aiheellinen. Avoin ministeriö valittaa asiasta eteenpäin kansliatoimikunnalle 14.4.2015. Hallintojohtaja päättää 13.5.2015 itse perua oman päätöksensä ennen kansliatoimikunnan käsittelyä ja lasku perutaan. 30.3.2015 KHO välittää eduskunnan 5.3.2015 lausunnon ja antaa Avoimelle ministeriölle mahdollisuuden antaa vastaselitys. 22.4.2015 Avoin ministeriö antaa vastaselityksen KHO:lle ja jäädään odottamaan KHO:n päätöstä.

2016 – Korkeimman hallinto-oikeuden pitkään odotettu päätös

20.12.2016 KHO antoi asiassa päätöksen Dnro 291/1/15. KHO päätti, että kansliatoimikunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava kansliatoimikunnalle uudelleen käsiteltäväksi. KHO katsoi, että julkisiksi katsottavat tiedot on annettava tietojen pyytäjälle jollakin julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla.

2017 – KHO:n päätöksestä toimintaan – mutta mutkia matkassa, kuviot muuttuvat

Helmikuu

KHO:n päätöksen perusteella kansliatoimikunta teki 23.2.2017 uuden päätöksen, jolla se kumosi aiemman päätöksensä ja velvoitti eduskunnan kanslian turvallisuusosaston antamaan julkisiksi katsotut tiedot (vierailijalistat) tietopyynnön mukaisesti. (liite 2) Maaliskuu

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola (yhteyshenkilö vierailijarekisteriä koskevissa asioissa) ilmoittaa sähköpostitse 3.3.2017  että “rekisterissä olevia tietoja säilytetään enintään 12 kuukauden ajan. Näin ollen totean, että pyytämiänne tietoja ei ole enää saatavissa.”(liite 3). Eduskunta siis tuhosi julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kohteena olevia, myöhemmin KHO:n päätöksellä julkiseksi määrättyjä dokumentteja luovuttamatta näitä tietoja alkuperäiselle pyytäjälle (!!!).

Huhtikuu

Eduskunta (kansliatoimikunnan päätöksellä) muutti 24.4.2017 vierailijatietoa koskevan järjestelmän rekisteriselostetta (liitteet 5 ja 6) siten, että tietoja säilytettäisiin vain päivän ajan. Tämä selvisi vasta kesäkuussa 2017. (Vanha rekisteriseloste 14.4.2014; Uudet:  “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”, “Kulunvalvontapöytäkirja E”, “Kulunvalvontapöytäkirja F” voimassa 24.4.2017 alkaen)  

Toukokuu

8.5.2017 Avoin ministeriö ry uuden tekee tietopyynnön, koskien vierailijatietoja yhdeltä viikolta 2017, 20.-26.3.2017, vaatien ne sähköisessä muodossa, mustaamattomina, kuten KHO on linjannut. 16.5.2017 Turvallisuusjohtaja Savolan päätöksen mukaisesti tietoja ei voida luovuttaa sähköisesti Avoimelle ministeriölle.

Kesäkuu

1.6.2017 Avoin ministeriö esittää kansliatoimikunnalle oikaisuvaatimuksen koskien Savolan päätöstä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti. Saimme vihiä, ettei tietoja enää tallenneta kuten aiemmin, joten teemme varmuuden vuoksi päiväkohtaisen tietopyynnön, kuvitellen, ettei tietoja voida tuhota ennenkuin asiaa koskeva oikeusprosessi on käsitelty. 2.6.2017 lähtien Open Knowledge Finland ry on tehnyt eduskunnalle useita erillisiä yksittäisiä päiviä koskevia vastaavia tietopyyntöjä – ko. päivän aikana, ennakoivasti, jne. Tietopyyntöihin on erikseen kirjattu toteamus näkemyksestämme, että tietopyyntöjä EI tule tuhota ennen kuin mahdollisista kielteisistä päätöksistä on valitettu. Näihin tietopyyntöihin eduskunta on vastannut toteamalla, ettei tietoja ole enää olemassa: “tietoja ei ole mahdollista luovuttaa, koska tiedot on henkilörekisterilain mukaisen rekisteriselosteen mukaisesti hävitetty. Tiedot hävitetään automaattisesti päivittäin”  (liite 4). Pyydämme myös tapaamista, jotta voimme sopia mekanismeista, että saamme tiedon KHO:n linjaamalla tavalla, mutta noudattaen tietoturvaa, yksityisyyttä ja rekisteriselostetta. Tapaamisehdotusta ei kommentoida. 15.6.2017 Kansliatoimikunta hylkää Avoin ministeriö ry:n oikaisuvaatimuksen.

