You are browsing the archive for talous.

Etsimme osa-aikaista talous- ja henkilöstöhallinnon päällikköä

- December 3, 2018 in avoin data, finance, henkilöstö personnel, HR, job, Nofications, talous

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä  – niin julkishallinnon, kansalaisten, kuin yritystenkin viitekehyksissä. Olemme digitaalisen ajan ketterästi toimiva ja verkostomaisesti organisoitu järjestö, jonka päätöksenteko ja toiminta on avointa. Olemme avoimuuden suunnannäyttäjä Suomessa! Yhdistyksen kuuden vuoden toiminnan aikana projektitoiminta on merkittävästi kasvanut ja sitä myöten ammattimainen talous- ja henkilöstöhallinto vaatii jatkuvaa kehittämistä. Haemme osa-aikaista (keskimäärin 30-50% työaika) työntekijää henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin toiminnanjohtajan, projektipäälliköiden ja rahastonhoitajan tueksi. Työnkuvaasi voidaan tarkentaa osaamisesi, kokemuksesi ja tahtotilasi mukaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat mm.
  • Yhdistyksen henkilöstö- ja taloushallinnon käytäntöjen uudistaminen ja niihin liittyvän dokumentaation kehittäminen ja ylläpito
  • Projektiraportoinnin ja -hallinnon kehittäminen
  • Yhdistyksen muiden tiedossa olevien kehityskohteiden suunnittelu ja toteutus, yhdessä toiminnanjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa
  TALOUSHALLINTO
  • Taloushallinnon kilpailuttaminen, muiden palveluiden kilpailuttaminen tarvittaessa
  • Yhdistyksen hajautetun projektisalkun tilanteen seuranta, talous- ja riskiennusteiden tekeminen ja alustava kirjanpito (budjetin mukainen kulukategoriointi yhdistyksen Holvissa)
    • Projektin elinkaaren eri vaiheiden talousasioiden kehittäminen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa
    • Uusien projektien käynnistämiseen liittyvät käytännön toimet, kuten Holvi-tilin avaaminen ja yhdistyksen projektihenkilöiden opastaminen talous- ja henkilöstöasioissa säännöllisesti projektin eri vaiheissa
  • Talous- ja henkilöstöasioissa yhteydenpito tilitoimistoon ja yhdistyksen eri projekteissa toimiviin henkilöihin, sekä yhdistyksen hallitukseen ja toimihenkilöihin (erityisesti rahastonhoitaja ja toiminnanjohtaja)
  HENKILÖSTÖHALLINTO
  • Osallistuminen yhdistyksen rekrytointiprosesseihin, perehdytysprosessin kehittäminen
  • Uusien työntekijöiden aloittamiseen liittyvät toimet, kuten työsopimuksen valmistelu, työterveyspalvelujen ja palkanlaskennan käynnistäminen sekä uuden työntekijän opastaminen näissä asioissa. Erityiskysymysten selvittäminen tarvittaessa (esim. harjoittelijoiden palkkausvaihtoehtojen selvittäminen, sairaslomakorvaukset sairastapauksissa)
  • Muut sovitut tehtävät (sovitaan sopimusta tehdessä, pyritään ottamaan huomioon hakijat toiveita)
Vaikka toimenkuvaan kuuluu paljon erilaisia tehtäviä, niin volyymi ei ole kuitenkaan kovin suuri (esim. uusia työntekijöitä aloittaa projekteissa satunnaisesti) ja työtä jaetaan toiminnanjohtajan ja rahastonhoitajan kesken. Tehtävään on mitoitettu keskimäärin 1.5-2.5 työpäivää viikossa (30-50%) riittää toistaiseksi tehtävän hoitamiseen. Työskentelyn ajan ja paikan suhteen olemme joustavia, mutta työn luonteen vuoksi on parempi, jos työntekijä voi jakaa työaikansa niin, että seuraa sähköposteja ja verkkotyökaluja (Slack, Trello, ym.) viikon varrella ja on jonain tiettyinä päivinä esimerkiksi puoli päivää tavoitettavissa toimistolla. Hakijalta edellytämme:
  • Aktiivista ja itsenäistä työskentelyotetta, sekä kykyä organisoida omaa työtä ja ajankäyttöä tehokkaasti
  • Positiivista ja kehittämisorientoitunutta asennetta
  • Kokemusta järjestö- ja projektitoiminnasta
  • Budjetointi- ja kirjanpito-osaamista, numerotarkkuutta
  • Erilaisten verkkotyökalujen sujuvaa käyttöä (esim. Google-työkalut, Holvi, Slack, Trello)
  • Sähköisten laskujen käsittely (aiempi kokemus Holvi -verkkopankista ja ProCountor taloushallinnosta katsotaan eduksi)
  • Sujuvaa suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa
  • Aiempaa kokemusta ainakin osasta  toimenkuvassa luetelluista tehtävistä
Arvostamme harrastuneisuutta esimerkiksi avoimen datan ja avoimen tiedon tai samankaltaisten toimintojen parista sekä kokemusta erilaisten rahoittajien (Tekes, EU-hankkeet, säätiöt, ym.) kanssa toimimisesta. Työstä maksamme 30-50% työajalla 1071-1785€ / kk (vastaa 3570€ kuukausipalkkaa täydellä työajalla). Palkan suuruudessa on huomioitu lomarahan osuus, eikä lomarahaa makseta erikseen. Voimme alkuun tehdä määräaikaisen 6 kuukauden sopimuksen ja tavoitteena on jatkaa sopimusta projektirahoitusten varmistuttua. Sopivan hakijan kohdalla työn alkamisajasta, sekä osa-aikaisuuden tuntimäärästä voidaan neuvotella. Haku on avoinna 17.12.2018 saakka. Käsittelemme hakemukset nopeasti ja kutsumme sopivat hakijat haastatteluun välittömästi. Mikäli siis kiinnostuit, lähetä heti sähköpostia osoitteeseen teemu.ropponen@okf.fi (toiminnanjohtaja). Lähetä myös CV ja lyhyt kuvaus, miksi juuri sinä olet sopiva tähän tehtävään. Lisätietoja antaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen teemu.ropponen@okf.fi. The post Etsimme osa-aikaista talous- ja henkilöstöhallinnon päällikköä appeared first on Open Knowledge Finland.

Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta

- May 22, 2018 in 2015, 2016, 2017, blog, hallitus, ihmiset, jatkuvuus, muistelmat, oppiminen, strategia, talous, tilinpäätös, yhdistys, yhdistystoiminta

Minulta toivottiin yhteenvetoa ja tilinpäätöstä ajastani OKF:n hallituksessa. Toimin hallituksessa kolme kautta:
  • maaliskuu 2015 – toukokuu 2016, rahastonhoitaja
  • toukokuu 2016 – joulukuu 2016, varapuheenjohtaja
  • vuosi 2017, hallituksen puheenjohtaja
Kun aloitin rahastonhoitajana maalikuussa 2015 oli yhdistyksen aiempi hallitus tehnyt päätöksen palkata toiminnanjohtaja ja tehtävässä oli aloittanut Teemu. Toiminnanjohtaja aloitti samaan aikaan kuin uusi hallitus. Aloin uutena rahastonhoitajana vähän ihmetellä, mistä rahat tulisivat toiminnanjohtajan palkkaan. Oli otettu tietoinen riski palkata toiminnanjohtaja. Haastavasta tilanteesta selvittiin hyvin, vaikka meni yli ½ vuotta, että talous saatiin siedettävään kuntoon. Laskujen maksamisen eräpäiviä ei tarvinnut enää sen jälkeen siirtää. Tein työtä aika yksin. Voin sanoa, että opin valtavasti raha-asioista vuoden aikana. Holvi oli beta-vaiheessa (laskujen maksaminen ei aina toiminut). Tilitoimisto Emu oli paljon nykyistä pienempi (tein paljon enemmän itse). Kun johtaa 20 erilaista projektia taloudellisesti ja tietää, ettei voi tehdä tappiota, niin todellakin saa timanttisen kokemuksen hanke-salkun johtamisesta. Kun samaan aikaan “liikevaihto” kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa — tulee kokemuksesta sellainen, että sen jälkeen pärjää missä tahansa sisäisen tai ulkoisen laskentatoimen työssä. Varapuheenjohtajan parasta antia oli Open Knowledge Leadership -koulutus, joka kesti 4 kuukautta. Tähän koulutukseen oli valittu noin 25 ihmistä eri puolilta maailmaa. Maailmanlaajuinen kurssi oli niin raskas, että vain 50% aloitteista vei sen maaliin. Minusta tehtiin kurssille ryhmäpäällikkö, jonka tehtävänä oli saada 4 ihmistä maaliin asti. “Valmistuin ryhmäni kanssa” ja opin, että yrittäminen, ajanhallinta, rajaaminen ja priorisointi ovat elämän tärkeimpiä taitoja, varsinkin aatteellisissa yhdistyksissä 🙂 Opin myös sen, että suurin osa kurssin ihmisistä oli “Open Knowledge” -perhettä. Aktiiveja, jotka ovat olleet pitkään mukana (useimmat yli 10 vuoden ajan). Kansainvälisesti ongelmat ovat samoja kuin Suomessa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru vain puolikas sellainen myös kansainvälisessä toiminnassa. Parasta oli, että tutustuin avoimuuden ihmisiin eri puolelta maailmaa. Ihailin ihmisten osaamista ja halua muuttaa maailmaa, mutta huomasin, että liian moni yrittää tehdä liikaa ja olennaiseen keskittyminen on erittäin tärkeää. Puheenjohtajana opin sen, että yhdistys on yhteispeliä. Edes PJ ei voi määrätä muita, vaan ainoastaan pyrkiä kuuntelemaan hallitusta. Hallituksessa valtaa käyttää enemmistö, ei PJ. On tilanteita, jossa PJ voi olla henkilökohtaisesti eri mieltä, mutta hallituksen enemmistön mukaan