You are browsing the archive for vaikuttaminen.

Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen

- October 14, 2017 in avoimuus, avoimuusrekisteri, avoin eduskunta, citizen initiative, demokratia, eduskunta, Featured, Freedom of Information, kansalaisaloite, lobbarirekisteri, lobbaus, lobbaus läpinäkyväksi, lobbausrekisteri, lobby registry, Nofications, Open Democracy, Open Government Data, parliament, projects, riksdagen, vaikuttaminen, vierailijatiedot

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 09:00

Open Knowledge Finland ry

Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistävät kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Lobbaus läpinäkyväksi -aloite tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen eduskunnan työjärjestystä muuttamalla. (Suora linkki allekirjoitukseen>> Kansalaisaloite loisi yhteiset käytännöt kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamiseen, mutta suojaisi tavallisten kansalaisten yksityisyyden. “Vaikuttamistyö eli lobbaaminen kuuluu demokratiaan, mutta salailu ei ole nykypäivää. Esimerkiksi tuorein eduskunnan kansliatoimikunnan päätös säilyttää vierailijatiedot yhden päivän ajan on aivan riittämätön”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen. Lobbausrekisterissä ilmoitettaisiin kansanedustajien kaikki tapaamiset ja tiedot kuten osallistuneiden nimet, taustayhteisöt ja toimeksiantajat. Myös tapaamiseen liittyvä aineisto tulisi julkiseksi. Lisäksi jo olemassa oleva kansanedustajien sidonnaisuusrekisteri sekä valtiopäiväasiakirjat olisivat saatavilla kansalaisille avoimena tietona. “Eduskunnan pitäisi maamme ylintä valtaa käyttävänä tahona näyttää avoimuudessa esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Aloitteemme on askel kattavampaan muutokseen. Uskomme lobbausrekisterin lisäävän luottamusta poliittisen järjestelmän ja tukevan laajempaa osallistumista päätöksiin”, toteaa puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä. Tutkimus osoittaa avoimuuden tarpeen Open Knowledge Finland tutki eduskunnan vierailijatietoja yhteensä 24 500 vierailusta 11 kuukauden ajalta vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tutkimuksen otoksessa elinkeinoelämän etujärjestöjen eduskuntavierailuista noin kolme neljäsosaa on kytköksissä hallituspuolueisiin. Muiden etujärjestöjen edustajat tapaavat useimmin oppositiota ja käyvät eduskunnassa harvemmin. “Eduskunnan vierailijatiedot antavat vaillinaisen mutta kiinnostavan näkökulman lobbaukseen, josta on tällä hetkellä vähän julkista tietoa saatavilla. Eduskunta julkaisee listat valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta vaikuttamisen painopiste on selvästi muualla”, sanoo Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finlandin tutkija. Esimerkiksi vuonna 2014 valiokunnissa kuultiin noin 6 600 asiantuntijaa. Muut vierailut päättäjien luona ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien sekä heidän avustajiensa tapaavat vuosittain eduskunnassa noin 14 400 vierailijaa. —

Open Knowledge Finland on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on osa suurempaa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää avointa dataa, tiedon julkisuusperiaatteen toteutumista sekä avointa yhteiskuntaa Suomessa.

Lisätietoja:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland, 040 5255153, teemu.ropponen@okf.fi Joonas Pekkanen, puheenjohtaja, Avoin ministeriö, 050 5846800, joonas.pekkanen@avoinministerio.fi

 

www.lobbauslapinakyvaksi.fi FB: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi Twitter: @LobbausAloite

The post Kiista eduskunnan vierailijatiedoista kirvoitti Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen appeared first on Open Knowledge Finland.

Mitä jos kaupungin esityslistoja voisi kommentoida verkossa?

- October 2, 2015 in avoin demokratia, deliberaatio, deliberatiivinen demokratia, demokratia, Featured, helsinki, joukkoistaminen, kansalainen, Open Democracy, osallistuminen, vaikuttaminen

Trolliarmeija paraativarustuksessa marssimassa kohti pahantekoa.

Trolliarmeija paraativarustuksessa marssimassa kohti pahantekoa.

Lue alkuperäisblogaus täältä. Mitä seuraisi, jos valtuuston, hallituksen ja lautakuntien esityslistat olisivat verkossa kommentoitavina? Pystyisikö syntyvää keskustelua hyödyntämään mitenkään? Tulisiko paikalle muita kuin pahantahtoinen trolliarmeija? Minkälaisen teknologisen ratkaisun keskustelu vaatisi toimiakseen? Miten ratkaistaan ristiriita viranomaisasioinnissa vaaditun vahvan tunnistautumisen ja verkkokeskustelukulttuuriin kuuluvan nimimerkkien käytön ja anonymiteetin välillä? Miten keskustelu tulisi ajoittaa suhteessa luottamuselimen kokoukseen? Miten keskustelu pitäisi järjestää eri vaiheisiin? Näitä kysymyksiä pohditaan Deliberatiivisen demokratian instituutin ja Helsingin kaupungin Avoin ja joukkoistava kaupunki -tapahtumassa. Esityslistojen kommentointi -työpaja haastaa keskustelijat etukäteen verkossa ja paikan päällä tunnistamaan ongelmia ja ratkaisuehdotuksia esityslistojen verkkokommentoinnista. Osallistu keskusteluun tämän alustuksen pohjalta. The post Mitä jos kaupungin esityslistoja voisi kommentoida verkossa? appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin päätösdata -ainutlaatuisen hyvää ja harvinaista