Heinäkuu

Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry kantelevat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee eduskunnan käytäntöä tuhota asiakirja-aineistoa, joihin kohdistuu vireillä oleva julkisuuslain mukainen tietopyyntö ja tietojen luovutukseen liittyvä mahdollinen oikeuskäsittely. Avoin ministeriö ry valittaa hallinto-oikeudelle johtuen eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksestä olla luovuttamatta tietoja sähköisesti vastoin KHO:n linjausta.

Syyskuu

7.-8.9.2017 Open Knowledge Finland jatkaa uusien päiväkohtaisten tietopyyntöjen tekemistä. 11.9.2017 Svenska Yle raportoi asiasta, ja julkinen keskustelu kiihtyy. Viime viikkojen mediaseurantaa löytyy täältä. 12.9.2017 Hallintojohtaja linjaa, että vierailjatietoja saa käydä katsomassa paikan päällä eduskunnassa. Ainakin Open Knowledge Finland ja Helsingin Sanomat käyvät paikan päällä, tietoja ei edelleenkään luovuteta. Eduskunta vetoaa, että KHO:n päätös koskisi vain vanhaa tietoa. Nähdäksemme tämä ei pidä paikkaansa, vaan KHO:n tapaukset ovat luonteeltaan ennakkopäätöksiä. KHO on luonnollisesti pohtinut asiaa myös yksityisyydensuojan ym. kannalta. 14.9.2017 Varapuhemies Mauri Pekkarinen ilmoittaa, että tarve esim. lobbarirekisterille selvitetään. 12.-15.9.2017 Open Knowledge Finland käy päivittäin pyytämässä tietoja, saamatta niitä. Käsityksemme mukaan useat mediat ovat tehneet samoin, onnistumatta. Eduskunta ei kirjaa suullisesti tehtyjä tietopyyntöjä edes pyydettäessä (pidämme tätä erikoisena yksityiskohtana). 11.9.-17.9.2017 Keskustelu vierailijalistoista sekä laajemmin lobbausrekisteristä ja lobbauksen pelisäännöistä kiihtyy, yli 30 artikkelia johtavissa medioissa julkaistaan – ja onpa asia myös pilakuvissa ja Ylen Uutisvuodossa. 🙂 20.9. Sen koommin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuin professori Olli Mäenpää eivät anna tukeaan salailulle. 21.9. Vieraslistojen panttaamisesta on tehty neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Miten tästä eteenpäin – kohti visiota avoimesta eduskunnasta