mennään eteenpäin. Suuri onni oli se, että Antti “Jogi” Poikola suostui toimimaan rahastonhoitajana. Tiesin, että hän hoitaa tehtävän viimeisen päälle hyvin, eikä minun tarvitse murehtia siitä. Se on tosi iso asia yhdistyksessä, jossa on paljon säännöllisiä menoja, mutta ei säännöllisiä tuloja. Yhtälö on haasteellinen ilman perusrahoitusta. Olen tehnyt edellisen 4 vuoden aikana yli 8000 tuntia töitä ammattimaisesti monen eri työnantajan palveluksessa ohjelmointirajapintoihin, avoimeen dataan ja MyDataan liittyen. Minulla ei ole tarjota oikotietä onneen. Olen halunnut oppia uutta, valmis tekemään paljon töitä, toimimaan itsenäisesti ja luomaan tästä itselleni ammatin. Olen onnistunut tässä. Nyt opiskelen hallitsemaan aikaani paremmin ja keskittymään olennaiseen tarkemmin. Vinkkini uusille jäsenille on, että perehdy itsenäisesti yhdistyksen projektien loppuraportteihin. Niissä on todella paljon arvokasta tietoa helposti saatavilla. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on pitää yhdistyksen ilmapiiristä huolta, katsoa talouden perään ja ohjata yhdistyksen toimintaa (huomioiden mm. yhdistyksen säännöt ja muut asetukset). Pöytäkirjat tulee laatia niin yksiselitteisesti, ettei niistä voi riidellä monitulkinnallisuuden takia jälkikäteen. Avoimen hallinnon on oltava poikkeuksellisen hyvin hallittu kokonaisuus. Strategian laatiminen ja toiminta on koko jäsenistön vastuulla. Hallitus edustaa parhaimmillaan monipuolisesti jäsenistöä, mutta jäsenistöllä on todellinen valta yhdistyksessä. Tekemällä oppii. Virheitä tekemällä oppii enemmän. Opin paljon niiltä superlahjakkailta ihmisiltä, joiden kanssa sain tehdä tämän 3 vuoden aikana töitä. En olisi voinut kuvitellakaan, että yhdistyksen talous on näin vahvassa kunnossa. Vuoden 2017 hallitus sai eilen yhdistyksen kevätkokoukselta vastuuvapauden. Tuntuu hienolta saada tämä ajanjakso elämässäni päätökseen. Kiitän kaikkia ihmisiä, joiden kanssa sain olla toimimassa näiden hienojen asioiden puolesta. En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Olen hyväksynyt sen, ettei minun tarvitse tietää ja luotan paljon enemmän maailman keskeneräisyyteen kuin aiemmin. Minulle jäin näistä kolmesta vuodesta hyvin paljon uusia verkostoja elämääni ja opin todella paljon. Kiitos kaikille! Mika Honkanen The post Tilinpäätökseni — mitä opin 3 kaudesta OKF:n hallituksesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä?

- August 15, 2017 in avoin data, avoin talousdata, datatalous, Featured, godi, liiketoiminta, mydata, Open Government Data, ostolaskut, talous

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia. Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista. Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa. Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208 Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä. Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän! The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.