- December 18, 2014 in asianhallinta, avoin data, avoin demokratia, avoindata.net, demokratia, Featured, helsinki, hyödyt, kansalaisvaikuttaminen, kustannukset, open ahjo, Open Democracy, Open Government Data, osallistuminen, päätösdata, rajapinta, Tampere, vaikuttaminen

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuva: Wikimedia/Nasa

Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mitä tarkoittaa päätösdata? Julkishallinnollisilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi kunnilla ja eduskunnalla, on usein yksi keskeinen tietojärjestelmä päätösten ja päätösesitysten valmisteluun ja tallentamiseen. Tätä kutsutaan usein asianhallintajärjestelmäksi. Esimerkiksi Tampereella on käytössä KT Web. Sen ensisijaisia sisällöntuottajia ovat virkamiehet tai viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Usein järjestelmä julkaisee organisaation www-sivuille esityslistat, pöytäkirjat ja monissa tapauksissa myös liiteaineistot. Nämä ovat tarkoitettu ihmissilmän luettavaksi. Viranhaltijapäätösten julkaisu on harvinaisempaa, ja siinä Helsinki on avoimuudessa edelläkävijä. Helsinki on edelläkävijä myös aineiston tarjoamisessa avoimena, koneluettavana datana. Rajapinta tarjoaa xml:ää, mutta siitä on jatkojalostettu myös json:ia. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja on puhunut Tampereella päätösdatan avaamisen puolesta jo noin kaksi vuotta, mutta valitettavan vähäisin tuloksin. Tänään järjestetty tapaaminen eduskunnassa innoitti kirjoittamaan Osallistuvalle Tampereelle Facebook-viestin päätösdatan julkaisun hyödyistä. Julkaisen nyt kirjoituksen tuoreeltaan pienin muokkauksin tässä myös blogimuodossa. Eduskunta järjesti tänään työpajan avoimesta datasta, aiheena kansanedustaja- ja päätösdata. OKFFI:n Joonas Pekkanen dokumentoi tilaisuutta viestillä Open Democracy Finland -ryhmässä.
Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.

Avoimen demokratian verkosto teki joulukuussa 2010 eduskunnalle esityksen datojen avaamisesta, mutta edistyminen on hidasta tai olematonta. Samoin olen ehdottanut, että Tampere avaisi myös päätösdatansa. Valitettavasti Open Data Tampere -regionissa toimineiden Matti Saastamoisen ja Jarkko Moilasen mukaan tulevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi nykyisen järjestelmän datojen avaamisen kustannus-hyötysuhde on kannattamaton.
Voisiko hyödyistä ja kustannuksista käydä avointa keskustelua ja arvioida niitä yhteistuumin?

Tietojärjestelmätoimittaja Tiedon mukaan “Open Ahjo voitti vuonna 2014 WeGOn (The World e-Governments Organization of Cities and Local Governments) järjestämän julkisen hallinnon Open City -kategorian. Viime vuonna Open Ahjo voitti Apps4Finland-kisan mahdollistaja-sarjan.”
Kuva: Wikimedia Commons / Woody993.

Verkoston kasvaessa toimijoiden välisten suhteiden määrä lisääntyy moninkertaisesti. Hierarkinen tiedonkulku ja vuorovaikutus ei kykene pysymään mukana verkostomaisessa ympäristössä. Avoimuus on tehokas lääke hierarkisen hallinnon ja avoimen yhteiskunnan vuoropuhelun edistämiseen.

Helsinki Region Infosharen mukaan HRI voitti vuonna 2013 kannustavan 100 000 euron “European Prize for Innovation in Public Administration” palkinnon, jonka perusteluna komission mukaan oli “avoimen datan avaaminen kansalaisten ottamiseksi mukaan päätöksentekoon”. Palkintorahat tuli käyttää kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi. Niillä rahoitettiin Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettu osallistuva budjetointi Datademo, josta on tuotettu blogauksia, sovelluksia, visualisointeja, rajapintoja ja avointa lähdekoodia dokumentoineen edistämään avointa demokratiaa tähän mennessä 40 tuotoksen verran. Yhden rahoituskierroksen tulokset ovat vielä tulossa. Esimerkiksi tamperelainen Spartacus Technologies pyöräytti Helsinkikanavan valtuustovideot taskussa kulkevaan muotoon. Avoimella tai “ruudulta raavitulla” päätösdatalla on tehty Suomessa jotoistakymmentä sovellusta. Tekijöitä ovat yksittäiset sovelluskehittäjät, tavalliset kansalaiset ja pienyrittäjät. Näyttävimpiä esimerkkejä ovat Helsingin Päätökset -palvelu ja Eduskunta explorer. Tämä on keskustelunavaukseni avoimen päätösdatan hyötyihin. Keskustelua voi jatkaa esimerkiksi Avoindata.net -kysymykset ja vastaukset -palvelussa.