Itse vierailijatietoa koskevan kiistan suhteen odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyä ja asiasta on myös kanneltu oikeuskanslerille joidenkin tahojen toimesta. Mahdollisesti joudumme valittamaan vielä evätyistä päiväkohtaisista tiedoista uudelleen. Tuhottua tietoa on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta saada palautettua. Tässä on kyseessä on kuitenkin paljon isompi asia kuin vain eduskunnan vierailijalistat. Eduskunnan kansliatoimikunta on luvannut selvittää tarvetta jonkinlaiselle lobbaus- ja/tai lobbarirekisterille. Myös Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminto on vihdoin allokoinut asian tutkimiseen vähän varoja. Mielestämme on tärkeää, että tähän keskusteluun osallistuu monipuolisesti poliittinen johto, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunta! Haluamme olla ylpeitä avoimesta eduskunnasta! Ohessa muutamia alustavia ajatuksia miten tästä voitaisiin päästä eteenpäin – tärkeää on kuitenkin pohtia ja valmistella #yhdessä, mukaan poliittinen johto, virkamiehet, kansalaisyhteiskunta ja lobbarit.
  1. Poliittinen tahtotila ja visio. Tällä hetkellä avoimuutta edistetään lähinnä pakon edessä. Samaan aikaan esimerkiksi osa maamme historian räikeimpiä korruptiotapauksia on noussut esiin. Avoin eduskunta ja avoin vaikuttaminen vaatii johtajuutta ja visioita, ei vain selvityksiä.
  2. Lobbausrekisterin käyttöönotto eduskunnassa ja sen laajentaminen seuraavassa vaiheessa muuhun julkishallintoon (ja sen edellyttämän lainsäädännön valmistelu). Eduskunnan ei tarvitse jäädä lainsäädäntöä tässä odottamaan vaan voisi esimerkiksi järjestää kokeilun tästä jo saman tien lainsäädäntöä odotellessa. Näkemyksemme mukaan olennaista on nimenomaan LOBBAUSrekisteri, ei lobbarirekisteri. Lobbarit tiedetään jo. Eduskunnan varapuhemies Pekkarinen on ilmoittanut asian otettavan nopeasti käsittelyyn – luonnollisesti odotamme, että kansalaisyhteiskunta kutsutaan mukaan keskusteluun, vielä sellaisia kutsuja ei ole näkynyt.
  3. Avoin data. Eduskunnan aineiston julkaiseminen verkkosivujen lisäksi koneluettavassa rakenteellisessa muodossa, jotta sitä voidaan helpommin jatkokäsitellä. Lainsäädäntöasiakirja-aineiston lisäksi rakenteelliseen (ja tarkempaan esim. y-tunnukset sisältävään) dataan pitäisi päästä muun muassa sidonnaisuusrekisterin osalta.
  4. Valiokuntien työskentelyä tulisi avata. Yksi helppo, mutta merkittävä askel olisi, että asiantuntijalausunnot tulisivat julki heti, kun ne on saatu. Tämä edistää ajankohtaista julkista keskustelua – nyt asiantuntijoiden lausunnot tulevat julki vasta, kun poliittiset linjaukset ovat niiden pohjalta tehty,olivat asiantuntijalausunnot kuinka kyseenalaistettavissa tahansa.
  5. Sidonnaisuusilmoitusten laajentamista tulisi harkita. Esimerkiksi valtiosihteerit, poliittiset avustajat ja korkeat virkamiehet käyttävät huomattavaa valtaa. Olisi hyvä harkita missä määrin heidän tulisi ilmoittaa omista sidonnaisuuksistaan.
  6. Luodaan pysyvät avoimet prosessit sille, miten eduskunnan työskentelyä jatkuvasti kehitetään avoimempaan, osallistavampaan ja vastuullisempaan suuntaan pitäisi luoda yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa.  Avoimuuteen liittyviä prosesseja ja uudistuksia tulisi kirjata esimerkiksi eduskunnan työjärjestykseen, jolloin ne olisivat riittävän velvoittavia.
Jäämme odottamaan mielenkiinnolla miten avoimesti seuraavia askelia otetaan Teemu Ropponen Toiminnanjohtaja Open Knowledge Finland ry Joonas Pekkanen Avoin ministeriö ry Aleksi Knuutila Tutkija Open Knowledge Finland ry

Liitetiedostot (ym. linkkejä täydentäen)

  1. KHO:n päätös 20.12.2016, Dnro 291/1/15
  2. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös 23.2.2017
  3. Jukka Savolan sähköposti 3.3.2017
  4. Jukka Savolan päätös 14.6.2017 koskien päiväkohtaisia tietopyyntöjä
  5. Eduskunnan kulunvalvontatietojen rekisteriseloste 14.4.2014
  6. Eduskunnan kulunvalvontatietojen päivitetyt rekisteriselosteet 24.4.2017 alkaen
    1. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja C-D”  (Eduskunnan C- ja D-rakennuksien kulunvalvonta.)
    2. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja E”  (Eduskuntatalon (päärakennus) kulunvalvonta (Eduskuntatalon peruskorjauksen aikana väistötilana toimivan S-talon kulunvalvonta).
    3. Rekisteriseloste “Kulunvalvontapöytäkirja F”  (Eduskunnan lisärakennuksen kulunvalvonta)
The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista – mistä tarkalleen on kyse ja miten eteenpäin? appeared first on Open Knowledge Finland.

