You are browsing the archive for tieto.

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki

- May 2, 2018 in api, arvot, avoin data, avoin demokratia, blog, Data, demokratia, Featured, kansalaiset, Open Democracy, osallistuminen, päätösdata, parlamentti, rajapinta, tieto, tietojohtaminen

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana. Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa. Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata. Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut. Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.  

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa. Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä. Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä. Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin. Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden. The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa?

- April 27, 2017 in 6aika, avoimuus, avoin, avoin data, blog, businss, Data, Featured, liiketoiminta, okffi, okfi, Open Knowledge, open knowledge finland, tieto

Tieto on aarre. Aarrekartta tiedon luokse.

Avoimen datan kartoituksessa etsitään tiedosta tehtyjä aarteita. (Kuva on CC-lisensoitua kuvapankkimateriaalia, eikä sen tekemisessä ole käytetty julkisia varoja)

Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?   Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.   “Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”   Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.   Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.   Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.   Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.   Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.   Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.   Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi. Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017. The post Paljon on avattu dataa, vaan mistä tehdään rahaa? appeared first on Open Knowledge Finland.