Using the Global Open Data Index to strengthen open data policies: Best practices from Mexico

Oscar Montiel - August 16, 2017 in Global Open Data Index, Open Data Index, Open Government Data, Open Knowledge

This is a blog post coauthored with Enrique Zapata, of the Mexican National Digital Strategy. As part of the last Global Open Data Index (GODI), Open Knowledge International (OKI) decided to have a dialogue phase, where we invited individuals, CSOs, and national governments to exchange different points of view, knowledge about the data and understand data publication in a more useful way. In this process, we had a number of valuable exchanges that we tried to capture in our report about the state of open government data in 2017, as well as the records in the forum. Additionally, we decided to highlight the dialogue process between the government and civil society in Mexico and their results towards improving data publication in the executive authority, as well as funding to expand this work to other authorities and improve the GODI process. Here is what we learned from the Mexican dialogue:

The submission process

During this stage, GODI tries to directly evaluate how easy it is to find and their data quality in general. To achieve this, civil society and government actors discussed how to best submit and agreed to submit together, based on the actual data availability.   Besides creating an open space to discuss open data in Mexico and agreeing on a joint submission process, this exercise showed some room for improvement in the characteristics that GODI measured in 2016:
  • Open licenses: In Mexico and many other countries, the licenses are linked to datasets through open data platforms. This showed some discrepancies with the sources referenced by the reviewers since the data could be found in different sites where the license application was not clear.
  • Data findability: Most of the requested datasets assess in GODI are the responsibility of the federal government and are available in datos.gob.mx. Nevertheless, the titles to identify the datasets are based on technical regulation needs, which makes it difficult for data users to easily reach the data.
  • Differences of government levels and authorities: GODI assesses national governments but some of these datasets – such as land rights or national laws – are in the hands of other authorities or local governments. This meant that some datasets can’t be published by the federal government since it’s not in their jurisdiction and they can’t make publication of these data mandatory.
 

Open dialogue and the review process

  During the review stage, taking the feedback into account, the Open Data Office of the National Digital Strategy worked on some of them. They summoned a new session with civil society, including representatives from the Open Data Charter and OKI in order to:
  • Agree on the state of the data in Mexico according to GODI characteristics;
  • Show the updates and publication of data requested by GODI;
  • Discuss paths to publish data that is not responsibility of the federal government;
  • Converse about how they could continue to strengthen the Mexican Open Data Policy.
  The results   As a result of this dialogue, we agreed six actions that could be implemented internationally beyond just the Mexican context both by governments with centralised open data repositories and those which don’t centralise their data, as well as a way to improve the GODI methodology:  
  1. Open dialogue during the GODI process: Mexico was the first country to develop a structured dialogue to agree with open data experts from civil society about submissions to GODI. The Mexican government will seek to replicate this process in future evaluations and include new groups to promote open data use in the country. OKI will take this experience into account to improve the GODI processes in the future.
  2. Open licenses by default: The Mexican government is reviewing and modifying their regulations to implement the terms of Libre Uso MX for every website, platform and online tool of the national government. This is an example of good practice which OKI have highlighted in our ongoing Open Licensing research.
  3. “GODI” data group in CKAN: Most data repositories allow users to create thematic groups. In the case of GODI, the Mexican government created the “Global Open Data Index” group in datos.gob.mx. This will allow users to access these datasets based on their specific needs.
  4. Create a link between government built visualization tools and datos.gob.mx: The visualisations and reference tools tend to be the first point of contact for citizens. For this reason, the Mexican government will have new regulations in their upcoming Open Data Policy so that any new development includes visible links to the open data they use.
  5. Multiple access points for data: In August 2018, the Mexican government will launch a new section on datos.gob.mx to provide non-technical users easy access to valuable data. These data called “‘Infraestructura de Datos Abiertos MX’ will be divided into five easy-to-explore and understand categories.
  6. Common language for data sets: Government naming conventions aren’t the easiest to understand and can make it difficult to access data. The Mexican government has agreed to change the names to use more colloquial language can help on data findability and promote their use. In case this is not possible with some datasets, the government will go for an option similar to the one established in point 5.
We hope these changes will be useful for data users as well as other governments who are looking to improve their publication policies. Got any other ideas? Share them with us on Twitter by messaging @OKFN or send us an email to index@okfn.org  

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä?

Open Knowledge Finland - August 15, 2017 in avoin data, avoin talousdata, datatalous, Featured, godi, liiketoiminta, mydata, Open Government Data, ostolaskut, talous

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia. Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista. Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa. Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208 Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä. Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän! The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?!

Open Knowledge Finland - August 9, 2017 in avoin data, avoin hallinto, Featured, godi, godi 2016, hansel, julkiset hankinnat, Open Government Data, Open Government Partnership, Open Spending

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta. Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§). Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan. Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan): 2§ Yhtiön tehtävät 2 mom: Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. 5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen 4 mom: Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään. Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä. Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana. Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.   Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.
  1. sitoumus
Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään. Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu. Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin. Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää. Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna. Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.   Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus. The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

The state of open licensing in 2017

Danny Lämmerhirt - June 8, 2017 in Global Open Data Index, Open Definition, Open Government Data, Open Knowledge

This blog post is part of our Global Open Data Index (GODI) blog series. Firstly, it discusses what open licensing is and why it is crucial for opening up data. Afterward, it outlines the most urgent issues around open licensing as identified in the latest edition of the Global Open Data Index and concludes with 10 recommendations how open data advocates can unlock this data. The blog post was jointly written by Danny Lämmerhirt and Freyja van den Boom.   Open data must be reusable by anyone and users need the right to access and use data freely, for any purpose. But legal conditions often block the effective use of data. Whoever wants to use existing data needs to know whether they have the right to do so. Researchers cannot use others’ data if they are unsure whether they would be violating intellectual property rights. For example, a developer wanting to locate multinational companies in different countries and visualize their paid taxes can’t do so unless they can find how this business information is licensed. Having clear and open licenses attached to the data, which allow for use with the least restrictions possible, are necessary to make this happen.   Yet, open licenses still have a long way to go. The Global Open Data Index (GODI) 2016/17 shows that only a small portion of government data can be used without legal restrictions. This blog post discusses the status of ‘legal’ openness. We start by explaining what open licenses are and discussing GODI’s most recent findings around open licensing. And we conclude by offering policy- and decisionmakers practical recommendations to improve open licensing.   What is an open license? As the Open Definition states, data is legally open “if the legal conditions under which data is provided allow for free use”.  For a license to be an open license it must comply with the conditions set out under the  Open Definition 2.1.  These legal conditions include specific requirements on use, non-discrimination, redistribution, modification, and no charge.   Why do we need open licenses? Data may fall under copyright protection. Copyright grants the author of an original work exclusive rights over that work. If you want to use a work under copyright protection you need to have permission. There are exceptions and limitations to copyright when permission is not needed for example when the data is in the ‘public domain’ it is not or no longer protected by copyright, or when your use is permitted under an exception.   Be aware that some countries also allow legal protection for databases which limit what use can be made of the data and the database. It is important to check what the national requirements are, as they may differ.   Because some types of data (papers, images) can fall under the scope of copyright protection we need data licensing. Data licensing helps solve problems in practice including not knowing whether the data is indeed copyright protected and how to get permission. Governments should therefore clearly state if their data is in the public domain or when the data falls under the scope of copyright protection what the license is.
  • When data is public domain it is recommended to use the CC0 Public Domain license for clarity.
  • When the data falls under the scope of copyright it is recommended to use an existing Open license such as CC-BY to improve interoperability.
Using Creative Commons or Open Data Commons licenses is best practice. Many governments already apply one of the Creative Commons licenses (see this wiki). Some governments have chosen however to write their own licenses or formulate ‘terms of use’ which grant use rights similar to widely acknowledged open licenses. This is problematic from the perspective of the user because of interoperability. The proliferation of ever more open government licenses has been criticized for a long time. By creating their own versions, governments may add unnecessary information for users, cause incompatibility and significantly reduce reusability of data.  Creative Commons licenses are designed to reduce these problems by clearly communicating use rights and to make the sharing and reuse of works possible.  

The state of open licensing in 2017

Initial results from the GODI 2016/17 show roughly that only 38 percent of the eligible datasets were openly licensed (this value may change slightly after the final publication on June 15). The other licenses include many use restrictions including use limitations to non-commercial purposes, restrictions on reuse and/or modifications of the data.     Where data is openly licensed, best practices are hardly ever followed In the majority of cases, our research team found governments apply general terms of use instead of specific licenses for the data. Open government licenses and Creative Commons licenses were seldom used. As outlined above, this is problematic. Using customized licenses or terms of use may impose additional requirements such as:
  • Require specific attribution statements desired by the publisher
  • Add clauses that make it unclear how data can be reused and modified.
  • Adapt licenses to local legislation
Throughout our assessment, we encountered unnecessary or ambivalent clauses, which in turn may cause legal concerns, especially when people consider to use data commercially. Sometimes we came across redundant clauses that cause more confusion than clarity.  For example clauses may forbid to use data in an unlawful way (see also the discussion here).   Standard open licenses are intended to reduce legal ambiguity and enable everyone to understand use rights. Yet many licenses and terms contain unclear clauses or are not obvious to what data they refer to. This can, for instance, mean that governments restrict the use of substantial parts of a database (and only allow the use of insignificant parts of it). We recommend that governments give clear examples which use cases are acceptable and which ones are not.   Licenses do not make clear enough to what data they apply.  Data should include a link to the license, but this is not commonly done. For instance, in Mexico, we found out that procurement information available via Compranet, the procurement platform for the Federal Government, was openly licensed, but the website does not state this clearly. Mexico hosts the same procurement data on datos.gob.mx and applies an open license to this data. As a government official told us, the procurement data is therefore openly licensed, regardless where it is hosted. But again this is not clear to the user who may find this data on a different website. Therefore we recommend to always have the data accompanied with a link to the license.  We also recommend to have a license notice attached or ‘in’ the data too. And to keep the links updated to avoid ‘link rot’.   The absence of links between data and legal terms makes an assessment of open licenses impossible Users may need to consult legal texts and see if the rights granted to comply with the open definition. Problems arise if there is not a clear explanation or translation available what specific licenses entail for the end user. One problem is that users need to translate the text and when the text is not in a machine-readable format they cannot use translation services. Our experience shows that it was a significant source of error in our assessment. If open data experts struggle to assess public domain status, this problem is even exacerbated for open data users. Assessing public domain status requires substantial knowledge of copyright – something the use of open licenses explicitly wants to avoid.   Copyright notices on websites can confuse users. In several cases, submitters and reviewers were unable to find any terms or conditions. In the absence of any other legal terms, submitters sometimes referred to copyright notices that they found in website footers. These copyright details, however, do not necessarily refer to the actual data. Often they are simply a standard copyright notice referring to the website.

Recommendations for data publishers

Based on our finding we prepared 10 recommendations that policymakers and other government officials should take into account:  
  1. Does the data and/or dataset fall under the scope of IP protection? Often government data does not fall under copyright protection and should not be presented as such. Governments should be aware and clear about the scope of intellectual property (IP) protection.
  2. Use standardized open licenses. Open licenses are easily understandable and should be the first choice. The Open Definition provides conformant licenses that are interoperable with one another.
  3. In some cases, governments might want to use a customized open government license. These should be as open as possible with the least restrictions necessary and compatible (see point 2). To guarantee a license is compatible, the best practice is to submit the license for approval under the Open Definition.
  4. Exactly pinpoint within the license what data it refers to and provide a timestamp when the data has been provided.
  5. Clearly, publish open licensing details next to the data. The license should be clearly attached to the data and be both human and machine-readable. It also helps to have a license notice ‘in’ the data.
  6. Maintain the links to licenses so that users can access license terms at all times.
  7. Highlight the license version and provide context how data can be used.
  8. Whenever possible, avoid restrictive clauses that are not included in standard licenses.
  9. Re-evaluate the web design and avoid confusing and contradictory copyright notices in website footers, as well as disclaimers and terms of use.
  10. When government data is in the public domain by default, make clear to end users what that means for them.
 

How to Read the Global Open Data Index Results

Danny Lämmerhirt - May 2, 2017 in Global Open Data Index, godi, Open Government Data

The Global Open Data Index (GODI) is a tool to educate civil society and governments about open government data publication. We do so through presenting different information, including places scores, ranking, and scores for each data category per place, and comments by our submitters and reviewers. Even though we try to make this assessment coherent and transparent as possible, interpreting the results is not always straightforward. While open data has a very strict definition, scoring of any index is a discretional action. In real life, you can’t be partly open – either the data fit the criteria, or they do not.  This blog post will help GODI user to understand the following:  – What does the final score mean?  – How to interpret scores that vary between 0%, 40% or 70%?  – What does a score of 0% mean? For a more thorough explanation on how to read the results, go to index.okfn.org/interpretation/ 

What does the score mean?

Our scoring (ranging from 0% open to 100% open) does not necessarily show a gradual improvement towards open data. In fact, we assess very different degrees of data openness – which is why any score below 100 percent only indicates that a dataset is partially open. These levels of openness include public data, access-controlled data, as well as data gaps (See GODI methodology). To understand the differences we highly recommend reading each score together with our openness icon bar (see image below). For instance: a score of 70% can say that we found access-controlled, machine-readable data, that cannot be downloaded in bulk. Any score below 100% means “no access”, “closed access” or “public access”. Here we explain what each of them means, and how the data for each category look in practice.

Public Access Data

Data is publicly accessible if the public can see it online without any access controls. It does not imply that data can be downloaded, or that it is freely reusable. Often it means that data is presented in HTML on a website. The image above shows a search interface of a company register. It allows for targeted searches for individual companies but does not enable to retrieve all data at once. Individual search results (non-bulk) are displayed in HTML format and can then be downloaded as PDF (not machine-readable). Therefore the score is 70% and visualised as follow openness icon bar in our ranking:

Access-controlled data

Data is access-controlled if a provider regulates who, when, and how data can be accessed. Access control includes: * Registration/identification/authentication * Data request forms, data sharing agreement (stipulating use cases), * Ordering/purchasing data.   There are many reasons for establishing access controlled data including website traffic management, or to maintain control over how data is used. It is debatable whether some registration/authentication mechanisms reduce the openness of data (especially when registration is automated). Data request forms, on the other hand, are clearly not open data.   This image shows a data request form. The dataset is entirely hidden behind a “paywall”. This often prevents our research team from assessing the data at all. In this case, we could not verify in which format the data will be provided, and neither whether the data are actually weather forecast data (the particular category we look at). Therefore this access-controlled data gained 0 points and counts as 0% open. By contrast,  access-controlled data often score very high, up to 85% (because we subtract 15 out of 100 points for access-controls like registration requirements). 
 

How to read a score of 0%?

The are many reasons why datasets will score 0%. We tried to address the reasons in the reviewer or submitter’s comments as well. See here for the main reasons: Data gaps A data gap can mean that governments do not produce any data in a given category. Sometimes, if GODI shows a zero percent score, we see data gaps. For instance the case for Western African countries that lack air quality monitoring systems, or countries that have no established postcode system. Data gaps indicate that the government information systems are not ready to produce open data, sometimes because resources are missing, at times because it is not a priority of government.

Exist, but only to governmental use

Sometimes government has the data, but for many reasons choose not to open it to the public at all.  

Not granular

Since our criteria look for particular granularity, we considered all datasets that didn’t reach this granularity levels as not granular, and therefore they were regarded as not available. For example – Great Britain has published elections results, but not on poll station level, which is a crucial level to detect voter fraud. Therefore, while there is some data for UK elections, it is not at the right level and considered as non-existent.

 Do not fit our criteria

We are looking for particular datasets in GODI. When they don’t have all the characteristics we are looking for, we consider them as not available. For the full explanation on how to read the results see – index.okfn.org/interpretation/

Introducing the 4th Global Open Data Index – Advancing the State of Open Data Through Dialogue

Open Knowledge International - May 1, 2017 in Featured, Global Open Data Index, godi, Open Government Data

We are pleased to present the 4th edition of the Global Open Data Index (GODI), a global assessment of open government data publication. GODI compares national government in 94 places across the 15 key datasets that have been assessed by our community as the most useful for solving social challenges. For this edition, we received 1410 submitted of datasets, but only 10% of these are open according to the Open Definition. At Open Knowledge International (OKI), we believe it’s important to look further than just the numbers. GODI is not just a benchmark, it can be and should be used as a tool to improve open data publication and make data findable, useful and impactful. This is why we include a new phase, the dialogue phase for this edition. Measuring the publication of open government data is a constant challenge and while open data has a fixed definition, practices for data publishing that vary widely from one government to government, and even within each government department. The GODI community has faced a number of difficult questions that make assessment harder. ‘Which government agency publishes the data?’ or ‘Is the data published on a portal or a department web page?’ are just two examples. For this edition of the GODI, we gave attention to the development of the methodology to help us address some of these challenges in the assessment process. Not only did we incorporate feedback from the past GODIs, but we engaged in systematic and detailed in a consultation with the community. In addition, we had a more extensive review phase including an expanded quality assurance stage. We believe that these changes are necessary, and makes our assessment better than ever. In past years we published GODI as a snapshot in time and didn’t make any change to it after publication. Like any assessment tool, we are not perfect, and we did find ourselves publishing an errata section to accommodate errors. This year we want to be responsive to feedback from the community and government, and give both the opportunity to debate the results. We encourage every user to contest the results for a dataset by publishing a comment about it on our forum. We will be accepting feedback for the next 30 days, and on June 2nd we will re-evaluate the index, correct errors before closing it for submissions until the next edition. What are we looking to achieve from the dialogue stage?  
  1. Feedback from the full spectrum of stakeholders including government publishers to data users. This helps to improve future editions of the index.
  2. Help government to understand where the gaps are in their publication of data.
  3. Help citizens to find the data sets they are looking for.
  4. Help publishers of data to understand the difficulties of users accessing the data
Different challenges arise from open data publication today. Over the next couple of weeks, we will be publishing more of our insights and thoughts on these difficulties. Our main findings are:
  1. GODI helps to identify “data gaps.”
  2. Open data is not easy to find, and governments frequently don’t publish on their portals but across different government websites or split across many pages on one website.
  3. There is data online, but users find it difficult to access and work with
  4. Licenses remain an issue in open data publication
You can read the more about GODI findings on the insights page Learn how to read the results, and download the data for your own research Please take a look at the new edition of GODI and challenge us by letting us know what you think on the forum!  

Introducing the 4th Global Open Data Index – Advancing the State of Open Data Through Dialogue

Open Knowledge International - May 1, 2017 in Featured, Global Open Data Index, godi, Open Government Data

We are pleased to present the 4th edition of the Global Open Data Index (GODI), a global assessment of open government data publication. GODI compares national government in 94 places across the 15 key datasets that have been assessed by our community as the most useful for solving social challenges. For this edition, we received 1410 submitted of datasets, but only 10% of these are open according to the Open Definition. At Open Knowledge International (OKI), we believe it’s important to look further than just the numbers. GODI is not just a benchmark, it can be and should be used as a tool to improve open data publication and make data findable, useful and impactful. This is why we include a new phase, the dialogue phase for this edition. Measuring the publication of open government data is a constant challenge and while open data has a fixed definition, practices for data publishing that vary widely from one government to government, and even within each government department. The GODI community has faced a number of difficult questions that make assessment harder. ‘Which government agency publishes the data?’ or ‘Is the data published on a portal or a department web page?’ are just two examples. For this edition of the GODI, we gave attention to the development of the methodology to help us address some of these challenges in the assessment process. Not only did we incorporate feedback from the past GODIs, but we engaged in systematic and detailed in a consultation with the community. In addition, we had a more extensive review phase including an expanded quality assurance stage. We believe that these changes are necessary, and makes our assessment better than ever. In past years we published GODI as a snapshot in time and didn’t make any change to it after publication. Like any assessment tool, we are not perfect, and we did find ourselves publishing an errata section to accommodate errors. This year we want to be responsive to feedback from the community and government, and give both the opportunity to debate the results. We encourage every user to contest the results for a dataset by publishing a comment about it on our forum. We will be accepting feedback for the next 30 days, and on June 2nd we will re-evaluate the index, correct errors before closing it for submissions until the next edition. What are we looking to achieve from the dialogue stage?  
  1. Feedback from the full spectrum of stakeholders including government publishers to data users. This helps to improve future editions of the index.
  2. Help government to understand where the gaps are in their publication of data.
  3. Help citizens to find the data sets they are looking for.
  4. Help publishers of data to understand the difficulties of users accessing the data
Different challenges arise from open data publication today. Over the next couple of weeks, we will be publishing more of our insights and thoughts on these difficulties. Our main findings are:
  1. GODI helps to identify “data gaps.”
  2. Open data is not easy to find, and governments frequently don’t publish on their portals but across different government websites or split across many pages on one website.
  3. There is data online, but users find it difficult to access and work with
  4. Licenses remain an issue in open data publication
You can read the more about GODI findings on the insights page Learn how to read the results, and download the data for your own research Please take a look at the new edition of GODI and challenge us by letting us know what you think on the forum!